HS: "Helsinkiläisäiti on neuvoton lapsensa puhelinaddiktion vuoksi, sillä lapsi ahdistuu kun ei saa kännykkää käteensä"

Vierailija kirjoitti:

LASU!!!

No olisi oikeastikin jo lasun paikka, mutta resurssit ovat niin vähäiset ettei se mitään mihinkään auta. Täysin heitteillä ovat nämä lapset. :(

Jestas. Ihmiset.

Sama ajatus kuin muutamalla muulla: puhelin pois, selitys lapsentasoisesti: Sä et voi käyttää tuota noin paljon, se nappaa sut kokonaan mukaansa. Pitää tehdä myös muuta, että susta kasvaa iso ja vahva! Nyt lähetään metsäkävelylle. Opetellaan ajamaan pyörällä! Lapsi kiukkuaa jonkin aikaa ja sitten unohtaa. Eikä sitten jätetä sitä 5-vuotiasta yksin kiukunkaan kanssa.

Onneksi oma lapsi on jo melkein 18 ja päästiin pitkälle toiselle kymmenelle ikävuodelle ennen kuin älypuhelimet tuli meille. 

Vierailija kirjoitti:

LASU!!!

Niitä ei kiinnosta v i t t u a k a a n lapsen kännykän käyttö

Ei lapselle tule pelkkä addiktio, vaan ihan aivokuvissa todennettava muutos aivoihin. Mielestäni sama kuin annettaisiin vähän alkoholia tai huumausaineita lapselle, että vanhempi pääsee helpommalla. Aiheutetaan yhtälailla vaurioita kehittyviin aivoihin.

Jos jo aikuisella on ongelmia irtautua ruudusta, niin mitä mahdollisuuksia on tulevaisuudessa lapsella, joka on taaperosta saakka oppinut olemaan vain ruudussa kiinni, tylsistymättä sekuntiakaan?

Meillä jo tvn katselu saa toisinaan aikaan kiukkua lapsessa, ihan pikku kakkonenkin saattaa olla liikaa nykyajan ylistimuloivine ohjelmineen. Sitäkään ei voi kuin erittäin harvoin antaa katsoa. Vanhat, hidastempoiset ohjelmat eivät ärsytä samalla tapaa.

Kun sitä omaa lasta pitäisi jaksaa kasvattaa, viettää aikaa hänen kanssaan ja opettaa ihan syntymästä saakka, että elämässä on muita asioita kuin jotkut älylaitteet. Lisäksi tässä pitäisi myös näyttää esimerkkiä; on turhaa hokea lapselle, että puhelin on pahasta, jos itse on nokka kiinni siinä koko ajan.

Tulevien sukupolvien ei tarvitse enää kilpailla työpaikoista ja korkeista rooleista yhteiskunnassa, koska hyvä jos niihin löydetään ketään. Se muu osa sitä sukupolvea ovat sekaisin mistä milloinkin, omasta itsestään tai älylaitteista tai sitten on muuten vain fyysinen vamma tai vähän oksettaa. Tällainen mielikuva tässä on vähitellen tullut, kun kuuntelee ja katselee mihin tämä maailma on menossa. Ketään ei kiinnosta enää hoitaa vanhuksia eikä siihen kukaan enää pystykään fyysisten ja psyykkisten esteiden takia. Minä sitten mummona toivon palvelukotiin jotain kättä pitempää turvaksi, jos hoitorobotti menee sekaisin tai se on ohjelmoitukin hoitamisen sijasta kuristamaan jotta saadaan valtion kassaan säästöä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos äiskä paiskaisi täydellä voimalla lapsen puhelimen asfalttiin? Meneekö väkivallan puolelle?

Näin minä tekisin, jos lapsi ei varoituksista huolimatta ymmärrä tukkia suutaan hyvissä ajoin ja olla raivoamatta. Brutaali viimeinen keino, joka poistaa ongelman. Ja uutta puhelinta ei tule ennen kuin lapsi tienaa itse rahat siihen.

Vierailija kirjoitti:

Tulevien sukupolvien ei tarvitse enää kilpailla työpaikoista ja korkeista rooleista yhteiskunnassa, koska hyvä jos niihin löydetään ketään. Se muu osa sitä sukupolvea ovat sekaisin mistä milloinkin, omasta itsestään tai älylaitteista tai sitten on muuten vain fyysinen vamma tai vähän oksettaa. Tällainen mielikuva tässä on vähitellen tullut, kun kuuntelee ja katselee mihin tämä maailma on menossa. Ketään ei kiinnosta enää hoitaa vanhuksia eikä siihen kukaan enää pystykään fyysisten ja psyykkisten esteiden takia. Minä sitten mummona toivon palvelukotiin jotain kättä pitempää turvaksi, jos hoitorobotti menee sekaisin tai se on ohjelmoitukin hoitamisen sijasta kuristamaan jotta saadaan valtion kassaan säästöä.

Olen 39-vuotias ja jos vanhaksi elän, niin jo hyvissä ajoin varmaan pakko hankkia joku exituspilleri. n. 40 vuoden päästä ei ole välttämättä enää minkäänlaista vanhustenhoitoa ja omia lapsiani en aio pakottaa itseäni hoitamaan.

Lapselle annettiin alun alkaen puhelin, jotta hän pysyisi paikallaan keskellä muuttotouhuja ja sen jälkeen tilanne karkasi käsistä? Ei tullut mieleen hoitaa muuttotouhuja jotenkin muuten? Esim. hommaamalla lapselle hoitaja tai muuttoon lisäkäsiä (vaikka rahalla), jotta jompi kumpi vanhemmista vapautuisi katsomaan lapsen perään.

Me on yksi muutto (ei oma, mutta apuna koko päivä) hoidettu aikanaan silloin, kun oma lapsi oli reilun vuoden ikäinen. Ei istutettu älylaitteen eteen.

Tämä nykyaika on kyllä älytön, kun lapselle ensisijaisesti annetaan käteen joku laite. Ollaan sitten bussissa, teatterissa, keskellä muuttoa jne. 

J u m a l a u t a että toivon sen äitylin lukevan tämän ketjun! Että nyt herätys... Mutta eipä taitaisi auttaa, uhriutuisi vaan, itkien lisää viihdettä omalta puhelimelta turruttamaan kun tuli paha mieli!

Vierailija kirjoitti:

LASU!!!

LAUANTAI SUNNUNTAI 

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuon luettua taas vähän semmoinen olo että en halua tietää ihmiskunnasta ja sen asioista enää yhtään mitään, muutan erakoksi metsään... 😅

Älä muuta sano. Sekin että tietoa ja apua näihin ongelmiin löytyy kyllä nykyään helposti ja paljon. Kai tämmöiset vanhemmat ovat pää niin syvällä ahterissaan ettei kiinnosta se lapsensa elämän pilaaminen.

Lapsi on ohjattu käyttämään puhelinta, nyt lapsi täytyy ohjata tekemään jotain muuta, mistä lapsi saa mielihyväntunteita. Esimerkiksi joku ohjattu harrastus on tälläinen. Metsäretki voi ainakin aluksi olla liian neutraali toimintaa tällaiselle puhelinriippuvaiselle. 

 

Ei liity itse aiheeseen, mutta olipa Hesarilta outo artikkeli. Tuollainen mielipiteen ja artikkelin sekoitus. Olikohan jonkun tettiläisen kirjoittama? Ei kerrota edes äidin nimeä, puhutaan lapsen puhelinriippuvuudesta ja yhtäkkiä aihe onkin siirtynyt luokattomiin kouluihin? Wtf?

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuolla äidilläkään ihan kaikki kotona, vai somettaako 24/7 kotona ja töissä...

Meidän pihalla kaikki lasten äidit vaan tuijottelee ja näpyttelee sitä puhelinta - eli opettaa sen tavan siinä samalla pienestä pitäen sille lapselleen.

T Tyhmät tavat opitaan ihan kuten kaikki muukin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LASU!!!

LAUANTAI SUNNUNTAI 

Nykyään melkein kaikki ovat lasu työntekijöitä kun heillä on tosiaan niitä viikonlopuvuoroja sekä la, että su.

All kids deserve a parent, but not all parents deserve a kid.

"Onkohan mitään muuta addiktiota, josta ihminen kehtaisi julkisesti sanoa, että kun se kerran on jo minulla niin tulkoon lapsellenikin? Eikä näe tuossa mitään typerää? Ilmeisesti kännykkäaddiktio on ns. parempi addiktio kuin muut."

No näen näen! Eihän tuossa ole järjen hiventäkään.

No, itse näen tämän asian siten, että vanhemmat keksivät nykyisin kaikenlaisia selityksiä omalle toiminnalleen.

Oikeastaan se suuri mysteeri itselle tässä on se, että miksi vanhemmat eivät enää uskalla kasvattaa lapsiaan. Mikä on se suuri muutos joka yhteiskunnassa on tapahtunut? Miksi meistä on tullut niin löysiä?

No tätähän se tuntuu olevan nykyisin. Aikuinen ei kestä lapsen kiukuttelua yhtään. Tuo perhe on pulassa aivan kohta, kun lapsi kasvaa, jos jo alle kouluikäisen lapsen halujen mukaan koko perhe pomppii.

Eihän tuossa tarvita mitään muuta kuin puhelin pois kädestä ja sillä hyvä. Tai jos tuntuu liian radikaalilta, vähentää sitä puhelinaikaa ensin. Kahden tunnin rajoitus on tosi paljon tuonikäiselle. Meillä on vitosluokkalaisellekin vain tunti ja joskus tuntuu että sekin on liikaa.

Tuo aikuisen laiskuudesta johtuva lapsen kaltoinkohtelu on tosi yleistä. Paljon näkee jo 2-vuotiaita rattaissa puhelin kädessä. Ymmärrän poikkeustilanteet mutta pelkkä kadulla kulkeminen tuskin on sellainen. Monesti näkee jopa urheilukentillä lapset puhelin kädessä. Perheet tulee seuraamaan isomman lapsen peliä ja se pieni istuu tunteja ruutu nenän edessä sen sijaan että hänen kanssa touhuttaisiin kentän laidalla. Vaatiihan se vanhemmalta vahtimista ja viihdyttämistä ja se on ilmeisesti liikaa vaadittu.

Vierailija kirjoitti:

"Onkohan mitään muuta addiktiota, josta ihminen kehtaisi julkisesti sanoa, että kun se kerran on jo minulla niin tulkoon lapsellenikin? Eikä näe tuossa mitään typerää? Ilmeisesti kännykkäaddiktio on ns. parempi addiktio kuin muut."

No näen näen! Eihän tuossa ole järjen hiventäkään.

No, itse näen tämän asian siten, että vanhemmat keksivät nykyisin kaikenlaisia selityksiä omalle toiminnalleen.

Oikeastaan se suuri mysteeri itselle tässä on se, että miksi vanhemmat eivät enää uskalla kasvattaa lapsiaan. Mikä on se suuri muutos joka yhteiskunnassa on tapahtunut? Miksi meistä on tullut niin löysiä?

Koska enää ei vaadita sellaista hyvää ja nuhteetonta käytöstä. Sellaista pidetään nolona (mitä se ei siis ole!). Samoin kaiken pitää olla kivaa ja kaikilla pitää olla hyvä fiilis. Enkä siis tarkoita että narsistinen raivoaminen kasvatettavalle olisi ok.

Ja sitten kun tälle lapselle ensimmäinen aikuinen, joka sanoo EI,  on opettaja. Ja kun näitä on luokallinen. Eipä käy kateeksi opettajia. Suomen lapset ja nuoret on aivan menetettyjä jos tämänkaltaisia vanhempia on yhä enemmän. Ei sitä koulu enää paikkaa.