Itävalta on ihan sikarikas valtio. Mistä ne sen rahat tulee?
Luetelkaapas tietämiänne itävaltalaisia tuotteita. Tulee lyhyt lista...Pelkkä turismi ja Mozart's kugeln tuskin riittää rikkauden lähteeksi.
Mikä juttu tässä on takana :/
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siellä arvostetaan omaa kulttuuria ja käytetään rahoja oman maan sisällä, eikä viedä niitä rahoja ulkomaille.
Kävin Itävallassa kesällä ja oli ihan silmiinpistävää, miten erilainen autokanta siellä oli kuin Suomessa! En tarkoita, että uudempi ja kalliimpi (no varmaan sitäkin), mutta oli ihan silmiinpistävää, miten siellä ajettiin lähes pelkästään eurooppalaisilla autoilla. Volkswagenia, Skodaa, Mersua, Bemaria, myös Citroenia ja Opelia ihan eri tavalla kuin Suomessa. Toyotaa nyt toki näkyi jonkin verran, mutta Hyundaita ja Kiaa ei ollenkaan. Ero Suomeen oli merkittävä. Sinänsä mitään varsinaisia "ökyautoja" ei juurikaan näkynyt, vaan ihan tavallisten perheiden käyttöautoja.
Maa sijaitse geopoliittisesti turvallisessa paikassa, ei tarvitse niin paljon sijoittaa rahaa esim. puolustukseen. Tosin aikoinaan kun matkusti vaikka Unkarista Tsekkiin ja Itävaltaan, niin oikeasti huomasi, että ruohokin oli vihreämpää rajan toisella puolen.
Vierailija kirjoitti:
Taustalla, kuten muissakin vauraammissa Euroopan maissa, on järjestelmän kannustavuus työhön ja työntekoon.
Heidän järjestelmässään ilmeisesti maksetaan palkkaa töistä, ei vain 9 euron päiväkorvausta.
Julkinen velka samaa tasoa Suomen kanssa. Mikäs höpöjuttu tämä taas on?
Vierailija kirjoitti:
Maa sijaitse geopoliittisesti turvallisessa paikassa, ei tarvitse niin paljon sijoittaa rahaa esim. puolustukseen. Tosin aikoinaan kun matkusti vaikka Unkarista Tsekkiin ja Itävaltaan, niin oikeasti huomasi, että ruohokin oli vihreämpää rajan toisella puolen.
Ööh..?
Parin sadan vuoden aikaa itävallan yli on kulkenut 2 maailmansotaa, napoleonin sodat ja ties mitkä sodat. Itävalta sijaitsi aivan etulinjassa koko kylmän sodan ajan. Maa joutui satsaamaan aikamoiset summat uskottavaan puolustukseen, ettei olisi tulleet Varsovan liitto tai Nato kylään. Ysärillä sen vieressä käytiin Euroopan verisintä sisällissotaa (Jugoslavia).
Itävallan sijaintia voi sanoa turvalliseksi vain joku 2000-luvulla syntynyt, joka ei muusta tietä.
Vierailija kirjoitti:
Länsimaiden ja Suomen vertailuissa olisi syytä pitää mielessä se, että Suomi on ollut suhteellisen köyhä jonnekin 1970-luvulle saakka. Täältähän lähdettiin töihin esim. Ruotsiin vielä tuolloin. Lisäksi Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden väestön asuttaminen söi resursseja, jotka nyt valuvat hukkaan maaseudun autioituessa.
Yhtenä syynä esim. Tanskan, Ruotsin, Itävallan, Hollannin, Belgian, Saksan, Iso-Britannian jne. vaurauteen on se, että maissa on kertynyttä varallisuutta, pitkäaikaista perinnettä kauppaan ja historiallista henkistä pääomaa. Ne ovat myös tiheämmin asuttuja kuin Suomi, eli pikkukylissä voi asua ja pendelöidä. Lyhyet etäisyydet vilkastuttavat matkailua ja kauppaa (Itävalta ja Sveitsi ovat aika keskellä Euroopan talousaluetta). Lisäksi infrastruktuuriin (tiet, sähköt jne.) rakentaminen on sekä absoluuttisesti että suhteessa edullisempaa kuin Suomessa.
Erityisesti asuntorakentamista ei ole useimmissa Euro
Vähän luulen ettei tien, rautatien tai muun infran rakentaminen Alppien vuoristoon ole missään nimessä edullisempaa kuin lättänässä Suomessa. Ei suhteellisesti eikä absoluuttisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei se nyt mikään Sveitsin tai Norjan tasoa ole.
No ei, mutta ei kyllä ole köyhäkään. Kyllä sieltä raha ja hyvinvointi huokuu! Mutta mistä se on peräisin, sitä tässä ihmettelen. Hollanti on maailmankaupan keskus. Ruotsilla on Ikea. Sveitsillä pankit, kulta ja käkikellot.
Mutta mitä on Itävallalla?
Eun tarkkailuluokalla, että ei nyt mitenkään hyvin talousasioita hoitanut kuitenkaan.
Länsimaiden ja Suomen vertailuissa olisi syytä pitää mielessä se, että Suomi on ollut suhteellisen köyhä jonnekin 1970-luvulle saakka. Täältähän lähdettiin töihin esim. Ruotsiin vielä tuolloin. Lisäksi Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden väestön asuttaminen söi resursseja, jotka nyt valuvat hukkaan maaseudun autioituessa.
Yhtenä syynä esim. Tanskan, Ruotsin, Itävallan, Hollannin, Belgian, Saksan, Iso-Britannian jne. vaurauteen on se, että maissa on kertynyttä varallisuutta, pitkäaikaista perinnettä kauppaan ja historiallista henkistä pääomaa. Ne ovat myös tiheämmin asuttuja kuin Suomi, eli pikkukylissä voi asua ja pendelöidä. Lyhyet etäisyydet vilkastuttavat matkailua ja kauppaa (Itävalta ja Sveitsi ovat aika keskellä Euroopan talousaluetta). Lisäksi infrastruktuuriin (tiet, sähköt jne.) rakentaminen on sekä absoluuttisesti että suhteessa edullisempaa kuin Suomessa.
Erityisesti asuntorakentamista ei ole useimmissa Euroopan maissa tarvinnut tehdä samassa mittakaavassa kuin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen, vaikka sota tuhosi osan kaupungeista erityisesti Saksassa. Euroopassa asutaan edelleen aika paljon 1800-luvulla tai jopa aiemmin rakennetuissa kivi- ja tiilitaloissa (esim. Lontoon asuntokannasta suuri osa on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tiilitaloja). Koska rakentamiseen ja asumiseen on mennyt ihmisillä vähemmän rahaa, sitä on voitu käyttää esim. palveluihin.
Pohjoismaiden yhteiskuntajärjestelmät ovat maailman mittakaavassa aika poikkeuksellisia, mutta taloudellisesti kaikki ovat pärjänneet varsin hyvin. Suomessa työttömyys oli koko 1980-luvun alle 6 % (huippuvuonna 1989 alle 4 %). Samaan aikaan myös sosiaalietuudet olivat historian parhaimmat ja henkilö- ja yritysverotus kireämpää kuin nykyään. Tällä perusteella ongelma ei ole järjestelmässä, joka ei kannustaisi työntekoon. Nähdäkseni Suomen suurin ongelma on sijainti, koska kauppa Venäjän kanssa on ollut repaleista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja nyt se on melko lailla mahdotonta.
Kansainvälinen poliittinen tilanne on sellainen, että jos kumarramme itään, pyllistämme länteen. Sama toisin päin, joten ratkaisuja on vaikea löytää. Idästä puuttuu taloudellinen dynamiikka - esim. Ruotsillahan sellaista on idässä olevan Suomen kanssa. Norjalla ei mennyt erityisen hyvin ennen öljybuumia, sijainti ongelmana sielläkin silloin.