Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei ymmärrä vauvan muuttavan suhdetta ja yhteistä elämää
26.08.2025 |
Elämä on tasapainoista ja onnellista, vauva voi hyvin ja jaamme vastuun kodista sekä vauvasta 50/50. Vaimolle olen sanonut että on armollinen itselleen ja autan sen minkä jaksan ja pystyn, mutta imettää miehenä en kykene, silti vaimo itkee iltaisin minulle kuinka elämä on muuttunut liikaa ja kaipaa takaisin työelämään. Lapsi oli yhdessä toivottu ja kauan odotettu, mutta vaimolle muutos on ollut järkytys ja yritän häntä tukea sen mitä pystyn. Vaimo ei ymmärrä, että vauvan kanssa suunnitelmallisuus ja listat eivät toimi. Huomaan turhautumista, kun vauva tarvitseekin yhtäkkiä rintaa tai nukkuukin silloin kuin ei pitäisi. Olemme molemmat sitä mieltä, että vauvan ehdoilla mennään mutta pahoitin mieleni väsyneen vaimon kommentista että tämä olisi mieluiten toimiston rauhassa koneella kuin meidän kanssa kotona ja odottaa kuumeisesti päivää että pääsee taas suunnittelemaan aikatauluja oman mielen mukaan. Saamme apua isovanhemmilta mutta vauva on vielä niin pieni ettei voi olla äidistään erossa, koska vaimo rintaruokkii lasta. Äidin rooliakin vaimo on itkenyt, vaikka sanoo myös olevansa onnellinen meistä perheenä. Johtuuko tämä nyt hormoniheittelyistä vai onko vaimoni masentunut? Vauva saa syliä, huomiota ja hoivaa kuten pitääkin eli yöheräämiset hoidetaan yhdessä sovitusti. Koskaan ei ole vauva huutanut ilman syliä ja rakkautta että kaikki muu hoituu, mutta vaimon puheet suunnitelmista ja muutoksista lapsiperheessä tuntuvat minusta pahalta.
Kommentit (68)
Kyllä on taas ällöttävät ihmiset liikkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli naiset rautaa - ja äidillisempiä.
Kirjoitelma oli kuin jostain naistenlehdestä. "Elämä on tasapainoista ja onnellista". Onkohan ap oikeasti mies, jota vaimonsa vieläpä haluaa? Veikkaan feminiinistä trollia.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitelma oli kuin jostain naistenlehdestä. "Elämä on tasapainoista ja onnellista". Onkohan ap oikeasti mies, jota vaimonsa vieläpä haluaa? Veikkaan feminiinistä trollia.
En lue naistenlehtiä eikä vaimokaan, mutta yritin kuvailla elämäntilannetta enkä ala valehtelemaan asioista. Olen mies, jota vaimoni rakastaa ja teen perheeni eteen kaikkeni ja kyllä, minussa on erittäin vahva feminiininen puoli vaikka olen mies. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaankin olette aivan vauvan elämän alkutaipaleella. Hormonitasot ovat vaimollasi muutoksessa. Voi olla ristiriitaista, että rakastaa pientä tuhisijaa, mutta siltikin kaipaa omaa aikaa. Kohti uusia ihania aikoja olette menossa, toivon. Vauva kasvaa ja kehittyy nopeasti. Vuoden päästä jo kävelee ja juttelee... Kannattaa toki jutella vaikka neuvolassa noista tuntemuksista.
Minulle kävi samoin, olen siis nainen ja vanhana lapsen saanut. Alkoi helpottaa 3kk jälkeen ensimmäisen kerran ja koko ajan siitä lievittyi. Jää nähtäväksi milloin kokonaan.
Monologiaa tässä!?