Miksi kieliopeissa on poikkeuksia?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sydämeen kirjoitetaan yhdellä m-kirjaimella, vaikka siinä on puheessa ihan selvästi tupla-m?

Koska suomen kielessä on montakin sanaa, jotka kirjoitetaan eri tavalla kuin äännetään. Meille on vain syötetty tätä tarinaa, että joka ikinen sana kirjoitetaan niinkuin äännetään.

Vierailija kirjoitti:

Otetán mallia Unkarista ja kirjoitetán szuomea nín kuin unkaria?

Tämä údisztusz voidán ottá käyttőn, kun Jusszi Halla-aho-Bergroth sá tarpékszi kannatuszta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sydämeen kirjoitetaan yhdellä m-kirjaimella, vaikka siinä on puheessa ihan selvästi tupla-m?

Koska suomen kielessä on montakin sanaa, jotka kirjoitetaan eri tavalla kuin äännetään. Meille on vain syötetty tätä tarinaa, että joka ikinen sana kirjoitetaan niinkuin äännetään.

Ei ole syötetty, sinä olet ehkä vain tulkinnut sen niin. Jos nyt vertaat vaikkapa englantia ja suomea, voi helposti sanoa, että suomessa kirjoitusasu ja ääntäminen vastaavat aika hyvin toisiaan. Mutta poikkruksia toki on.

Vierailija kirjoitti:

Koska ne poikkeukset ovat yleensä sitä vanhinta osaa kieltä, jo aikojen alussa sellaiseksi muotoutunutta. Kielen ydin katoaa, jos sitä lähdetään muokkailemaan.

Aika monessa kielessä esimerkiksi olla-verbi kuuluu epäsäännöllisesti taipuviin tai muuten omanlaiseensa.

Kyllä, monissa kielissä just ne ihan perussanat ja peruslauseet (monesti just arkielämän syömiseen ja olemiseen liittyvät sanat, kuten syödä, juoda, olla jne.) on sellaisia, joita on puhuttu jo 10 000 vuotta sitten. Ja ne on miltei poikkeuksetta just niitä poikkeuksia, jotka ei sovi näihin "sääntöihin".

Että sen tietää, että jos sanassa tai sen taivutuksessa on jotain poikkeuksellista, niin se on sitten tätä ikivanhaa kamaa sitten, miten on puhuttu ikuisuus sitten jo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sydämeen kirjoitetaan yhdellä m-kirjaimella, vaikka siinä on puheessa ihan selvästi tupla-m?

Koska suomen kielessä on montakin sanaa, jotka kirjoitetaan eri tavalla kuin äännetään. Meille on vain syötetty tätä tarinaa, että joka ikinen sana kirjoitetaan niinkuin äännetään.

Ei ole syötetty, sinä olet ehkä vain tulkinnut sen niin. Jos nyt vertaat vaikkapa englantia ja suomea, voi helposti sanoa, että suomessa kirjoitusasu ja ääntäminen vastaavat aika hyvin toisiaan. Mutta poikkruksia toki on.

Totta. Englantihan on ihan hirveää, mitä kirjoitukseen tulee. Siinähän ei tunnu olevan mitään järkeä.

Sen sijaan italia ja saksa ovat kieliä, joissa menee ääntäminen just niinkuin sanotaan eli kun opettelet heidän äänteet ja miten ne kirjoitetaan, niin osaat lukea mitä tahansa tekstiä ns. oikein. Englannin kielessä tämä ei todellakaan päde. 

Ja on totta, että suomen kielessä hyvin pitkälle ääntäminen ja kirjoittaminen on just yks yhteen, mutta toki on poikkeuksia, kuten äng-äänne ja just nää sydämessä, tulepa tänne jne. että pitäis nekin kuitenkin muistaa, kun aina tavallaan vaan kuitataan, että "suomea kirjoitetaan niinkuin lausutaan".