Lue keskustelun säännöt.
miten selvitä erosta 50-vuotiaana?
02.09.2025 |
Mistä te, jotka erositte n 50-vuotiaina, saitte uutta sisältöä elämään? Millaista uutta tekemistä kannattaisi ruveta harrastelemaan, ettei tulisi tyhjä olo? Uusi suhde ei ainakaan juuri nyt kiinnosta. Helposti tulee se olo, että kaikki on jo ohi, kun lapsetkin on jo isoja ja ammatilliset haaveetkin on jo aika lailla toteutettu. Sitten joku keski-iän masennus ja väsymys tuntuu, millä siitä pääsee eroon? Joskus nuorempana erot olivat raastavampia mutta toisaalta uudet jutut innostivat. Nyt elämä menee vain samaa tylsää rataa.
Kommentit (61)
No, ihmisellä olisi hyvä olla ainakin yksi liikuntaharrastus ja yksi henkistä puolta kehittävä harrastus. Lähtisin varmaan ensin etsimään sitä itselle mielekästä liikuntaharrastusta vaikkapa eri seurojen tai kansalaisopistojen tarjoomasta. Sitten se henkinen harrastus, kiinnostaako eniten lukeminen, kielten opiskelu tai esim. kulttuuririennoissa käynti?
Marttakerhoon liittyminen voi oikeasti olla hyvä juttu, vaikka tiedän, että tälle ehdotukselle täällä nauretaankin. Itse kuulun marttoihin ja heillä on monenlaista kurssia ja tapahtumaa tarjolla huokeaan hintaan. Tällä tavalla voi päästä kokeilemaan erilaisia esim. kädentaitoihin liittyviä harrastuksia ja myös kulttuuririentoihin porukassa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ryyppääminen auttaa, eipä tuossa oikein muutakaan enää ole.
Joskus nuorempana tuli riekuttua joka vkonloppu. Kun 50 v tuli mittariin ei vaan maistu. Joskus yritin ottaa muutaman, ei edes nouse päähän. En vaan pysty juomaan enää. Onhan tämä periaattessa ihan hyvä juttu :)
Nautit elämästä ja yksin olemisesta. Ehkä joskus vielä löydät uuden kumppanin.
Kyllä siinä niin voi käydä, että vielä joku erämies löytyy rinnalle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit miettinyt näitä asioita ennen kuin voimaannuit ja paskoit suhteesi.
Suhde loppui ihan hyvistä syistä, enkä toivo sitä takaisin, mutta minulla on nyt paljon vapaa-aikaa, joka meni ennen kumppanin kanssa touhuillessa.
Miten me voisimme tietää mitä sinun pitäisi tehdä vapaallasi? Tee mitä lystää! Nauti joka sekunnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
Mut myönnän. Olen ollut ajoittain hyvinkin onnellinen askareissani.
Koira kuoli ja sen jälkeinen "yhteiselämän" aikainen yksinäisyys olikin jo sietämätöntä. Parisuhteessa miehestä ei ollut seuraa yhtään mihinkään. Siis kirjaimellisesti. Jos toinen vetäytyy töidenkin jälkeen kaljoittelemaan autotalliin,pysyy siellä myös lomat ja viikonloput...
Olisko sulla kiinnostusta/mahdollisuutta hankkia jotain mökkeröä,lemmikkiä ym. Tsemppiä kuitenki,luulen pystyväni eläytymään tilanteeseesi
Mieti mitä haluaisit tehdä? Matkustaa, oppia jotain uutta, tutustua uusiin ihmisiin? Maailma on osterisi - eli keskity nyt ensin fiksaamaan oma olo, eli kunto. Tsekkauta ettei ole vaihdevuosioireita tuo väsymys ja masis - ne on hyvin yleisiä oireita. Ensi kroppa ja pää kuntoon ja sitten rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä!
Itse aloin matkustella kun exä ei halunnut. Tykkään tehdä asioita yksin, joten se ei ollut ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole samassa tilanteessa, mutta muuten melko yksin uudessa isossa kaupungissa vailla ystäviä, enkä ole ikinä ollut parisuhdeihminen joten ei sellaistakaan ole.
Viime aikoina olen tarkoituksella yrittänyt etsiä joka kuukaudelle kivaa tekemistä, esim. matkoja viereisiin kaupunkeihin, konsertteja ja elokuvia. Tänä vuonna olen tutustunut esim. klassiseen musiikkiin Spotifyn ja YouTuben avulla, löytänyt säveltäjiä ja tyylejä jotka miellyttävät itseäni, ja keväällä olin jopa ensimmäisen kerran klassisen musiikin konsertissa. Seuraavaksi suunnittelen oopperaan menemistä, sillä olen niitäkin katsonut netistä ja sen myötä innostunut. Tätä ennen en ole juuri ns. korkeakulttuuria kuluttanut. Ehkä sinäkin voisit etsiä uudenlaisia kulttuurimuotoja, jotka ovat itsellesi vieraampia?
Jos lähelläsi on pienempiä elokuvateattereita, niissä esitetään usein muutakin kuin amerikkalaisia englanniksi puhuttuja elokuvia, joita on kiva katsoa jo senkin takia, että kuulee monia eri kieliä. Haluaisitko kenties jopa opetella uuden kielen, nyt kun sinulla on aikaa?
Onko sinulla rahaa matkustaa? Eurooppaan ja muuallekin on saatavilla esim. pakettimatkoja, joissa kierretään ryhmässä tärkeimmät nähtävyydet jne, joten sinun ei tarvitse tuntea kohdetta etukäteen. Noilla reissuilla tapaisit ehkä myös muita samanikäisiä ja ehkä samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Tai matkusta yksin uuteen paikkaan, josta olet haaveillut, ja löydä uutta itsevarmuutta siitä, miten hyvin pärjäät yksinkin.
Kirjastossa olen alkanut käymään hyllyjä läpi aakkosjärjestyksessä ja lainannut joka kuukausi itselle tuntemattomia kirjoja, jotta löytäisin uusia suosikkeja. Voit myös asettaa itsellesi tavoitteen, kuinka monta kirjaa haluat lukea vuodessa tai kuukaudessa, ja yrittää pysyä siinä. Kun asioista tekee itselleen "pelejä" tai muuten asettaa tavoitteita, niin se motivoi jo paljon, ja saat tyydytystä ja iloa siitä, kun olet etsinyt ja kokenut uusia juttuja
Ei elämän tarvitse tylsää olla :)
Vierailija kirjoitti:
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
Mut myönnän. Olen ollut ajoittain hyvinkin onnellinen askareissani.
Koira kuoli ja sen jälkeinen "yhteiselämän" aikainen yksinäisyys olikin jo sietämätöntä. Parisuhteessa miehestä ei ollut seuraa yhtään mihinkään. Siis kirjaimellisesti. Jos toinen vetäytyy töidenkin jälkeen kaljoittelemaan autotalliin,pysyy siellä myös lomat ja viikonloput...
Olisko sulla kiinnostusta/mahdollisuutta hankkia jotain mökkeröä,lemmikkiä ym. Tsemppiä kuitenki,luulen pystyväni eläytymään tilanteeseesi
Hyvin sä syyllistät. En ihmettele miksi mies joi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
Mut myönnän. Olen ollut ajoittain hyvinkin onnellinen askareissani.
Koira kuoli ja sen jälkeinen "yhteiselämän" aikainen yksinäisyys olikin jo sietämätöntä. Parisuhteessa miehestä ei ollut seuraa yhtään mihinkään. Siis kirjaimellisesti. Jos toinen vetäytyy töidenkin jälkeen kaljoittelemaan autotalliin,pysyy siellä myös lomat ja viikonloput...
Olisko sulla kiinnostusta/mahdollisuutta hankkia jotain mökkeröä,lemmikkiä ym. Tsemppiä kuitenki,luulen pystyväni eläytymään tilanteeseesi
Kaikki eivät halua mitään pystyynlahoavaa mörskää riesakseen. Normaalit ihmiset haluavat välillä rentoutua ja olla vapaita huolista ja jatkuvasta työnteosta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
No nyt on voimaantunutta schaibaa 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
Mut myönnän. Olen ollut ajoittain hyvinkin onnellinen askareissani.
Koira kuoli ja sen jälkeinen "yhteiselämän" aikainen yksinäisyys olikin jo sietämätöntä. Parisuhteessa miehestä ei ollut seuraa yhtään mihinkään. Siis kirjaimellisesti. Jos toinen vetäytyy töidenkin jälkeen kaljoittelemaan autotalliin,pysyy siellä myös lomat ja viikonloput...
Olisko sulla kiinnostusta/mahdollisuutta hankkia jotain mökkeröä,lemmikkiä ym. Tsemppiä kuitenki,luulen pystyväni eläytymään tilanteeseesi
Rivien välistä huokuu erotraumat ja miesviha
Entä jos et tekisi mitään, olisit vaan! Mä olen 51v ja aina ollut sinkku. En mä tee juuri muuta kuin käyn töissä ja sitten pakolliset kotityöt. Muuten vaan olen. Se on ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mun elämänsisältö ikinä ole ollut se puoliso. Joten?
Kasva ap-poika aikuiseksi ja lopeta nämä itkuvirret, joissa ei ole mitään totuuspohjaa.
Sä joudut päästämään irti siitä harhaluulosta, että penis olisi jonkinlainen maailman napa tai että se oikeuttaisi puolisoon, työpaikkaan, pomon palkkaan, huipputuloihin ja vapaaseen raiskaamisoikeuteen.
Ja: koska rasvakudos tuottaa kummallakin sukupuolella estrogeenia, sun pillitys varmaan helpottuisi ja miestissejä aristaisi vähemmän, jos pudottaisit painoa.
Fyysinen väsymys yms. ovat tietysti ihan tosi juttuja, mutta ehkä sinuun on myös iskostettu ajatus, että tavallisen tai varsinkaan vanhemman naisen ei kuuluisi haluta ja tehdä asioita vain itselleen? Ja siksi tuntuu ettei ole intoa keksiä itselleen mitään mukavaa ajanvietettä? Tuohan on meillä naislla valitettavan yleistä, että eletään suuri osa aikuisiästä muita varten, eikä seurata niitä omia haluja ja intohimoja, sillä puoliso, lapset jne. ovat "tärkeämpiä". Sitten, kun se mahdollisuus tulee, saattaa tuntua, että "eihän tässä nyt mitään viitsi yrittää vain itsensä vuoksi". Mutta sinähän se oman elämäsi tärkein ihminen olet!
Ap, olet arvokas, ja ansaitset hyviä asioita ja innostavia kokemuksia. Sinulla on vielä paljon elämää jäljellä ja niin paljon vapautta toteuttaa sitä haluamillasi tavoilla, että monet esim. huonossa parisuhteessa lopuuelämänsä kärvistelevät olisivat todella kateellisia. Nauti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
No nyt on voimaantunutta schaibaa 😂
Eikö pikkumiehellä pysy vasara kädessä kun oot liikaa pidellyt omaa pippeliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
Mut myönnän. Olen ollut ajoittain hyvinkin onnellinen askareissani.
Koira kuoli ja sen jälkeinen "yhteiselämän" aikainen yksinäisyys olikin jo sietämätöntä. Parisuhteessa miehestä ei ollut seuraa yhtään mihinkään. Siis kirjaimellisesti. Jos toinen vetäytyy töidenkin jälkeen kaljoittelemaan autotalliin,pysyy siellä myös lomat ja viikonloput...
Olisko sulla kiinnostusta/mahdollisuutta hankkia jotain mökkeröä,lemmikkiä ym. Tsemppiä kuitenki,luulen pystyväni eläytymään tilanteeseesi
Rivien välistä huokuu erotraumat ja miesviha
Se huokuu sun omien korvien välistä.
Tuossa sanottin vain, että juoppo mies ei ollut kiva kumppani. Jos sun mielestäsi on, niin mikset vtussa hommaa sellaista?
Se, että nainen keksii muutakin tekemistä kuin hieroa juopon miehen pipulia, on normaalia, tervettä ja ilmeisesti sun mielikuvituksesi ulottumattomissa. Ei se mitään miesvihaa ole, herranjestas sentään.
Se, että nainen on onnellinen itsekseen, ei ole sinunlaisiltasi pois, vaikka te ette kykenekään olemaan onnellisia yksin ettekä suhteessa. Sun pitäisi ihan ekana korjata oman pääsi viat. Vasta sitten pääset elämään onnellista ja tasapainoista elämää, ehkä löydät jopa kumppaninkin. Pää kuntoon ensin.
Kuntosali on hyvä, PTn ohjaamana. Saa hyvin energiaa. Olen mies ja eron kokenut juuri ennen 50 ja nyt 52 aikani ihmeteltyä toimettomuutta, olen lähtenyt toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin sua vähän nuorempi,kun totesin,etten jaksa katsella loppuikääni kännistä ukkoa. Hommasin " purkukuntoisen" talon. Talon,ulkorakennusten ja pihan hoitaminen on vienyt kaikki rahat/ajan ja voimat. Remonttikamppailusta tuli sisältöä.😉
Mut myönnän. Olen ollut ajoittain hyvinkin onnellinen askareissani.
Koira kuoli ja sen jälkeinen "yhteiselämän" aikainen yksinäisyys olikin jo sietämätöntä. Parisuhteessa miehestä ei ollut seuraa yhtään mihinkään. Siis kirjaimellisesti. Jos toinen vetäytyy töidenkin jälkeen kaljoittelemaan autotalliin,pysyy siellä myös lomat ja viikonloput...
Olisko sulla kiinnostusta/mahdollisuutta hankkia jotain mökkeröä,lemmikkiä ym. Tsemppiä kuitenki,luulen pystyväni eläytymään tilanteeseesi
Hyvin sä syyllistät. En ihmettele miksi mies joi.
Menepä sinäkin ottamaan viinaa ja katselemaan Grindristä itsellesi unelmien mies, Pasi. Koska miehiin päin sä olet kallellasi, kuvittelet itse mitä tahansa muuta.
Voi hyvä ihminen viiskymppisenä se elämä vasta todella alkaa! Tutki itseäsi ja aloita uusi entistä antoisampi elämä puhtaalta pöydältä! Sinulla on koko elämä vielä edessäsi! Elämä on ihanaa viiskymppisenä!