Avioerosta ja tavarojen jako ongelma
Meillä on täs pitemmän aikaa jo mennyt huonosti ja nyt mies on alkanut juomaan. rehailee kavereita meidän kotiin ja käyttäytyy muutenkin minua kohtaa todella julmasti.
Eli ku tavarojen jako menisi?
Suurimman kiistan aiheuttaa vuokra-asunnon vakuus rahat noin 1000 euroa jonka minä olen yksin maksanut, ja olen tämän koko meidän yhdessä olon aikana maksanu yksin asunnon vuokrat 700 euroa. Onko näin et ne rahat menevät puoliksi?
Onko miehellä työttämänä parempi mahdollisuus jäädä tähän asuntoon ja minä ja lapseni muutamme muualle ( ei ole lapsen isä..)
Kaikki mitkä olemme ostaneet nyt ovat tietenkin yhteisiä. Mutta entäs ne mitkä olen ostanut edellisen suhteen aikana.
Itse olen tienannut koko suhteen ajan noin puolet enemmän mies 500 ja ite 1000-1200 kun lasketaan elatukset ja lapsilisät ). Ja sen takia maksanut vuokran, autoilun, netin ja ruuat ( nää on menny välillä puoliksi)
Kommentit (36)
Tästähän ne mccartneyt ja muut aina taistelevat. Kun toinen on rahaton ja toinen rikas, niin eron jälkeen on molemmat yhtä rikkaita. Sama pätee Suomessakin, ellei ole tullut tehtyä avioehtoa.
Eli laskettaisiinko veloissa esim miehen kavereille olevat velat, tuhansia euroja ja peräti mun pienet palkka tulot myös sille tuloiksi?
Ennen aviosuhdetta hankittu omaisuus on sinun. Avioliiton aikana hankittu on yhteistä. Vakuusrahat ovat puoliksi molempien, mutta voit yrittää perustella ne itsellesi jos tuosta asunnosta muutat. Sitä, kumpi on elättänyt kumpaa, ei oteta mitenkään huomioon.
Miehellä ei ole suurempi todennäköisyys saada jäädä asuntoon, sillä asuntohan on lapsesi koti. Joten te saatte sen suuremalla todennäköisyydellä. Ja silloinhan vakuusrahat jäävät edelleen vuokranantajalle jos jäätte asuntoa asumaan.
Koita pärjäillä. Pidä huoli omista oikeuksistasi ja usko siihen, että sinulla on oikeus elää hyvää elämää.
omaisuus jaetaan tasan, siis kaikki omaisuus, oli se sitten hankittu ennen avioliittoa tai sen aikana. Tietenkin voitte sopia toisin, ja pitää kumpikin omat tavaranne tai jakaa omaisuuden muutoin, mutta jos asiasta tulee riita, niin tasan jaetaan.
myös ennen liittoa hankittu omaisuus menee jakoon. Omistussuhde säilyy, mutta jos toinen omistaa enemmän, pitää maksaa (tavarana tai rahana) sille vähemmän omistavalle.
Jotenkin tässä tuntuu et mies on saanu hummata omat rahansa minne vaan ja mä olen toiminut maksajana joka suhteessa niin joutuisin vielä maksamaan sen pihalle.. Ja onhan ne nähtävillä et kuka on hoitanut laskut,..
Jotenkin taas tuntuu siltä et ei kannata tätä jatkaa. Auto hajosi ja miehelle oli tärkeempää lähteä kylälle ku saada osiin rahat et saa lapsen hoidosta pois.
puolisoa kohtaan, ja sitä olet siis totetuttanut. Mitään miehen velkoja kavereilleen ei oteta huomioon vaan oikeat velat esim. pankille tai luottoyhtiölle.
Miehen velat huomioidaan, sun varat sen mukaan kun erohakemuksen vireille tulessa on esim. rahaa tilillä huomioidaan. Sillä, miten isot tai pienet palkat teillä on ei ole merkitystä, vaan sillä paljonko niistä on tai ei ole säästössä.
Hitto, eikö näistä asioista tosiaan ole opetettu ihan alkeitakaan missään yhteiskuntaopissa?
olette mahdollisesti asuneet yhdessä 3kk ja 2kk takuuvuokra. Pistä pihalle, älä edes muuta harkitse.
Kyllä kaikki sen tietää, ettei tuloja mitenkään huomioida, mutta minä vastasin tuohon tulokysymykseen, että kyllä avioliitossa katsotaan tulot yhteisiksi. Vaikka sinänsä se ei tässä asiassa mitään merkitsekään!
tehty velkakirja. Ei riitä että sanoo vaan että olen velkaa kaverille.
Niitä vois muuten kyhätä keksittyjä velkoja niin paljon että ei jäis mitään maksettavaa
pian 2 vuotta tässä asunnossa. Sossusta on kolmas osa vuokratakuuseen, se ei huomioinut vesimaksuja eikä autotallia.
Ensimmäisen vuoden oli vuokra 675 ja nyt puol vuotta menty 700..
Periaatteessa kaikki varat ja omaisuus lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan kahdella. Henk.koht. tavarat kai ei ositukseen tule mukaan, joten kyse on lähinnä autosta, kodinkoneista, huonekaluista sekä säästöistä. Ja kyllä se sitä tarkoittaa että joudut maksamaan miehen ulos, jos haluat jäädä asuntoon ja pitää kaiken irtaimiston itselleäsi. Kun on kyse noin pienestä omaisuudesta, niin kannattaa sopia asia keskenään eikä lähteä lakitupaan riitelemään. Mutta tehkää selvä paperi, ettei miehelle jää jälkikäteen mitään valittamisen sijaa.
ja ite yritän maksella sit kaikki.. Ei kivaa ku ei ole edes kunnon vaatetta itelle. Ja mua ihmetellään et ku kilahtelen miehen kavereille ku ovat tää.. Sanonu et majatalo tää ei ole..
Aina on joku jolla on asiat huonommin..
Peruskoulussa tulisi opettaa ensiaputaitoja. Ja kodinhoitoa, taloutta, hiukan lakiakin... Mihin ne 9 vuotta elämästä oikein käytetään??
päteekö se myös esim. huonekaluihin?
Kuule jos vastassa on maailman itsekeskeisin ja narsisti oireinen mies niin kyllä asiat pitää eka vähä ite selvitellä.
Olen siinä käsityksessä ollut et ennen avioliittoa hankittu omaisuus on mun ja tänä aikana hankittu menee puoliksi. Isoistahan rahoista ei ole kyse.
Miehellä velkaa kaverilleen noin 3000 euroa, 1 sen kaveri meille velkaa 1500, mun siskon nimissä tilattu tavaraa joista laskuja noin 2000 euron edestä ja tuo vakuus.
Ja en mä nyt haluaisi luopua siitä rahasta ku se vois olla mun ja lapsen seuraavaan asuntoon hyvä lisä..
Joten turha jauhaa mitään koulu oppia, ja mitähän sieläkin on käsitelty 80- luvulla, asiat paljon muuttunu...
niin, sinähän voit olla vaikka siinä käsityksessä, että maapallo on liteä, mutta ei se ole.
Kaikki omaisuus menee puoliksi, jos ei avioehtoa ole. Oli rahat sitten suuria tai pieniä.
Ja jos kaverien veloista ei ole kunnollisia velkakirjoja, niin heikoilla olet. Kuka hullu edes lainaa kavereille tuollaisia summia!
Ja mitä tekoa siskollasi on tässä?
Jos ette pääse sopuun siitä kumpi jää vuokra-asuntoon, siihen saa jäädä se, joka asuntoa enemmän tarvitsee. Työttömyys puhuu miehen puolesta, lapsen huoltajuus ja lapsen asumisolojen pysvyys taas sun puolesta. vaikea sanoa näillä tiedoilla, kumpi voittaisi, mutta sua veikkaisin.