Faktoja Suomeen Afrikasta ja Lähi-idästä tulleista

Keskimäärin Suomeen muualta tulleiden perustaidot (lukutaito/numerotaito suomeksi/ruotsiksi mitattuna) ovat heikompia kuin kantaväestöllä, ja osaaminen jää työmarkkinoilla usein alikäyttöön etenkin kielitaidon, tutkintojen tunnustamisen ja verkostojen puutteen vuoksi. Alla tarkemmin luvuin.

Koulutustaso: Tilastokeskuksen tuore analyysi (25.6.2024) arvioi, että ulkomaista syntyperää olevista 1864-vuotiaista 42 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (kantaväestössä 39 %). Samalla pelkän perusasteen varassa olevien osuus on suurempi (16 % vs. 12 %). Eroja on kieli-/taustaryhmittäin: esimerkiksi somalinkielisistä korkeakoulutettuja on 17 % ja kurdinkielisistä 24 %, kun taas esim. kiinankielisissä osuus on 60 %. Tämä kuvastaa sitä, että (pakolaispainotteisista) Afrikan ja Lähi-idän ryhmistä tulee paljon vähän koulutettuja ihmisiä. Tilastokeskus

Perustaidot (sivistys käytännön taitomielessä): OECD:n aikuistaitotutkimuksen (PIAAC, 2023/2024) mukaan Suomi on kärkimaita luku- ja numerotaidossa, mutta maahan syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden välinen taitoero on meillä suuri. OECD raportoi, että Suomessa ulkomailla syntyneiden aikuisten lukutaito on selvästi heikompi kuin kantaväestön, ja vaikka taustatekijät huomioidaan, merkittävä ero jää jäljelle kielitaito selittää tästä paljon. ValtioneuvostoOECD+1

Ammatillinen valmius ja työmarkkinat:

Ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kasvanut pitkään, mutta 2023 kasvu pysähtyi; työttömyys on heillä yhä kantaväestöä yleisempää, ja työsuhteet ovat useammin määrä- tai osa-aikaisia. Tilastokeskus+1

Osaamisen alikäyttö on yleistä: korkeakoulutettuja työskentelee koulutustaan selvästi alemmissa tehtävissä muita useammin. Syitä ovat mm. suomen/ruotsin kielitaito, tutkintojen tunnustaminen ja kontaktien puute. Tilastokeskus

THL:n FinMonik-tutkimus kuvaa samoja esteitä (kielitaito, yhdenvertaisuushaasteet) työllistymisen kannalta. terveytemme.fi

Mitä tämä tarkoittaa juuri Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden kohdalla?

Näissä ryhmissä on keskimäärin enemmän pakolaistaustaisia, mikä näkyy keskimäärin matalampana koulutustasona kuin työperäisesti muuttaneilla ryhmillä.Tilastokeskuksen kieliryhmäluvut (esim. somali, kurdi) konkretisoivat tätä vaihtelua. Tilastokeskus

Kielitaito on usein tärkein pullonkaula: PIAAC ja OECD korostavat, että isäntämaan kielen hallinta on avain sekä perustaitoihin että työllistymiseen. OECD.

Kauan  ei Suomen kassa kestä nykymenoa.