Miksi kieliopeissa on poikkeuksia?

Koska kielet elää ja muuttuu jatkuvasti, ja ovat sitä tehneet vuosituhansien ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Koska kielet elää ja muuttuu jatkuvasti, ja ovat sitä tehneet vuosituhansien ajan. 

Mutta miksi niitä ei korjata helpoiksi ja sovita että luovutaan joistain vaikeista säännöistä?

Onko joku kieliope siis muunsukupuolinen tahi homo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kielet elää ja muuttuu jatkuvasti, ja ovat sitä tehneet vuosituhansien ajan. 

Mutta miksi niitä ei korjata helpoiksi ja sovita että luovutaan joistain vaikeista säännöistä?

Ei ole vallan yksinkertainen juttu. Korjaamalla "helpoksi" voidaan menettää jotakin, jota kielellä ennen muutosta pystyi ilmaisemaan.

Suomen kielessä voisi olla esimerkkinä sana ketä, joka on sanan kuka partitiivi. Sitä käytetään kumminkin valitettavan usein nominatiivin asemesta ja se köyhdyttää kieltä.

Koska puhuttu kieli on ollut olemassa ennen kielioppia.

Vaihda esperantoon.

Hyvänä esimerkkinä leikin sanan imperfekti joka on yllättäen sama kuin preesenskin, vaikka sana leikein sopii suuhun ja ymmärrykseen paljon paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä esimerkkinä leikin sanan imperfekti joka on yllättäen sama kuin preesenskin, vaikka sana leikein sopii suuhun ja ymmärrykseen paljon paremmin.

Että imperfekti olisi "leikein"? En oikein tavoita ajatusta. Onhan siinä kyllä nyt preesens ja imperfekti samat mutta ei taida voida mitään, ei istu suuhun muut yritelmät. Sama vaikka verbin "hyppiä" kanssa, tai "kalppia".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä esimerkkinä leikin sanan imperfekti joka on yllättäen sama kuin preesenskin, vaikka sana leikein sopii suuhun ja ymmärrykseen paljon paremmin.

Että imperfekti olisi "leikein"? En oikein tavoita ajatusta. Onhan siinä kyllä nyt preesens ja imperfekti samat mutta ei taida voida mitään, ei istu suuhun muut yritelmät. Sama vaikka verbin "hyppiä" kanssa, tai "kalppia".

 

 

Et tavoita ajatusta vaikka itsekin olet lapsena erottanut automaattisesti preesensin ja imperfektin noin? Kaikkea sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kielet elää ja muuttuu jatkuvasti, ja ovat sitä tehneet vuosituhansien ajan. 

Mutta miksi niitä ei korjata helpoiksi ja sovita että luovutaan joistain vaikeista säännöistä?

No miten sä lähtisit korjaamaan kieltä? Löisit ihmisiä sormille, kun he puhuvat vai kirjoittavat mielestäsi väärin? Ja miksi tämä kaikki pitäisi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä esimerkkinä leikin sanan imperfekti joka on yllättäen sama kuin preesenskin, vaikka sana leikein sopii suuhun ja ymmärrykseen paljon paremmin.

Että imperfekti olisi "leikein"? En oikein tavoita ajatusta. Onhan siinä kyllä nyt preesens ja imperfekti samat mutta ei taida voida mitään, ei istu suuhun muut yritelmät. Sama vaikka verbin "hyppiä" kanssa, tai "kalppia".

 

 

Et tavoita ajatusta vaikka itsekin olet lapsena erottanut automaattisesti preesensin ja imperfektin noin? Kaikkea sitä.

No en kyllä ole lapsenakaan  noin asiaa mieltänyt. Tämähän onkin kiinnostavaa, onko muilla asiaan sanottavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kielet elää ja muuttuu jatkuvasti, ja ovat sitä tehneet vuosituhansien ajan. 

Mutta miksi niitä ei korjata helpoiksi ja sovita että luovutaan joistain vaikeista säännöistä?

No miten sä lähtisit korjaamaan kieltä? Löisit ihmisiä sormille, kun he puhuvat vai kirjoittavat mielestäsi väärin? Ja miksi tämä kaikki pitäisi tehdä?

kielten opetuksessa alettaisiin korjaamaan. Uusin oppikirjoihin korjattaisiin ns. virheet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kielet elää ja muuttuu jatkuvasti, ja ovat sitä tehneet vuosituhansien ajan. 

Mutta miksi niitä ei korjata helpoiksi ja sovita että luovutaan joistain vaikeista säännöistä?

No miten sä lähtisit korjaamaan kieltä? Löisit ihmisiä sormille, kun he puhuvat vai kirjoittavat mielestäsi väärin? Ja miksi tämä kaikki pitäisi tehdä?

Miksi -kysymykseen on helpompi vastata:  Sen takia ettei kieli köyhtyisi joksikin vähemmän ilmaisuvoimaiseksi pidgin versioksi.

Miten onkin vaikeampi rasti. Ihmiset kun tuppaavat puhumaan miten sattuu. Jotenkin vain täytyisi ylläpitää "virallista" kirjakieltä kuitenkin niin ettei puhuttu vallan karkaa, ei ole helppoa kyllä 

Vahvistaa säännöt. Muuta kysyttävää?

Mitä enemmän poikkeuksia, sitä keskeneräisemmät kategorisoinnit. Näin yksinkertaista!

Poikkeukset eivät useinkaan ole varsinaisia poikkeuksia,  vaan niillä on tausta kielihistoriassa. Esimerkiksi suomessa lumi taipuu lumen, mutta kumi kumin. Lumi on vanha sana, joka on ennen ollut e-loppuinen. Kumi taas on uudempi sana, joka on tullut kieleen tuon äänteenmuutoksen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä esimerkkinä leikin sanan imperfekti joka on yllättäen sama kuin preesenskin, vaikka sana leikein sopii suuhun ja ymmärrykseen paljon paremmin.

Että imperfekti olisi "leikein"? En oikein tavoita ajatusta. Onhan siinä kyllä nyt preesens ja imperfekti samat mutta ei taida voida mitään, ei istu suuhun muut yritelmät. Sama vaikka verbin "hyppiä" kanssa, tai "kalppia".

Lohjan murteessa on ollut tähän ratkaisu, mikä taitaa olla hävinnyt tai häviämässä. Hypin preesens, hyppisin imperfekti :D

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kielet elää ja muuttuu jatkuvasti, ja ovat sitä tehneet vuosituhansien ajan. 

Mutta miksi niitä ei korjata helpoiksi ja sovita että luovutaan joistain vaikeista säännöistä?

No miten sä lähtisit korjaamaan kieltä? Löisit ihmisiä sormille, kun he puhuvat vai kirjoittavat mielestäsi väärin? Ja miksi tämä kaikki pitäisi tehdä?

Miksi -kysymykseen on helpompi vastata:  Sen takia ettei kieli köyhtyisi joksikin vähemmän ilmaisuvoimaiseksi pidgin versioksi.

Miten onkin vaikeampi rasti. Ihmiset kun tuppaavat puhumaan miten sattuu. Jotenkin vain täytyisi ylläpitää "virallista" kirjakieltä kuitenkin niin ettei puhuttu vallan karkaa, ei ole helppoa kyllä 

 

Tässä sulle esimerkki siitä, kun kielioppia rukataan väkipakolla: Neuvosto-Virossa määriteltiin ylhäältä, että kaikkien sanatyyppien monikon partitiivin pääte voi olla -sid. Tämä siksi, että se on helpompaa venäläisille kielenoppijoille. Onko tämä nyt siis malliesimerkki siitä, miten kieli ei köyhdy ja miten siitä ei tule "pidgin versiota"? Viron kielessä, aivan niin kuin suomessakin, monikon partitiivilla on monta päätettä. Eli siis sama, jos suomessa sovittaisiin monikon partitiivin päätteeksi -ja. Eli mene kauppaan, osta sieltä kurkkuja ja omenoja, sitten hae liiteristä puuja. Mutta ovatkohan kurkut tähän vuodenaikaan hieman liian kallija? Taitavat olla. Tässä sulle nyt sitä rikasta kieltä, jota on helppo vaalia.

Miksi muuten ihmisten pitäisi puhua kirjakieltä?

Vierailija kirjoitti:

Koska puhuttu kieli on ollut olemassa ennen kielioppia.

Tämähän se vastaus on. Ihmiset puhuvat niinkuin puhuvat. Tuhansia vuosia. Siihen päälle on vasta myöhemmin rakennettu kielioppihimmeli, yritetään tunkea puhuttu kieli tiettyihin sääntöihin. No senhän tietää, miten siinä käy. Tulee poikkeuksen poikkeusta, koska mikään kieli ei vain mene just niinku jäykkien matemaattisten sääntöjen mukaan.

Ensin oli puhuttu kieli.

Sitten vasta kirjoitettu.

Ja sitten vasta rakenneltiin kielioppia. Että mites tän puheen nyt survois kieliopiksi.

Ei se mene niin, että natiivit opiskelisivat oman kielensä kieliopin kautta. Ei. Se menee niin, että se oma äidinkieli opitaan tasan kuuntelemalla ja puhumalla. Mekin kaikki puhutaan suomea ja suurin osa ei osaa kuin alkeet suomen kieliopista. Ja silti menee puhuttu kieli just niinku pitää.

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä esimerkkinä leikin sanan imperfekti joka on yllättäen sama kuin preesenskin, vaikka sana leikein sopii suuhun ja ymmärrykseen paljon paremmin.

Leikein on leikki-sanan instruktiivi.