Miksi köyhien lapset ovat lähes aina huonoja koulussa?

Kyse ei ole niinkään itse rahasta, Varakkaammat vanhemmat ovat ylensä kouluttautuneet korkeammalle ja tiedetään, että tämä on ' periytyvä' ominaisuus. Periytyvä ei tietenkään tarkoita geenejä vaan arvostus koulutusta ja tulotasoa kohtaan sekä kunninahimo siirtyvät lapsiin kun he kasvavat ympäristössä, jossa hyvä koulumenestys ja koulutus on arvostettua.



Mutta se ei onneksi tarkoita, etteikö köyhemmistä oloista tullut lapsi voisi pärjätä.

Mä oon ihan vitun köyhä mutta lapsi saa ysejä ja kymppejä koulussa.

Turhautunut kommenttihan tämä. Jotenkin vain TOIVOISIN, että ne köyhemmätkin kannustaisivat lapsiaan vähän enemmän! Ei se niiden lasten vika tietenkään ole.

Kyllä ne ysin ja kympin oppilaat oli lähes aina keskivertoa varakkaammista perheistä, joissa vanhemmat opettajia, lääkäreitä, yrittäjiä, johtajia, taiteilijoita, arkkitehtejä jne. Olin ainoa poikkeus, köyhä kuin kirkonrotta ja silti pärjäsin ihan hyvin.



Ja kääntäen, ne surkeimmat luuserit oli aina jotain siivoojien ja talkkareiden lapsia. Tosin monen heistä tiedän nykyään pärjäävän elämässään oikein mukavasti.

kuin siivoojan lapselle?

Työttömien tai 9-17 työtä tekevät ovat enemmän lastensa kanssa, vai onko?

Nämä tietenkin usein korreloivat, mutta on syytä muistaa, että tutkimusten mukaan nimenomaan vanhempien koulutustausta vaikuttaa.

ja silti itse aina luokan parhaita kun siihen aikaan vielä opettaja julisti ketkä olivat saaneet parhaat keskiarvot

näin on. Johtuisikohan osittain kodista saamasta mallista. Köyhän kodin vanhemmat eivät itse ole käyneet koulua, joten sitä ei arvosteta ja kannusteta kuten muilla. Lisäksi köyhyys saattaa viedä niin paljon energiaa ja aiheuttaa masennusta yms. mielenterveyden häiriöitä, joten pelkkä lasten kouluun asti saaminen on jo saavutus itsessään. Itse olen poikkeus. Olen köyhästä kodista, mutta minulla on yksi AMK- ja yksi maisterin tutkinto. Ja lisää tekisi mieli opiskella.

Ja yleensä myös häiriköivät enemmän. Siksi emme laittaneet lastamme mihinkään taviskouluun, vaan kv-kouluun. Opetus on todella laadukasta, vanhempiin ollaan aktiivisesti yhteyksissä ja lapsi ihan oikeasti oppii.

Olen ollut opettajana alueella, jossa nykymittapuun mukaan lähes kaikki luokkani oppilaiden perheet olivat köyhiä ja kyllä siinäkin porukassa oli hyviä oppilaita. Lisäksi monilla " köyhempien" perheiden lapsilla on aika paljon siellä kotona muitakin ongelmia, jotka sitten heijastuvat oppimistuloksiin, joten ei se nyt yksistään tulotasosta ole kiinni. Mutta vaikka perheessä on ongelmia, niin oikeanlaisella rohkaisulla tällainenkin lapsi onnistuu. Eivät köyhyys ja tyhmyys nimittäin ole synonyymejä. Tarkastapa, kollega hyvä, hieman asenteitasi.

Mä en niinkään usko että siinä kyse köyhyydestä vaan vanhempien aktiivisuudesta lasten koulunkäynnin suhteen ja varmasti myös vanhempien kouluttuneisuus vaikuttaa " jossain" määrin.



Itse olen yliopisto-opiskelija ja tulen opiskelemaan vielä lapsen aloittaessa koulunkin. Ollaan siis melko pienituloisia. Vaikea uskoa että sillä perusteella lapseni sitten olisi tuomittu huonoon koulumenestykseen..muuten kun vaikuttaa ihan kohtuuälykkäältä tai ainakin normaalilta yksilöltä :)

Itse asiassa koulumenestys korreloi hyvin pitkälti vanhempien sosioekonomisen tausta mukaan eli hyvin kouluttautuneiden ja menestyneiden vanhempien lapset pärjäävät paremmin koulussa ja jatkavat opintojaan todennäköisemmin korkeakouluun. Katsos, kun se älykkyyskin kulkee geeneissä... no, toki asiaan liittyy muitakin aspekteja, kun se, että korkean sosioekonomisen taustan omaavat vanhemmat yleensä rohkaisevat ja kannustavat lapsiaan opiskeluissa enemmän.

mistä ap-ope lasten vanhempien tulot niin hyvin tietää?



Ei pelkkä ammattinimike kerro tänä päivänä kuinka paljon palkkaa tulee.

Vierailija:

mistä ap-ope lasten vanhempien tulot niin hyvin tietää?

Ei pelkkä ammattinimike kerro tänä päivänä kuinka paljon palkkaa tulee.

enemmän niin, että köyhissä perheissä on enemmän myös muita vaikeuksia kuin taloudelliset ja nämä heijastuvat keskittymisvaikeuksina koululaisilla..

Luulen, että jos tutkivat, he antavatkin arvosanat niiden perusteella. Me ollaan muuten tosi köyhiä ja kaikki neljä koulua käyvää lastamme ovat luokkansa parhaimmistoa. Eivät taida meidän lastemme opet olla kiinnostuneita oppilaittensa perheitten tulotasosta.

Sillon suurinosa ihmisistä ole vähävaraisia tai miettikää aikaa n. 30-50vuotta taaksepäin.. Sillon ei montaa rikasta lasta kuule luokissa ollut ja silti siellä oli huippuoppilaita.



Nuo väitteet nyt on ihan perseestä revitty. Itse olen rikkaasta perheestä jossa vanhemmat akateemisia ja olen tyhmä kun sika. TOisin kuin moni köyhästä perheestä oleva ystäväni.

Ja he käsittääkseni näkevät myös lasten osoitteet, joista selviää missä päin asutaan, onko kalliimpi asuinalue vai vuokratalo tms.

itse olen työläisperheestä ja minun on tunnustettava, että kun lukioaikana puhuin yliopisto-opinnoista, äitini kauhistui tällaisesta " haihattelusta" . Kyllä meillä ainakin kotona tehtiin selväksi, että tuleva ammattini olisi jokin työläisammatti. Toimittaja minusta sitten tuli, eli ei köyhää eikä rikasta, vaan siltä väliltä. Eli pidin oman pääni, vaikka ei minusta mitään lääkäriä tullutkaan.

Mutta kyllä minäkin olen sitä mieltä, että vanhempien tulotaso vaikuttaa siihen minkä ammatin lapsi valitsee, miten hyvin pärjää koulussa jne. Jos muistelen entisiä luokkakavereitani, niin kyllä kaikilla akateemisten lapsilla on nyt hyvä ammatti ja taas pienempituloisten lapsista moni on nyt kolmikymppisenä jopa työttömänä.

Olen itse köyhästä perheestä, ja voin valaista asiaa sen verran, että en saanut kotoa minkäänlaista tukea kolunkäyntiin tai harrastuksiin. Kukaan aikuinen perheessäni ei esim. osannut kieliä, joten en voinut saada apua kielten läksyissä - lukiossa opiskelin neljää vierasta kieltä. En tosin enää siinä vaiheessa edes odottanut mitään tukea. Mutta kyllä sillä peruskouluvaiheessa oli merkitystä.



Minua ei myöskään kuskattu minnekään eikä maksettu harrastuksia. Asuimme maalla ja esim. kirjastoon oli 16 kilometrin matka, eikä koulubussin ohella mitään liikenneyhteyksiä. Tee siinä sitten tiedonhankintaa - nettiä ja tietokoneita ei vielä olut.



Viidestä lapsesta vain yksi, minä, hankki ylemmän korkeakoulututkinnon, kaikki muut kouluttautuivat toisen asteen oppilaitoksissa, vaikka minun lisäkseni ainakin yhdellä olisi älykkyyttä riittänyt. Hänellä ei riittänyt motivaatio.



Vanhempani olivat sekä köyhiä että kouluttamattomia, mutta nykyäänhän tämä ei päde. Yliopistojen pätkätyöläiset ovat köyhiä tohtoreita, tunnen parikin esimerkkiperhettä.



Kun pääsin ylioppilaaksi 36 puoltopisteellä (paras mahdollinen siihen aikaan), koulussani oli meitä 6 laudaturin ylioppilaita 8. Kaikki muut 7 olivat kaupungin hyväosaisten perheistä, vain minä yksi olin maalta. Aivan selvää on, että heillä oli ollut eri lähtökohdat opintoihin kuin minulla.