Onko miehesi saanut koskaan turpaansa humalassa?

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on Mies. Osaa puollustaa itseään. Ei oo mikää hiiri vaan Mies. Rapatessa roiskuu ja joskus on ottanu itekki osumaa. Mut se kestä sen koska on puollustanu kunniaasa tai mun kunniaa.

Lahti riksu kertsu. Savio, vantaa, hyvinkää. Neon sotatanteraita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on Mies. Osaa puollustaa itseään. Ei oo mikää hiiri vaan Mies. Rapatessa roiskuu ja joskus on ottanu itekki osumaa. Mut se kestä sen koska on puollustanu kunniaasa tai mun kunniaa.

Lahti riksu kertsu. Savio, vantaa, hyvinkää. Neon sotatanteraita.

Kun matsi alkaa nii siinä ei osumii lasketa vaa sitä kuka seisoo viimeseks. Arvet on elettyy elämää. Niistä näkee kuka pärjää elämäs ja kuka ei. 

Ei ole.

Ei. Mieheni ei dokaa.

multa saa aina turpaan kun tulee kännissä kotiin.

Justiina

Tärkeintä on tähdätä ja viedä lyönti perille. Meniks tää perille häh? Mit hä? Oliks sanottavaa? Hyvä noni, just noi. Päät kii ja kuunnellaan Satua.

Vierailija kirjoitti:

multa saa aina turpaan kun tulee kännissä kotiin.

Justiina

Käytätkö paistinpannua vai iha kaulinta?

On joo saanut, kun meni väliin tilanteeseen, jossa mies potki maassa makaavaa toista miestä. Mieheni sai nyrkistä silmäkulmaan, mutta täräytti potkijaa suuhun niin, että potkija lähti suu veressä uikuttaen pois. Mieheni on melkoinen jässikkä, sanotaanko näin.

Rakkaudestahan ne hevosetkin potkii. Päin seiniä. Seiniä päin.

Sä oot historiaa.

Joskus naiset tappelivat minusta niin että nyrkit heilui ja olin saada käsilaukusta poskeeni, mutta viimehetkellä ehdin väistää. Tiedän, olin vähän paha kun nain yhtä ja seuraavana päivänä hänen kaverinsa kanssa. M40

Kaikista typerintä on turhat tappelut, jotkut romantisoi niitä ja luulee, että ne ovat joku miehisyyden merkki. Opin jo nuorena kuinka ei ole mitään järkeä viettää yöt putkassa, senjälkeen kuulusteluissa ja käyt ravaamassa oikeudessa, laskut tulee sitten postiluukusta kaikesta.

Helvetin fiksua, varsinkin kun käyt töissä, niin on kiva maksella kaikenmaailman idioottitoilailuista pitkä penni. Olenkin tehnyt jo kauan, niin kun örinät ja rähinät alkaa lähden helvettiin, öriskööt keskenään, minä en niitä laskuja jaksa maksella tai ravata oikeudessa.

Se on miehisyyden merkki, kun kävelee tilanteesta pois. Ei pidä ajautua täysin hallitsemattomien tunteiden vietäväksi turhan takia. 

-m

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on 191cm ja 120kg, ei kukaan uskalla edes katsoa häntä päin.

Ei isot miehet yleensä ole ensimmäisiä riidanhaastajia. Olen huomannut että pikkumiehet ovat niitä jotka kerjäävät oikein turpaansa kun soittavat suutansa ja haastavat riitaa.

Ei mutta löi nenänsä varren ovenpieleen. 

Kauan sitten oltiin puolison kanssa selvinpäin ,mutta iltamyöhään snagarilla, ja juteltiin yhden tutun pariskunnan kanssa ja jonotettiin omaa vuoroamme ihan fiksusti. Yhtäkkiä joku idioottiääliö tempaisi tämän meidän kanssa jutelleen pariskunnan miehen jonosta ja alkoi aivan ilman mitään ennakkovaroitusta mätkiä tätä. Olemme normaaleja ihmisiä niin kesti jokusen sekunnin käsittää että tällaista tapahtuu ,että joku käy vaan yhtäkkiä kimppuun

 Komensin oman mieheni apuun, joka oli kohtalaista kokoluokkaa eikä mikään mamis, ja tämä kaveri jota alettiin hakkaamaan, oli sellainen mieheksi melko pienikokoinen ja joka tietysti täysin yllätettynä alkoi jäädä alakynteen. Kun oma mieskin oli jäädä alakynteen koska  tuo keski-ikäinen mies löi aivan raivona, säntäsin minäkin tuon hullun miehen selkään roikkumaan ja taisi joku muukin siitä jonosta tulla apuun. Silloin oli talvi ja minäkin potkin ukkoa polvitaipeisiin ja lensin siitä sitten itsekin hankeen , mutta yhtäkkiä tuo hullu vaan lakkasi lyömästä, otti paikalla ollutta puolisoaan käsikynkästä ja jatkoivat ihan pokkana matkaa eteenpäin.

Snagarin pitäjä oli siinä vaiheessa jo soittanut hätänumeroon ja me tiesimme että poliisit on tulossa. Lähdettiin seuraamaan pariskuntaa (kohtuullisella etäisyydellä) ja  koska lähellä oli puisto aluetta, pelkäsimme että katoavat sinne pusikkoihin. No onneksi poliisit tulivat äkkiä ja näkivät meidän viittoilumme ja hullu otettiin talteen ja yöksi putkaan.  

Kaveri joka tuli pahimmin hakatuksi, lähti lanssilla sairaalaan, mm hampaita vahingoittui, poskiluu murtui ym. ja kasvot olivat pitkään todella murjotun näköiset.  Mekin annoimme todistajalausunnon, ja toivottavasti tämä hullu hakkaaja siitä sitten jotakin sai. Tämä tapahtui meidän viimeisenä opiskeluvuotenamme opiskelukaupungissamme, joten ihan kaikkea en tuomiosta tiedä kun nämähän kestää . Joka tapauksessa kukaan meistä ei tuntenut tuota idioottia, oli meitä parikymmentä vuotta vanhempi, ja jos jotain positiiivista , niin taisi hänen oma puolisonsa sinä iltana säästyä selkäsaunalta koska johonkin tuon raivohullun oli pakko näköjään purkaa se kuuluisi "paha olo".

Sen koommin en ole öisillä snagareilla käynyt vaikka tuostakin on aikaa jo parikymmentä vuotta. Ja sitä vieläkin ihmettelen että itsekin hyökkäsin sen kummemmin miettimättä, kun näin että omallenikin alkaa käymään huonosti. siihen aikaan olin nuori, hoikka, hyvin kasvatettu nainen. Tosin kolmen veljen kanssa kasvaneena, se tuli vaan jostain syvältä. Ehkä en enää kuitenkaan nykypäivänä ryhtyisi moiseen.