Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ostettiinko sinulle aina lapsena kasvuvaraa, eli vaatteet ja etenkin kengät valtavan isoina?
03.09.2025 |
En vieläkään käsitä miksi äitini osti minulle vaatteisiin aina kasvuvaraa. Tai sitä sanaa hän käytti. Oikeasti se tarkoitti sitä, että kengissä oli yli kaksi senttiä tyhjää tilaa pituudessa liikaa. Oli todella vaikea kävellä ja huono jaloille. Farkut piti aina kääntää lahkeista hakaneuloissa sinne sisällä liika pituus, sillä farkut oli 10 cm liian pitkät. Ja tietenkin vaatteet kuluu käytössä, niin aina nämä kengät ja vaatteet ehti kulua rikki ennen kuin ne olisi olleen lähellekään sopivat. Ja taas kaupoille ostamaan sitä kasvuvaraa. Me ei edes oltu köyhiä vaan normaalituloisia, hyvätuloisia jopa. Oliko tuo joku perinne 80-90 -luvulla? Olen siis syntynyt 1980.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Ainakin meidän koulussa jo 80-luvun lopussa ala-asteella piti kaikilla olla Levikset jalassa. Mielellään leviksen paitakin ja oli muitakin tuollaisia merkkivaatteita mitä piti olla, mutta Levis oli ykkönen. Ja sitten piti olla sellainen amerikkalaistyylinen takki, joita jenkeissä silloin yliopistoissa käyttivät, ainakin leffoissa. Se, jolla ei ollut Leviksiä jalassa joutui kiusatuksi. Jo kolmannella luokalla.
80 luvulla ala-asteella Levikset???
Kyllä. Ihan 80-luvun lopussa. Itse sain ensimmäit vuonna -89. Oli ihan Leviksen oma myymälä, josta käytiin ostamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka supertarjouksesta löydettyjen miesten farkkujen lahkeita käännettiin kasvuvaraksi, riitti niistä myös paikka-aineeksi polviin. Ja tietysti niissä oli joka suuntaan kasvuvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Ainakin meidän koulussa jo 80-luvun lopussa ala-asteella piti kaikilla olla Levikset jalassa. Mielellään leviksen paitakin ja oli muitakin tuollaisia merkkivaatteita mitä piti olla, mutta Levis oli ykkönen. Ja sitten piti olla sellainen amerikkalaistyylinen takki, joita jenkeissä silloin yliopistoissa käyttivät, ainakin leffoissa. Se, jolla ei ollut Leviksiä jalassa joutui kiusatuksi. Jo kolmannella luokalla.
80 luvulla ala-asteella Levikset???
Kyllä niitä oli jo 70-luvulla yleisesti. Itse sain vuosikymmenen puolessavälissä kierrätetyt vähän käytetyt Levikset. Mistäpä olet harhakäsityksesi napannut?
Itse sain 60- ja 70-luvulla vain muutamia kasvunvaravaatteita. Suurin osa vaatteista oli näet perittyjä, vanhemmilta sisaruksilta ja serkuilta. Tuo oli sen ajan perusmeininkiä, ehjät ja korjauskelpoiset vaatteet kiersivät isommilta pienemmille, kunnes hajosivat kokonaan.
Kyllä ostettiin. Ahdistaa koko ajatus. Osa niistä vaatteista nahtuu mulle vieläkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuljin vanhempien sisarusten niille pieniksi käyneissä vaatteissa ja ne kengät oli usein isot. Kun otti yhden askeleen niin kengän sisällä otit kaksi.
Äitini teki minulle kaikki vaatteet, aivan kaikki ja aina teki ihan sopivat, ei kasvuvaraa. Oli taitava ompelija, aina koulussa kadehdittiin vaatteitani. Siihen aikaan eli 70-luvulla oli paljon vaatetehtaita, joiden omista myymälöistä sai halvalla kankaita, nappeja, vetoketjuja, lankaa jne.
Vain kengät ostettiin eikä niihin kasvuvaraa ostettu vaan ihan sopivat jalalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse sain 60- ja 70-luvulla vain muutamia kasvunvaravaatteita. Suurin osa vaatteista oli näet perittyjä, vanhemmilta sisaruksilta ja serkuilta. Tuo oli sen ajan perusmeininkiä, ehjät ja korjauskelpoiset vaatteet kiersivät isommilta pienemmille, kunnes hajosivat kokonaan.
Niin. Itse en saanut koskaan mitään perittyä vaatetta, koska olin esikoinen eikä suvussakaan ollut vanhempia serkkuja, joilta olisi jotain saanut. Mutta sitä kasvuvaraa sitten oli senkin edestä. Ja sama kuin aloittajalla, niin vaatteet ehti kulua rikki ennen kuin oli kasvanut sen kasvuvaran kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Mitäh 😅 Missä sä oikein asuit? 80-luvun nousukaudella todellakin oli tärkeää mitä merkkiä oli päällä. "Juppi" ja "snobi" oli päivittäisessä kielenkäytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ostettu meille 70-80-luvuilla.
Äitini halveksi kasvunvaraa, ja niinpä minulla olikin aina liian pienet ja tiukat vaatteet, sukkahousut ja kengät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Mitäh 😅 Missä sä oikein asuit? 80-luvun nousukaudella todellakin oli tärkeää mitä merkkiä oli päällä. "Juppi" ja "snobi" oli päivittäisessä kielenkäytössä.
Näinpä. Minun koulussa tuo ulottui urheiluvälineisiinkin. Oli niin noloa, jos polkupyörä oli joku Nopsa. Piti olla vähintään Crescent. Ja sukset vähintään Peltoset. Jos oli äiti ostanut Järvisen jätelaudat, niin siitä sai todella kuulla koulussa ja jatkuvaa naurua ja pilkkaa osakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Ainakin meidän koulussa jo 80-luvun lopussa ala-asteella piti kaikilla olla Levikset jalassa. Mielellään leviksen paitakin ja oli muitakin tuollaisia merkkivaatteita mitä piti olla, mutta Levis oli ykkönen. Ja sitten piti olla sellainen amerikkalaistyylinen takki, joita jenkeissä silloin yliopistoissa käyttivät, ainakin leffoissa. Se, jolla ei ollut Leviksiä jalassa joutui kiusatuksi. Jo kolmannella luokalla.
80 luvulla ala-asteella Levikset???
Niin, monilla oli silloin Levikset. Ainakin 11-12v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini halveksi kasvunvaraa, ja niinpä minulla olikin aina liian pienet ja tiukat vaatteet, sukkahousut ja kengät.
No, pääasia ettei ainakaan sopivat!
70-luvulla taisivat kaikki farkut olla lahkeistaan 36-tuumaisia, merkki kuin merkki. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestymään jopa 34-tuumaisia. Suurin piirtein kaikki teinit kulkivat käännetyillä lahkeilla, jotkut tosin lyhensivät niitä itsekin ja monesti urakassa epäonnistuen. Siihen aikaan oli erittäin noloa, jos lahkeet oli napsaistu liian lyhyiksi.
Vierailija kirjoitti:
Äitini teki minulle kaikki vaatteet, aivan kaikki ja aina teki ihan sopivat, ei kasvuvaraa. Oli taitava ompelija, aina koulussa kadehdittiin vaatteitani. Siihen aikaan eli 70-luvulla oli paljon vaatetehtaita, joiden omista myymälöistä sai halvalla kankaita, nappeja, vetoketjuja, lankaa jne.
Vain kengät ostettiin eikä niihin kasvuvaraa ostettu vaan ihan sopivat jalalle.
Olit varmasti ainoa lapsi. Kävikö äitisi töissä kodin ulkopuolella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Ainakin meidän koulussa jo 80-luvun lopussa ala-asteella piti kaikilla olla Levikset jalassa. Mielellään leviksen paitakin ja oli muitakin tuollaisia merkkivaatteita mitä piti olla, mutta Levis oli ykkönen. Ja sitten piti olla sellainen amerikkalaistyylinen takki, joita jenkeissä silloin yliopistoissa käyttivät, ainakin leffoissa. Se, jolla ei ollut Leviksiä jalassa joutui kiusatuksi. Jo kolmannella luokalla.
Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Ainakin meidän koulussa jo 80-luvun lopussa ala-asteella piti kaikilla olla Levikset jalassa. Mielellään leviksen paitakin ja oli muitakin tuollaisia merkkivaatteita mitä piti olla, mutta Levis oli ykkönen. Ja sitten piti olla sellainen amerikkalaistyylinen takki, joita jenkeissä silloin yliopistoissa käyttivät, ainakin leffoissa. Se, jolla ei ollut Leviksiä jalassa joutui kiusatuksi. Jo kolmannella luokalla.
80 luvulla ala-asteella Levikset???
Niin, monilla oli silloin Levikset. Ainakin 11-12v.
Meillä ala-asteen opettajakin osallistui tähän. 80-luvun lopulla siis. Muistan kun olin neljännellä ja opettaja usein korosti, että hänellä(kin) on Levikset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ja ysärillä riitti usein, että oli käytännölliset vaatteet päällä. Vaatteet eivät olleet statussymboli.
Nykyisin jo aika pikkuset kulkee tarkkaan valitussa vaatetuksessa.
Ainakin meidän koulussa jo 80-luvun lopussa ala-asteella piti kaikilla olla Levikset jalassa. Mielellään leviksen paitakin ja oli muitakin tuollaisia merkkivaatteita mitä piti olla, mutta Levis oli ykkönen. Ja sitten piti olla sellainen amerikkalaistyylinen takki, joita jenkeissä silloin yliopistoissa käyttivät, ainakin leffoissa. Se, jolla ei ollut Leviksiä jalassa joutui kiusatuksi. Jo kolmannella luokalla.
Surullista.
Miksi surullista?
Alue: Aihe vapaa
Mulle ostettiin aina "kasvunvaraa" ja oli ihan hirveetä kävellä liian isoissa kengissä ja vaatteissa. Sukkahousut ei meinannut pysyä päällä, eikä siis oikeet sukkahousut vaan sellaset lasten paksut sukkahousut. Kyllä kiusattiin koulussa mutta onneks sentään rahat riitti isän kaljoihin, tupakoihin ja hienoon auton;)