HS: "Helsinkiläisäiti on neuvoton lapsensa puhelinaddiktion vuoksi, sillä lapsi ahdistuu kun ei saa kännykkää käteensä"

Miksi viisivuotiaalla pitäisi olla mitään pääsyä digilaitteisiin?

LASU!!!

Suomalaiset pelkää kuollakseen 5-vuotiaita lapsiaan,  mutta uhoavat voittavansa Venäjän sodassa.  Jotenkin ei nyt oikein täsmää nämä.

Tuli tuon luettua taas vähän semmoinen olo että en halua tietää ihmiskunnasta ja sen asioista enää yhtään mitään, muutan erakoksi metsään... 😅

Onkohan tuolla äidilläkään ihan kaikki kotona, vai somettaako 24/7 kotona ja töissä...

Ja sitten muksulle adhd-diagnoosia ja pilleriä naamaan muutaman vuoden päästä/psykiatrian rattaistoon. Että pistää vihaksi tämmöiset

Olihan niitä ennen digiaikaa televisioaddikteja. Samalla tavalla töllötettiin töllöä tai videoita. Mutta eihän tuo vaadi kuin äidiltä rohkeutta eikä pelätä raivokohtauksia. Niitähän on kaikilla lapsilla.

Tämä on jo sellainen tapaus, että kehottaisin äitiä ottamaan kännykän pois lapselta ja lähtemään ulos hänen kanssaan. Ihan jo omalta pihalta pitäisi löytyä tekemistä lapselle. Mutta ei hän siellä tietenkään yksinään viihdy. Siksi aikuisen pitää lähteä kaveriksi kertomaan juttuja ja näyttämään asioita.

Kodin siivoaminen ei ole niin tärkeää että sen takia pitäisi pienelle lapselle antaa 5 tunniksi kännykkä kätee.

Eikö nykyään kestetä kun lapsi kiukuttelee? Sanotaan ei ja antaa toisen riehua itsensä väsyksiin ja sit laitetaan nukkumaan. Luulen etuä nämä vanhemmat eivät halua olla lapsen kanssa niin heille sopii, että lapsi on monta tuntia kännykällä. Ja ei haluta keksiä jotain muuta mukavaa puuhaa lapselle, koska itse ollaan kännykällä myös.

Kasvatan 6-vuotiasta poikaa ja sanoisin, että suurin osa vanhemmista ovat nykyisin tuon jutun äidin kaltaisia. Lapsia ei yksinkertaisesti enää uskalleta kasvattaa, koska lapsen tunteet ovat nykyisin kaikki kaikessa.

Viimeksi eilen juttelin yhden vanhemman kanssa, joka totesi, että heidän lapsensa tulee saamaan älypuhelimen aikaisin, koska hän (isä) ei kuitenkaan tule kestämään lapsen pettymystä ja pahaa mieltä. Totesi samalla, että ei puhelimeen syntyvä addiktio haittaa, koska vanhemmilla itsellään on jo sama additktio.

Siis miettikää tätä meininkiä!

Pitäisin tuollaista melkein lapsen pahoinpitelynä. Ei tuolla lapsella ole mitään mahdollisuuksia kasvaa tasapainoiseksi. Kammottavaa laiminlyöntiä ettei ÄIDILLE tule paha mieli kun lapsi ahdistuu (kiukuttelee.)

Vierailija kirjoitti:

Olihan niitä ennen digiaikaa televisioaddikteja. Samalla tavalla töllötettiin töllöä tai videoita. Mutta eihän tuo vaadi kuin äidiltä rohkeutta eikä pelätä raivokohtauksia. Niitähän on kaikilla lapsilla.

Toki, mutta nyt erona on vielä runsaampi "viihteen" valikoima sekä mahdollisuus kantaa laitetta mukanaan missä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatan 6-vuotiasta poikaa ja sanoisin, että suurin osa vanhemmista ovat nykyisin tuon jutun äidin kaltaisia. Lapsia ei yksinkertaisesti enää uskalleta kasvattaa, koska lapsen tunteet ovat nykyisin kaikki kaikessa.

Viimeksi eilen juttelin yhden vanhemman kanssa, joka totesi, että heidän lapsensa tulee saamaan älypuhelimen aikaisin, koska hän (isä) ei kuitenkaan tule kestämään lapsen pettymystä ja pahaa mieltä. Totesi samalla, että ei puhelimeen syntyvä addiktio haittaa, koska vanhemmilla itsellään on jo sama additktio.

Siis miettikää tätä meininkiä!

Onkohan mitään muuta addiktiota, josta ihminen kehtaisi julkisesti sanoa, että kun se kerran on jo minulla niin tulkoon lapsellenikin? Eikä näe tuossa mitään typerää? Ilmeisesti kännykkäaddiktio on ns. parempi addiktio kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatan 6-vuotiasta poikaa ja sanoisin, että suurin osa vanhemmista ovat nykyisin tuon jutun äidin kaltaisia. Lapsia ei yksinkertaisesti enää uskalleta kasvattaa, koska lapsen tunteet ovat nykyisin kaikki kaikessa.

Viimeksi eilen juttelin yhden vanhemman kanssa, joka totesi, että heidän lapsensa tulee saamaan älypuhelimen aikaisin, koska hän (isä) ei kuitenkaan tule kestämään lapsen pettymystä ja pahaa mieltä. Totesi samalla, että ei puhelimeen syntyvä addiktio haittaa, koska vanhemmilla itsellään on jo sama additktio.

Siis miettikää tätä meininkiä!

Sanattomaksi vetää. Tämänkin takia muuten polarisaatio tulee kiihtymään huimasti kun kunnolla kasvatetut lapset ohittavat 6-0 kaikessa nämä addiktioon kasvaneet. Se ettei opita mitään tervettä tunteidenkäsittelyä altistaa myös huimasti muille addiktioille tulevaisuudessa.

Kaverivanhemmuus on poppia!

Mitä jos äiskä paiskaisi täydellä voimalla lapsen puhelimen asfalttiin? Meneekö väkivallan puolelle?

Aika Vuoden Äiti :D No ei oikeasti kyllä naurata kun pahaa tekee näiden lasten puolesta

Ongelma taitaa olla siinä, että äiti on kasvanut pelkäämään konflikteja, eikä ole sovelias kasvattamaan lasta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos äiskä paiskaisi täydellä voimalla lapsen puhelimen asfalttiin? Meneekö väkivallan puolelle?

Äidiltä itseltään tulisi ihan samanlainen itkuparkureaktio, jos leikkipuistossa tempaisisin tältä luurin kädestä kesken somettamisen ja heittäisin keskelle lampea. Lapsi oppii vanhemmiltaan, yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos äiskä paiskaisi täydellä voimalla lapsen puhelimen asfalttiin? Meneekö väkivallan puolelle?

Kai ihan sama miten ottaisi skidiltä puhelimen pois, paiskaako asfalttiin rikki vai ottaako pois ja laittaa lukkojen taakse. Ei kuitenkaan kestä lapsen kiukuttelua mitä siitä seuraa.

Ihme nysvääjä.