16- ja 13- vuotiaat nuoreni eivät syö välipaloja, vaan vain lämmintä ruokaa. Olen ihan loppu
Aamulla ensimmäinen mitä kuulen on NÄLKÄ! ja ollaan mitä viimeiseksi kuulen on NÄLKÄ!. Eivät siis koskaan ole elämässään syöneet mitään hedelmiä, muroja, nuudelia,munakasta, leipää tms mitä voisi itse ottaa kaapista ennen ateriaa välipalana. Ei ikinä! Olen 46-vuotias ja yksinhuoltajana ollut 15 vuotta. Olen väsynyt ja vttuuntunut. Molemmilla diagnoosina vaikeat neurokirjon häiriöt ja toiminnanohjauksessa on isoja puutteita. Eivät osaa tehdä mitään itse, ei mitään.
Vietän patojen ääressä suuren osan aikaa päivästä koska asiaa mutkistaa vielä se etteivät syö samaa ruokaa peräkkäin, eivät syö muutenkaan mitään keittoja, laatikoita, patoja mistä riittäisi pidempään. Eivätkö syö edes samoja ruokia. Olen niin saatanan väsynyt tähän ruoanlaittoon. Olen niin väsynyt ylipäätään näiden kahden ihmisen haasteiden kanssa että harkitsen itselleni eutanasiaa jotta pääsen pois tästä painajaisesta jota elän 24/h ja jonka olen itse luonut ja jota en ollutkaan valmis elämään. Joskus jaksoin vielä jotenkin, enää en. Ei tarvitse kommentoida mitään, kirjoitin vaan kun ei ole muutakaan tahoa eikä kavereita, sukua, lasten isää ketään.
Kommentit (119)
Sinä olet nyt vain kasvattanut pentusi väärin ja lellinyt ne pilalle! Se on valitettavan yleistä nykyään.
Opeta nyt jo viimeistään tuossa iässä lapsesi tekemään ruokaa, mutta muista myös tehdä niille selväksi päiväjärjestys: Kaikki syövät samaan aikaan ja samaa ruokaa!
Tuossa iässä tein itse usein päivällisen valmiiksi koko perheelle, jos olin tullut kotiin ennen vanhempiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämmöistä ennen 2000-lukua?
Kuulostaa uskomattomalta. Milloin vanhemmista tuli tällaisia lasten hovipalvelijoita? Eihän tuosta mitään tule.
Aikuiset määrää ja lapset tekee ja syö, mitä käsketään ja tarjotaan.
Ap ei kasvata nuoriaan. Päätyvät yhteiskunnan hoidokeiksi loppuelämäkseen.
Vai että oliko ennen peräkammarin poikia jotka vielä keski-ikäisenäkin olivat vanhan äidin passattavina? Kysytkin vielä. Moni heistä saisi nykyään diagnoosin.
Nyt sinun täytyy pitää mielessä, että kehitysvammaiset ovat hieman eri asia - vai onko ap:n lapsilla todettu jokin mielenhäiriö kelvottoman kasvatuksen lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajana 15 vuotta ja lapset 13 ja 16.
no höh, ensin siinä oli mukana mies, sitte ei enää, hävis ku pieru saharaan
Onko ylipainoa? Ja vaikka on nepsy voi oppia uusia taitoja, sinuna olisin jo ajat sitten opettanut lapsille sen esimerkiksi leivän syömisen, ostaa eri merkkejä ja tarjoaa säännöllisesti, niin kyllä sitä joku alkaa maistua.
Tuon ikäiset osaavat jo laittaa ruokaa! Kotitaloutta opiskelleet. Elä passaa
Nää lapset eivät tuu pärjäämään itsenäisesti kun tulevat täysi-ikäiseksi, nyt etsimään laitospaikkaa molemmille. Lapsia voi silti nähdä paljon ja saat voimavaroja elämään, myös lapsille tekee muiden nuorten seura hyvää.
Ap, omistatko kaulinta? Sillä kunnon kumautus takaraivoon, kun alkavat nepsyillä. Vähitellen hermoradat normalisoituvat ja sinulla on kohta kaksi työssäkäyvää aikuista tukemassa vanhuuden päiviäsi.
Lakkaat nyt heti hyysäämästä niitä pölhökustaita.
Vierailija kirjoitti:
Onko koulussa lapsille kokeiltu turvaruokaa? Ota yhteyttä kunnan kouluruuan palveluntarjoajaan ja selvitä tämä, menee yleensä ravitsemusterapeutin kautta.
Onko lapsille haettu terapioita toiminnanohjauksen tukemiseksi?
TURVARUOKAA WTF?
Vierailija kirjoitti:
Onko koulussa lapsille kokeiltu turvaruokaa? Ota yhteyttä kunnan kouluruuan palveluntarjoajaan ja selvitä tämä, menee yleensä ravitsemusterapeutin kautta.
Onko lapsille haettu terapioita toiminnanohjauksen tukemiseksi?
En ole aloittaja, mutta meillä ei suostu edes turvaruokaa syömään koulussa, lasta ahdistaa syödä muualla kuin kotona, lapsella on autismi. Terapiaa myös näille vanhemmille lapsille on vaikeaa saada.
Mistä se nuorempikin maailmaan ilmestyi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko koulussa lapsille kokeiltu turvaruokaa? Ota yhteyttä kunnan kouluruuan palveluntarjoajaan ja selvitä tämä, menee yleensä ravitsemusterapeutin kautta.
Onko lapsille haettu terapioita toiminnanohjauksen tukemiseksi?
TURVARUOKAA WTF?
Lapselle tarjotaan silloin jotain spesiaalia mitä hän yleensä suostuu syömään, pitää kuitenkin olla tuote jota koulussa muutenkin tarjoillaan, vaikka lihapullat ja nakit on yleisiä turvaruokia, erityislasten kanssa terveellisyys ei ole asia mitä tavoitellaan vaan että ruokailu sujuisi koulussa helposti ja lapsi saisi päivän aikana jostain energiaa opiskella. Kotona voidaan panostaa enemmän syömiseen, valitettavasti kaikissa perheissä niin ei tehdä.
Halusin vain sanoa, että voimia sinulle. Teet aivan varmasti parhaasi. Ei ole häpeä, jos et enää jaksa. Sano se lasun sossulle, että et jaksa enää. Ei ole häpeä myöskään, jos lapset asuvat, vaikka jonkin aikaa kodin ulkopuolella. Olet arvokas ja venynyt aivan liikaa jo. Sinulla on lupa pitää myös itsestäsi huolta. Toivottavasti pian alkaa helpottaa!
Ei vanhempien tehtävä ole palvella lapsiaan, vaan kasvattaa itsenäisesti pärjääviä aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajana 15 vuotta ja lapset 13 ja 16.
no höh, ensin siinä oli mukana mies, sitte ei enää, hävis ku pieru saharaan
Jotakin muuta kuin pierua on siltä suunnalta ilmeisesti tullut, koska toinen lapsi on syntynyt.
Munkaan nepsy ei söis välipaloja, varsinkaan jos pitäis itse ottaa jotain. Osasyy on epävarmuus toiminnanohjauksessa, eli ei hahmota (opettamisesta huolimatta) sopivaa annoskokoa tai sitä, kuinka tekee mitäkin eri vaiheissa. On joskus syönyt esim. lähes puoli kiloa kalaa, kun ei tajunnut ottaa lautaselta muutamaa siivua leivälle...
Ruoan suhteen tein myönnytyksiä, kun lapsi oli pienempi, mutta alakoulun puolessa välissä aloin pikkuhiljaa vetämään "syö tai ole syömättä"-linjaa. Kummasti tuo on kasvanut ja ruokakin enimmäkseen maistunut, tänään meni vähän irvistellen mausteista vihanneswokkia, noin esimerkiksi. Joinakin päivinä skippaa aterian, siitä en ole sanonut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajana 15 vuotta ja lapset 13 ja 16.
no höh, ensin siinä oli mukana mies, sitte ei enää, hävis ku pieru saharaan
Ap:n mies tulee ja menee. Ehkä ne lapset reagoi syömällä siihen että Ap ei tiedä onko hänellä miestä vai ei
En jaksaisi tuota ruoanlaittoa. Sanoisin, että nyt tuli niin iso sähkön tasauslasku liedestä johtuen, että lämmintä ruokaa voi olla vain kerran päivässä ja samaa ruokaa syödään kolmena päivänä peräkkäin vähintään. Rahat ei riitä jatkuvaan ruoanlaittoon, kun sähkö on niin kallista. Jos haluaa useammin lämmintä ruokaa, kuumentaa vedenkeittimessä vettä ja syö pikapuuroa. Jos haluaa äidin luona asua, on sopeuduttava äidin sääntöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Miksi olet lellinyt lapset piloille? Jos kummallakin on ongelmia toiminnanohjauksessa, ongelmahan on nyt siinä miten olet he kasvattanut. 16-vuotias on ihan tarpeeksi vanha opettelemaan ruuanlaittoa. Ja entä sitten jos eivät syö samaa ruokaa peräkkäin? Sanot heille, että nyt opettelevat laittamaan ruokaa ja laitat heille reseptin nenän eteen. Joskus pitää ymmärtää, että se jatkuva lasten lelliminen ja huolehtiminen johtaa tuohon, etteivät he sitten osaa mitään tehdä itse.
16 vuotiaan olisi ollut syytä osata ruoan laitto jo vuosia. Minä saatoin tehdä koko perheen päivällisen itsenäisesti jo 11-vuotiaana. Eikä puhuta nyt nauravista nakeista ja ranuista vaan vaikkapa lihapullista ruskeassa kastikkeessa ja perunamuussista (oikeista perunoista, eikä jauheesta).
Oletko nepsy?
Pikkuhiljaa otat teinit mukaan kotitöihin.
Kait he kumminkin peruskoulua käyvät. Ja sielläkin vaaditaan asioihin osallistumista.