Hurjimpia tarinoita tsi huonoimpia kokemuksia ensiavusta?
Ei ole hurja tarina tämä, mutta odotuksen puolesta kokemuksena ihan peestä.
Menimme 4kk ikäisen vauvan kanssa RS-virusepäilyksenä lasten puolelle ensiapuun vauvan hengitysvaikeuksien vuoksi noin klo 22, 80km matkan takaa. Silloin oli korona-aika ja varoitettiin, että jonotus saattaa kestää.
Edelleen klo 04 odotimme vuoroamme, lapsia vanhempineen pääsi lääkärin pakeille tuon tuosta, mutta eipä sitä tiedä millä perusteella kutsutaan, joten yritin vain saada vauvan edes jotenkin nukkumaan rinnalla pystyssä.
Klo 05.30 oli pakko pysäyttää hoitaja ja kysyä, että koskahan meidän vuoro tämän pahasti rohisevan vauvan kanssa, niin meidät oli unohdettu kutsua sisään! Minulla oli takana valvomista jo yli 24h ja voin sanoa, että olin väsynyt.
Niin, vauvalla oli tosiaan aika paha RS-virus ja päästiin samantien omaan huoneeseen, kun lääkäri meidät aamukuuden jälkeen otti lopulta vastaan.
Kommentit (5)
Kaaduin aamu 6:lta liukkaalla jalkakäytävällä olkapääni päälle. Epäilin murtumaa. Menin ensiapuun. Istuin odotushuoneessa ja peruin asiakkaitani. Illalla klo 20.00 istuin edelleen samassa odotushuoneessa. Röntgenissä kävin klo 15.00. Pääsin kotiin klo 22.00 ja punasilmäinen (krapulainen?) lääkäri totesi ettei ole murtumaa. Pari vuotta tästä tapauksesta eteenpäin olkapääni kuvattiin ja ihmeteltiin pirstaleista olkaluun murtumaa.
Ei ole omalle kohdalle sattunut, mutt kaverini ampui raketin kädestään, lopputuloksena jo hätäkeskus epäili silmän puhjenneen, joten käskytti ea. Sattui kaveri olemaan edelleen vahvassa humalassa, joten eivät pitäneet kiirettä hoitoon pääsyssä. Muistona tästä on lasisilmä.
Näin kerran kun jollain oli sormi katkennut ja se tyyppi piti sitä sormen pätkää pari tuntia pussissa toisessa kädessä. Hoitaja kävi vaihtamassa jääkylmää vettä tilalle.
Kerran myös syöksysynnytystä todistin ea:n aulassa.
Juuri oli iltiksessä, että vauva kuoli kun ensihoitaja ei ohjeistanut ensiapuun. Nämä niitä traagisimpia tarinoita.
Ja typo heti otsikossa: tsi = tai.