Selviytymisvinkit jakoon! Miten sinnitellä, kun ei enää jaksa?
Jakakaa viisauttanne, jos suinkin sitä liikenee!
En meinaa pärjätä enää. Pelkkä hengissä pysyminen tuntuu vastenmieliseltä ja väärältä, kun joka solu huutaa, että nyt olisi parempi kuolla. Eniten korventaa se, että piakkoin olisi tulossa töiden puolesta yksi esiintymistilaisuus, johon en vain kykene. Häpeän ja vihaan itseäni niin paljon, etten voi antaa alani väen ja työkavereiden nähdä minua. En vain voi. Koko olemassaoloni tuntuu häpeärangaistukselta, mittansa yli pitkitetyltä.
Neuvot kalliit!
Kommentit (84)
Jos ongelmasi on ulkonäkö, katso peiliin. Mieti, mitä ajattelisit, jos olisit itse yleisössä ja sen näköinen henkilö nousisi esiintymään, joka sinua katsoo peilistä.
Tällainen "peiliterapia" auttoi minua pääsemään pahimmasta ulkonäköpaineesta yli.
Olen sen jälkeen mm. keskeyttänyt esitelmän. Keskeyttänyt lauluesityksen. Laulanut itse sanoittamani laulun sukulaisilleni. (Olin suvun "mustalammas" jo ennen tätä. Nykyisin he eivät enää tiedä, mitä minusta ajattelisivat.)
Suurin saavutukseni on, että olen edelleen elossa.
Esiintymisjännityksessä minua on auttanut se, että keskityn 100% esityksen sisältöön.
Eli valmistele esitys huolella. Harjoittele. Pukeudu sellaisiin vaatteisiin, että sinun ei tarvitse ajatella niitä esityksen aikana. Sellaisiin, että jokainen asia asussasi pysyy paikallaan koko esityksen ajan. Myös kampaus niin, että se pysyy eikä aiheuta häiriötä esityksen aikana.
Ota käteen vaikka kynä tai jotain, mitä voit pyöritellä käsissäsi esityksen aikana.
Kerro jollekin (esim. kollegalle), että sinua jännittää esiintyminen.
Esiintymisjännitys on normaalia. Kokeneetkin ammattiesiintyjät jännittävät esiintymistä. Niin hullulta kuin se tuntuu, jotkut jopa nauttivat siitä jännittämisestä ennen esiintymistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ongelmasi on ulkonäkö, katso peiliin. Mieti, mitä ajattelisit, jos olisit itse yleisössä ja sen näköinen henkilö nousisi esiintymään, joka sinua katsoo peilistä.
Tällainen "peiliterapia" auttoi minua pääsemään pahimmasta ulkonäköpaineesta yli.
Olen sen jälkeen mm. keskeyttänyt esitelmän. Keskeyttänyt lauluesityksen. Laulanut itse sanoittamani laulun sukulaisilleni. (Olin suvun "mustalammas" jo ennen tätä. Nykyisin he eivät enää tiedä, mitä minusta ajattelisivat.)
Suurin saavutukseni on, että olen edelleen elossa.
Tämä on oikeastaan aika hyvä periaate!
Jos ette jaksa niin koittakaa vaan jaksaa. Kyllä se sinnikkyys palkitaan