Mitkä ovat mielestäsi hyväksyttäviä syitä viedä lapsi hoitoon vaikka äiti vauvan kanssa kotona?

kun ei siellä ole jatkuvaa melua tai tappelua eikä lapsia eroteta sisaruksistaan?



Päiväkodissa on oikein mukava ilmapiiri, meni sinne mihin aikaan päivästä tahansa.

niin kyllä musta saa viedä vanhemman sisaruksen hoitoon vaikka äiti olisi kotona vauvan kanssa. Jos äiti esim. katsoo, että jaksaa olla pitempään kotona kuopuksen kanssa jos vanhempi lapsi on pari päivää viikossa tarhassa, niin mikäs siinä.



Homma tulee halvemmaksi yhteiskunnalle, kuin kahden lapsen kokopäivähoito, äiti jaksaa hyvin kun saa hengähtää vilkkaasta esikoisesta. Esikoisen kielellinen kehitys paranee, vauva saa laatuaikaa. Koko perhe voi hyvin.



Niin kauan kun Suomessa on lakisääteinen subjektiivinen päivähoito-oikeus, niin tottakai sitä kannattaa käyttää jos vähänkin tuntee siihen tarvetta.



Hassua meuhkata turhasta, lapset menee ympäri maailman tosi pieninä tarhaan ja Kuubassa pärjäävät jo katulapsinakin n 4 v eteenpäin.



Live and let live.

välittäisivät oikeasti lapsistaan!



Levottomat, ylisuuret lapsiryhmät, liian pienenä äidistä erottaminen, vieraaseen rytmiin pakottaminen, oman rauhan puuttuminen, sisaruksista erottaminen, melu, tappelu, alituinen tsemppaaminen ja keskittyminen jne -kyllä kai jokainen ymmärtää, ettei se tee lapsen kehitykselle hyvää olla päiväkodissa! Valitettavasti aina ei ole vaihtoehtoja ja toki useat, lähinnä isommat, siellä viihtyvätkin, ja onhan noita pieniä ja rauhalisempiakin hoitopaikkoja, mutta kyllä koululaisista heti näkee, ovatko olleet kotihoidossa vai päiväkodissa -tyvärr!

Terveisin Järjen jättiläinen, jonka kuopus on päiväkodissa...

Siksihän se päivähoito-oikeus on subjektiivinen! Ja hemmetin hyvä että on, se on kuulkaas tätä nykyaikaa.



Ihmettelen tässä vaan sitä, että tuolla taas toisessa ketjussa kaikilla on niin huimat kuukausitulot ja vaikka mitä, eli voisi olettaa että suurin osa palstalla pyörivistä on korkeasti koulutettuja ja sivistyneitä ihmisiä. Sitten esim. tämän ketjun perusteella täällä liikkuu tosi pöljää porukkaa joka ei ymmärrä omaa etuaan ja jolla ei ole hajuakaan oikeuksistaan. Pikkusieluisia typeryksiä joiden mielestä naisen asema oli joskus männäaikaan mitä parhain....

mutta KYLLÄ se kalskahtaa korvaan, jos äiti vie alle neljävuotiaan sisaruksen hoitoon samalla kun on itse kotona vauvan kanssa. Siinä tulee vaan ja ainoastaan mieleen, että MIKSI? Miksi hankkia niin nopeasti lapsia lisää, jos ei jaksa heitä hoitaa? Ja miltä tuntuu siitä pikkuisesta, joka viedään hoitoon samalla kun äiti viettää laatuaikaa vauvan kanssa?



Täällä meuhkataan vaan siitä, että ikäeron pitää olla pieni ja lapset kaipaa sisaruksia jnejne, mutta minkä kustannuksella? Tarvitseeko lapsi niin kovasti sen sisaruksen heti, että se pitää hankkia vaikka äiti onkin jaksamisen rajamailla?

että voisit itsekin viedä lapsesi metsäretkelle, voisitte yhdessä tutkia luontoa ja paistaa makkaraa? Tai mikäpä olisi lapsesta mukavampaa kuin rakentaa äidin kanssa yhdessä hieno maja? Tai että äiti opettaisi miten oma nimi kirjoitetaan?

Ai niin, ethän sinä jaksa koko ajan olla järjestämässä OMALLE LAPSELLESI ohjelmaa........

Surullista.

se, että pääsi päiväkotikavereiden kanssa tänään metsäretkelle paistamaan nuotiolla makkaraa. Tai että eilen olivat yhdessä rakentaneet aivan ällistyttävän upean ja monimutkaisen majan. Tai että lapseni oli oppinut kirjoittamaan nimensä siellä päiväkodissa?

että olisin järjestänyt 3-vuotiaalle metsäretkiä, luonnon tutkimista tai makkaran paistoa ulkona, kun kotona oli samaan aikaan keskosvauva. Ei sairaalahoidossa oleva pikkukeskonen, vaan kotihoidossa oleva keskosvauva, joka tarvitsi ruokaa säännöllisesti ensin kolmen tunnin välein ja sitten neljän tunnin välein, ympäri vuorokauden.



4 kk ikäisestä aloitettiin liharuoat lääkärin määräyksestä, joten kasvikset ja hedelmät piti tietenkin aloittaa jo sitä ennen. Ja koko ajan imetin.



Väsymys oli huippuluokkaa, vaikka mies auttoi niin paljon kuin voi. Liian myöhään tajusimme, että minun pitää siirtyä nukkumaan toiseen huoneeseen tulpat korvissa, että saisin nukuttua joskus edes 4-5 h putkeen. Ehdin saada aineenvaihduntani sekaisin, uupumuksen ja myöhemmin masennuksen.



Esikoinen 3 v. oli tänä aikana puolipäivähoidossa siitä asti, kun vauva oli 4 kk. Hän oli hoidossa n. 3-4 pv/vko eikä vienyt kenenkään paikkaa. Siinä yksityisessä päiväkodissa oli vapaita paikkoja koko ajan.



Tämä oli meidän ratkaisumme enkä ole katunut hetkeäkään esikoisen hoitoon viemistä. Sanottakoon vielä, että hän on koko ajan viihtynyt päiväkodissaan.

- yli 5 v ikä osapäivähoidossa



- kehitykseen liittyvä pulma, jossa ammattiauttajan apu on tarpeen



- esim maahanmuuttajan sopeutuminen



- kotona olevan vanhemman väsyminen, turvaverkottomuus, sairaus

Jos lapsi on esim. jo viisivuotias ja sosiaalinen luonne, hänen kaikki kaverinsa ovat tarhasta, niin kyllä pitäisin puolikasta päivää ihan takuulla kaikkiein edun nimissä!



Turhaa jeesustelua muut...

jos lapsi kielen tarvitsee

lapsien saksalainen isä asuu Saksassa. Itse olen kotona vauvan kanssa ja lapset 4 ja 5v ovat virikehoidossa saksalaisessa päiväkodissa, että osaavat jotain sanoa isälleen kun harvoin näkevät. muussa tapauksessa he eivät siellä olisi.

että jos esikoinen viihtyy päiväkodissa, kun vauva syntyy, niin ei ole mitään syytä ottaa esikoista pois hoidosta. Eli itse korostaisin tuota lapsen etua ja yksilöllisiä tarpeita.



Ja kyllä tuo tarve on vaan niin perhekohtaisita.

AP:n mielestä ei kenelläkään ole hyväksyttävää syytä. Jotenkin niin mustavalkoista. Jos se esikoinen on muutaman tunnin tarhassa, että äiti saa ottaa päiväunet ja/tai juoda kahvin rauhassa on pelkästään perheen etu. Jotkut vauvat heräilee monta kertaa yössä, ja siihen ei pitkäkään ikaero sisarusten välillä auta. Minusta on todella epäempaattista ruveta kyseenalaistamaan muiden ratkaisuja vain sillä perusteella, että kyllä pitää jaksaa, kun ne lapset on kerran hankkinut.

Joko viedään hoitopaikat niitä kipeämmin tarvitsevilta taikka jätetään lapsi heitteille.



Jos ne hoitopaikat oikeasti on noin kiven alla, niin oletteko yrittäneet ottaa päättäjiin yhteyttä? Jos tarpeeksi moni tympiintynyt äiti alkaa soitella kunnan päättäjille, niin eiköhän niilläkin kohta kärsivällisyys lopu ja asialle tehdä jotain?

lapsen 5v.+ oma tahto osa-aikapaikkaan, opiskelu, lapsen tarve virikkeisiin kehityksen edistämiseksi..



Paljon syitä ja täysin nuo hyväksyn :D

Mutta eikös olisikin vielä ihanampaa, jos olisit voinut itse olla todistamassa noita asioita lapsesi kanssa ja että hän olisi saanut nauttia kanssasi noista hetkistä! Se vasta olisikin jotain, mutta valitettavasti työssäkäyvillä ei tuollaiseen ole mahdollisuutta ja se minua ainakin omassa elämässäni surettaa. Vapaapäiviä on niin vähän.

pikkumies on vauvan syntyessä jo 5,5v ja kaipaa kavereita, toimintaa yms. Sitä paitsi, jos talvi on kylmä ja mä en vauvan kanssa pääse pihalle pitkään aikaan, niin kyllähän se isompikin lapsi tylsistyy vaan sisällä, kun on tottunut ulkoilemaan paljon.



Pikkumies jää siis osa-aikaisesti hoitoon, eli 3 pv viikossa.

Onneksi on subjektiivinen päivähoito-oikeus niin ei tarvi hyväksyttää ratkaisujaan kenelläkään.

Mutta onhan se joillekin jo saavutus, jos lastensa kanssa joskus sattuu jotakin touhuamaan tai tekemään!! Huvittavaa!!!

eikö ennalta ehkäisevä toiminta olisi tehokkaampaa.

Tai lapsilla annetaan neurologisia diagnooseja usein vasta yli 5-vuotiaana, vaika jo 3-vuotiaan aon selvää että sekä lapsi että perhe hyötyvät hoidosta