Pitkässä, ihan hyvässä suhteessa elävä. Eroaisitko jos saisit tietää, että puolisosi on sinulta salaa viestitellyt kaverisi kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tapauksessa siis viestittely on loppunut jo vuosia sitten. Lapset molemmilla myös jo muuttaneet omilleen, kumpikaan ei ole eroamassa eivätkä enää ole yhteydessä. Ap

No tässä tapauksessa en eroaisi, jos puolison kanssa on hyvä olla. Ei olisi minusta kovin iso juttu, ja puolisokin on selvästi ymmärtänyt jarrutella ihastustaan, jos yhteydenpito on oikeasti ollut lähinnä satunnaista kuulumisten vaihtoa. Ihastumisellehan ei voi mitään, mutta se on oma valinta, mitä sen ihastuksen kanssa lähtee tekemään. 

''No tässä tapauksessa en eroaisi, jos puolison kanssa on hyvä olla. Ei olisi minusta kovin iso juttu, ja puolisokin on selvästi ymmärtänyt jarrutella ihastustaan, jos yhteydenpito on oikeasti ollut lähinnä satunnaista kuulumisten vaihtoa. Ihastumisellehan ei voi mitään, mutta se on oma valinta, mitä sen ihastuksen kanssa lähtee tekemään.''

Toisaalta mistä tiedetään, kumpi on jarrutellut ihastumisen kanssa, mies vaiko naisen kaveri. Jos ap:n kaveri olisi näyttänyt vihreää valoa ja eronnut, mitä olisi silloin tapahtunut?

Kymmenen vuotta viestitelty, muttei tavattu kertaakaan kahdestaan, en tiedä uskonko tuota, miten voi kehittyä ja pysyä tunteita, jos näkee toisen vain muiden seurassa hyvän päivän tuttuina, ja kuitenkin ap:n kaukaisesta kaverista kyse. Jos puheluista ja viestittelyistä on aikoinaan salailtu, mikä takaa sen, ettei nyt salata kahdenkeskisistä tapaamista? Jokin ei käy nyt yhtälöön, veikkaan, ettei ihan kaikkea ole kerrottu.

Miksi salata asia 10 vuotta? Jos ystäväni olisi viestitellyt selkäni takana miehelleni 10 vuotta, ainakin ystävyys loppuisi siihen paikkaan, ja varmaan parisuhdekin. En voisi uskoa mitenkään pelkkään viestittelyyn, sori vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Että avioerokin ollut heillä kuitenkin mielessä. Siis pelkkien viestien ja parin puhelun takia? Kyllä sinua nyt ap pissitään linssiin! Oletko keskustellut asiasta sen "ystävän" kanssa?

Kyse on siis kaveripiiristä ja jo ennestään vuosien ajan tutusta ihmisestä. Siihen viestit päälle. Eli tuntemattomaan ei ole kukaan tässä ihastunut. Ap

Itse tiedät mitä olet tehnyt mutta se toinen ei voi tietää onko jotain muutakin tapahtunut. 

Tiedän että mieheni haikailee muiden perään, mutta en enää oikein luota häneen. Ja kun ei ole luottoa, niin mitä sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Kysyisin kumppaniltani että onko hän edelleen kiinnostunut? Ja kokeeko että eroaisi edelleen jos ei olisi lapsia? Jos hän vastausi, että ei ole kiinnostunut, vaan kyseessä on mennyt ihastus ja ei haluaisi erota. Niin se riittäisi minulle. 

Pitkässä suhteessa tulee puolin ja toisin ihastumisia, eikä se ole niin vakavaa. Ainakaan meillä sellaiset ei ole venettä keikuttanut. Yhdessä on haluttu aina olla. 

Ihastuminen on toki luonnollista, mutta tässä on selkeästi viety ihastumista eteenpäin ja ylläpidetty sitä viestittelyllä. Kyllä tämä vähintään on henkistä pettämistä,

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että mieheni haikailee muiden perään, mutta en enää oikein luota häneen. Ja kun ei ole luottoa, niin mitä sitten on?

Rakkautta voi silti olla. Kokemusta on, en voi mieheeni luottaa naisten suhteen, mutta rakastan häntä, hän on tuki ja turvani, meillä on mukavaa yhdessä. Ja hän ajattelee samoin. Ja siksi ollaan yhdessä. Ohis

Tällä palstalla yleisin lääke kaikkiin parisuhdeongelmiin on: eroa. 

Lapsellinen kuvitelma parisuhteen ikuisesta onnesta ja ruusutarhasta pyörii näiden prinsessojen mielessä. Ei nähdä, että ihmiset erehtyvät, tekevät virheitä, voivat olla väärässä. Ei kykyä keskustella, ymmärtää, antaa anteeksi, korjata, vaan loukatulla ylpeydellä leuka pystyyn kohti uusia pettymyksiä. Kuvitellaan että siellä uudella kierroksella se unelmien prinssi jo oottaa nurkan takana. Yleensä ei odota, yksinäisyys ja köyhyys vain. 

Pelkäätkö jääväsi kiinni tästä viestittelystä vai haluaisitko nyt jostain syystä jälkikäteen kertoa siitä miehellesi?

Minulla on pari kaveria, joiden kanssa joskus harvakseltaan viestittelen ja joskus niissä on flirttaileva sävy etenkin heidän puoleltaan. Yritän hillitä sitä sekä niiden ihmisten itsensä vuoksi sekä siksi, etten ylittäisi rajaa, jota en itse hyväksyisi. Nämä eivät ole miehen kavereita tai ovat ainakin enemmän omia kavereitani. Omassakin suhteessa on ollut kaikenlaista pielessä, pettämisestä lähtien. Nämä omat syntini ovat paljon pienempiä kuin miehen tekemät, joten en kerro enkä tunne syyllisyyttä. 

En kuitenkaan ikinä viestittelisi intiimisti miehen kaverin kanssa enkä hyväksyisi, että mies viestittelisi sillä tavalla ja salassa kaverini kanssa. Kumpikin olisivat entisiä, kaveri ja mies. Näitä petturiystäviä on jo osunut kohdalle useita, enkä enää katsele sellaisia ihmisiä ollenkaan. 

Jotkut ovat hyvin ehdottomia näissä asioissa, toiset anteeksiantavaisempia. Itse kuulun ensin mainittuihin eli tiedän, ettei suhteesta enää tulisi mitään, jos on petetty. Tässä tapauksessa ei ole selvää mihin asti on todellisuudessa edetty ja mitä muuta on salattu.

Nyt vaikuttaa siltä, että ap pelkää narahtavansa kumppanilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestitellyt mutta eivät ole halunneet erota? Mitä muuta ovat tehneet tuon viestittelyn lisäksi?

Kerrottu aloituksessa jo. Viestien lisäksi vain muutama soitto, ei salaisia tapaamisia. Yhteisissä illanvietoissa pari kertaa vuodessa, puolisot mukana. Ap

kun kerran on valehteleen alettu niin miksi uskot :D onko se puoliso niin munaton ettei sais aikaseks ?

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla yleisin lääke kaikkiin parisuhdeongelmiin on: eroa. 

Lapsellinen kuvitelma parisuhteen ikuisesta onnesta ja ruusutarhasta pyörii näiden prinsessojen mielessä. Ei nähdä, että ihmiset erehtyvät, tekevät virheitä, voivat olla väärässä. Ei kykyä keskustella, ymmärtää, antaa anteeksi, korjata, vaan loukatulla ylpeydellä leuka pystyyn kohti uusia pettymyksiä. Kuvitellaan että siellä uudella kierroksella se unelmien prinssi jo oottaa nurkan takana. Yleensä ei odota, yksinäisyys ja köyhyys vain. 

kyllä sinä olet aina siinä toisessa vaakakupissa. kumpi merkkaa enemmän

Sinun "ihan hyvä suhteesi" on hänelle pettymys, täydellinen luottamuspula, rakkauden kuolema ja 10 vuoden petoksen paljastuminen. Siinä sulle ihan hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Sinun "ihan hyvä suhteesi" on hänelle pettymys, täydellinen luottamuspula, rakkauden kuolema ja 10 vuoden petoksen paljastuminen. Siinä sulle ihan hyvää. 

Tämä. Puolisosi saattaa elää elämänsä painajaista ja sä vaan puhut jostain ihan hyvästä suhteesta. Omasta puolestasi voit puhua, et toisen. 

Pitkä aika salailla, joten olettaisin, ettei ole ollut ihan niin viatonta mitä väitetään. Luottamuksen rakentaminen on aikaa vievää, mutta luottamuksen voi hetkessä menettää.