16- ja 13- vuotiaat nuoreni eivät syö välipaloja, vaan vain lämmintä ruokaa. Olen ihan loppu
Aamulla ensimmäinen mitä kuulen on NÄLKÄ! ja ollaan mitä viimeiseksi kuulen on NÄLKÄ!. Eivät siis koskaan ole elämässään syöneet mitään hedelmiä, muroja, nuudelia,munakasta, leipää tms mitä voisi itse ottaa kaapista ennen ateriaa välipalana. Ei ikinä! Olen 46-vuotias ja yksinhuoltajana ollut 15 vuotta. Olen väsynyt ja vttuuntunut. Molemmilla diagnoosina vaikeat neurokirjon häiriöt ja toiminnanohjauksessa on isoja puutteita. Eivät osaa tehdä mitään itse, ei mitään.
Vietän patojen ääressä suuren osan aikaa päivästä koska asiaa mutkistaa vielä se etteivät syö samaa ruokaa peräkkäin, eivät syö muutenkaan mitään keittoja, laatikoita, patoja mistä riittäisi pidempään. Eivätkö syö edes samoja ruokia. Olen niin saatanan väsynyt tähän ruoanlaittoon. Olen niin väsynyt ylipäätään näiden kahden ihmisen haasteiden kanssa että harkitsen itselleni eutanasiaa jotta pääsen pois tästä painajaisesta jota elän 24/h ja jonka olen itse luonut ja jota en ollutkaan valmis elämään. Joskus jaksoin vielä jotenkin, enää en. Ei tarvitse kommentoida mitään, kirjoitin vaan kun ei ole muutakaan tahoa eikä kavereita, sukua, lasten isää ketään.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä Supernannyyn. Pis saisi kyllä tuohon kaikkeen järjestyksen.
Siis Pia.
Olen samaa mieltä. Aina joku tulee kehuskelemaan anonyymipalstalla, kuinka teki sitä ja tätä pikkulapsena, tällä kertaa tarina 11-vuotiaasta kokkitaiturista. On sen verran harvinaista, ettei se sopisi juuri yhdellekään perheelle ohjenuoraksi. Ehkä pikemminkin jopa lasun paikka se olisi.
En edes ymmärrä, miten joku itse muistaa, mitä teki 11-vuotiaana. Tietenkin on lapsia ja nuoria, jotka oikeasti pitävät kokkaamisesta tosi paljon. Haluavat tehdä sitä. Mutta tosiaan ohjenuoraksi perheisiin tämä ei sovi. Lapset ja nuoret ovat päivät koulussa. Lisäksi on läksyt ja kokeisiin luku. Ja harrastukset. Heitä ei voi minään perheen kokkeina käyttää säännöllisesti. Joskus tietenkin ok ja voi olla mukavaa yhteistä puuhaa. Eivät lapset vielä ravitsemuksestakaan ymmärrä tarpeeksi. Ruuanlaitto vie paljon aikaa. Lapselta vielä enemmän. Sitä ennen on jo pitänyt käydä kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisinä me kolme sisarusta (kaksi poikaa ja yksi tytär) vastasimme kokonaan perheen kaikista kotitöistä mukaan lukien ruoanlaitto. Isä jäi leskeksi ja hän tienasi perheen rahat.
Ap, laita pojat leirille tai intervallihoitoon sijaisperheeseen, jotta saat välillä kerätä voimia. Tee lasu ja toivotaan että saat apua.
Leirille minäkin ne laittaisin...
Meinaatko että tuollaiset osaavat siellä leirillä olla...? Pilaavat kaikkien muidenkin leirin ja leirit maksaa..
Kyllähän lapset pompottavat vanhempiaan, jos voivat. Ei siihen diagnooseja tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu mutta meillä on ainokainen. Ei kuulema syö kouluruokaa ollenkaan ja sitten koulun jälkeen tietenkin jäätävä nälkä! Kun itsekin väsyneenä tulen töistä kotiin niin heti pitää alkaa laittamaan ruokaa. Ei syö jääkaapista lämmitettävää ruokaa, kaikki pitää olla nenän edessä juuri kypsennettynä ja tuoreena. Huohhh
Etkö ihan oikeasti nää mitään ongelmaa omassa toiminnassasi?
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Aina joku tulee kehuskelemaan anonyymipalstalla, kuinka teki sitä ja tätä pikkulapsena, tällä kertaa tarina 11-vuotiaasta kokkitaiturista. On sen verran harvinaista, ettei se sopisi juuri yhdellekään perheelle ohjenuoraksi. Ehkä pikemminkin jopa lasun paikka se olisi.
En edes ymmärrä, miten joku itse muistaa, mitä teki 11-vuotiaana. Tietenkin on lapsia ja nuoria, jotka oikeasti pitävät kokkaamisesta tosi paljon. Haluavat tehdä sitä. Mutta tosiaan ohjenuoraksi perheisiin tämä ei sovi. Lapset ja nuoret ovat päivät koulussa. Lisäksi on läksyt ja kokeisiin luku. Ja harrastukset. Heitä ei voi minään perheen kokkeina käyttää säännöllisesti. Joskus tietenkin ok ja voi olla mukavaa yhteistä puuhaa. Eivät lapset vielä ravitsemuksestakaan ymmärrä tarpeeksi. Ruuanlaitto vie paljon aikaa. Lapselta vielä enemmän. Sitä ennen on jo pitänyt käydä kaupassa.
Mitä ihmettä sönkötät? Moni lapsi tykkää opetella kokkaamista. Pitäiskö vaikka opettaa innokasta lasta kokkaamaan? Vai lasuun soitto että meidän lapsi häärää keittiössä? Tulkaa nyt pelastamaan pikku kokki kun onhan siinä jotain vikaa jos se haluu kokkaa?!
Mitä teitä hysteerikkoja oikeasti vaivaa? Ja lopettakaa se turhien lasu ilmoitusten tehtailu jos sellasta typeryyttä harjoitatte!
Ap voitko nyt alkuun helpottaa ruoanlaittoa valmistelemalla isomman satsin ruokaa kerralla. Jos lapset syövät vain esim sillä kertaa keitettyä jauhelihaperunoita niin pilkot maanantaina keittoon ainekset ja samalla toiset rasiaan ja keität toisen keiton rasian tuotteista sitten keskiviikkona? Silloin keskiviikkona ruuanlaitto olisi paljon nopeampaa ja helpompaa.
Samoin makaronilaatikkoa sitten tiistaina ja torstaina ja molemmat valmisteltu tiistaina mutta toinen annos uuniin vasta torstaina.
Oliko tämmöistä ennen 2000-lukua?
Kuulostaa uskomattomalta. Milloin vanhemmista tuli tällaisia lasten hovipalvelijoita? Eihän tuosta mitään tule.
Aikuiset määrää ja lapset tekee ja syö, mitä käsketään ja tarjotaan.
Ap ei kasvata nuoriaan. Päätyvät yhteiskunnan hoidokeiksi loppuelämäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä Supernannyyn. Pis saisi kyllä tuohon kaikkeen järjestyksen.
Pis sais kyllä laihduttaa, mää en ainakaan tollasen palleron mielipiteitä kuuntelis. Jos ei pysty huolehtimaan omasta olemuksista niin miten sitten muiden?
Laita kakarat laitokseen ja elä elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, jos sulla on ihan oikeasti itsetuhoisia ajatuksia, ota yhteys lastensuojeluun. Kuulostaa aivan kamalilta noi sun lapset.
Tämä. Hae apua, ap!
"Mitä ihmettä sönkötät? Moni lapsi tykkää opetella kokkaamista. Pitäiskö vaikka opettaa innokasta lasta kokkaamaan? Vai lasuun soitto että meidän lapsi häärää keittiössä? Tulkaa nyt pelastamaan pikku kokki kun onhan siinä jotain vikaa jos se haluu kokkaa?!
Mitä teitä hysteerikkoja oikeasti vaivaa? Ja lopettakaa se turhien lasu ilmoitusten tehtailu jos sellasta typeryyttä harjoitatte!"
Kuulehan sinä rumasti puhuva aikuinen. Oli kyse siitä, että jonkun kommentoijan mielestä 11-vuotiaan pitää osata tehdä lihapullakastike ja perunamuusi perheelle. Ja siihen vastattiin, että niin havinaista tuollainen on, ettei siitä ole ohjenuoraksi tavallisille perheille. Rippikouluikäisen kohdalla toki, muttei alakoululaisen. Eikä siitä ollut kyse, ettei 11-vuotias saisi opetella ruuanlaittoa aikuisen kanssa, vaan siitä, ettei sen ikäinen saisi olla yksin vastuussa perheen aterioiden valmistuksesta.
Onko kontaktia minnekään sosiaalipalveluihin? Tai ihan nuortenpsykiatrialle, jos tilanne on noin paha? Tarvitaan nepsylapsiin perehtynyt perhetyöntekijä ja muutakin vastaavaa apua. Ei lapset voi tuolla tavalla pompottaa aikuista, edes nepsyperheessä. Jonkun täytyy tulla opettamaan nuorille itsestä huolehtimista ja sinulle terveitä rajoja. Parin vuoden päästä nuo on aikuisia, mutta eihän niillä ole mitään valmiuksia pärjätä yhteiskunnassa.
Pistä viikon ruokalista näytille. Siinä lukee sitten lämpimät ruuat, voi etukäteen jo tietää milloin on mitäkin ja muina aikoina ei ole. Sitten jos se auttaa yhtään välipaloihin tutustumiseen, laita toinen lista missä ne vaihtoehdot on. Siitä sitten vaikka viivataan yli, mikä syöty. Voi helpottaa asiaan tutustumista. Ja sen verran isoja lapsia, että voivat kaupassakin miettiä näitä välipaloja itse. Varmaan kuitenkin kannattaa jotain valvontaa pitää itse asiaan, muuten kohta toinen syö vaikka voinapappeja vaan ja toinen irtokarkkeja.
Aika harva on nälkään kuollut ruuan ääressä. Jotkut kyllä pystyy siihenkin ja se vaatii jo ihan muita hoitoja kuin sinun jatkuvaa palvelua.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä ihmettä sönkötät? Moni lapsi tykkää opetella kokkaamista. Pitäiskö vaikka opettaa innokasta lasta kokkaamaan? Vai lasuun soitto että meidän lapsi häärää keittiössä? Tulkaa nyt pelastamaan pikku kokki kun onhan siinä jotain vikaa jos se haluu kokkaa?!
Mitä teitä hysteerikkoja oikeasti vaivaa? Ja lopettakaa se turhien lasu ilmoitusten tehtailu jos sellasta typeryyttä harjoitatte!"
Kuulehan sinä rumasti puhuva aikuinen. Oli kyse siitä, että jonkun kommentoijan mielestä 11-vuotiaan pitää osata tehdä lihapullakastike ja perunamuusi perheelle. Ja siihen vastattiin, että niin havinaista tuollainen on, ettei siitä ole ohjenuoraksi tavallisille perheille. Rippikouluikäisen kohdalla toki, muttei alakoululaisen. Eikä siitä ollut kyse, ettei 11-vuotias saisi opetella ruuanlaittoa aikuisen kanssa, vaan siitä, ettei sen ikäinen saisi olla yksin vastuussa perheen aterioiden valmistuks
Kukaan täällä ei ole ehdottanut tai kertonut että lapsia olisi painostettu kokkaamaan. Täällä kerrottiin lapsista joka tykkää kokkaa perheelleen ruokaa.
Minä tykkäsin lapsena leipoa ja ylpeänä tarjoilin leipomuksia perheelle. Ja sinä ehdotit tosiaan lasuun soittoa jos lapsi haluaa kokata liian usein.
Yksi tarina täällä oli että 2 poikaa ja 1 tyttö hoiti kotityöt koska isä oli yksinhuoltaja ja kiireinen töiden kanssa. Olipa kamalaa ettei leski yksin huoltajaa ajettu burn outtiin sillä että olisi pitänyt yksin hoitaa kaikki sillä aikaa kun isot lapset istuu sohvalla huutamassa "nälkä" niinkuin ilmeisesti teillä "normaaleissa" perheissä tehdään.
Onko koulussa lapsille kokeiltu turvaruokaa? Ota yhteyttä kunnan kouluruuan palveluntarjoajaan ja selvitä tämä, menee yleensä ravitsemusterapeutin kautta.
Onko lapsille haettu terapioita toiminnanohjauksen tukemiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämmöistä ennen 2000-lukua?
Kuulostaa uskomattomalta. Milloin vanhemmista tuli tällaisia lasten hovipalvelijoita? Eihän tuosta mitään tule.
Aikuiset määrää ja lapset tekee ja syö, mitä käsketään ja tarjotaan.
Ap ei kasvata nuoriaan. Päätyvät yhteiskunnan hoidokeiksi loppuelämäkseen.
Vai että oliko ennen peräkammarin poikia jotka vielä keski-ikäisenäkin olivat vanhan äidin passattavina? Kysytkin vielä. Moni heistä saisi nykyään diagnoosin.
Siis oikeasti nykypäivän Suomessa pitää laittaa koululaisille eväät mukaan kouluun kun kouluruoka ei maistu?? nälänhädässä olevat lapset tekisivät mitä vain että saisivat leivän palan mutta näille kermaperseille ei mikään riitä!