Muistisairaalle enolle tehty SALAA DNR-päätös --- aiomme taistella

Eipä kannata mennä, häviät koko jutun ja lääkäri on syystäkin tehnyt tämän päätöksen. 

Hoh-nönnönnöö-hoijaa. 

Se on katsottu tarpeen turhan kärsimyksen pitkittymisen poistamiseksi.

Keskeistä

DNAR-päätös (Do Not Attempt Resuscitation) tarkoittaa pidättäytymistä painelu-puhalluselvytyksestä silloin, kun potilas ei enää hyödy siitä.

Kun taustalla on hyvin vaikea perussairaus, elvyttämättä jättäminen ei ole vaikuttavan hoidon eväämistä vaan luonnollisen kuoleman sallimista ilman kuoleman pitkittämistä potilasta rasittavilla ja hyvinkin kajoavilla hoitotoimenpiteillä.

DNAR-päätöksen voi tehdä potilas itse ja kirjata sen hoitotahtoonsa tai päätöksen voi tehdä myös hoitava lääkäri lääketieteellisin perustein 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01180

Lääkäri on toiminut ihan oikein.  Enon asiat ei kuulu sulle.

Vai niin. Itse tein sen ja mieheni myös. Haluatko pitkittää kärsimyksiä, joita kasvina makaamisessa voi kuitenkin olla? 

Lähdön hetki on Jumalan käsissä muutenkin.

Miks haluat ehdoin tahdoin elvyttää ihmistä, jonka elämä on jo käytännössä ohitse. 

Lääkäri ei tarvitse teidän lupia päätökseen, sori siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Se on katsottu tarpeen turhan kärsimyksen pitkittymisen poistamiseksi.

Keskeistä

DNAR-päätös (Do Not Attempt Resuscitation) tarkoittaa pidättäytymistä painelu-puhalluselvytyksestä silloin, kun potilas ei enää hyödy siitä.

Kun taustalla on hyvin vaikea perussairaus, elvyttämättä jättäminen ei ole vaikuttavan hoidon eväämistä vaan luonnollisen kuoleman sallimista ilman kuoleman pitkittämistä potilasta rasittavilla ja hyvinkin kajoavilla hoitotoimenpiteillä.

DNAR-päätöksen voi tehdä potilas itse ja kirjata sen hoitotahtoonsa tai päätöksen voi tehdä myös hoitava lääkäri lääketieteellisin perustein 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01180

Paitsi jos lääkäri on eri mieltä kuin potilas, silloin kyllä elvytetään vaikka potilas olisi ilmaissut dnr-tahtonsa. Näin toimitaan pakkotilalain verukkeella. On yleinen mutta väärä luulo että dnr olisi joku pyhä valinta jota ei voi ohittaa.

Teho-osaston sh

Haluat, että hän pysyy "elossa", vaikka edellytyksiä elämälle ei enää ole. Vain koska haluat päättää, että hänen pitää pysyä keinotekoisesti hengissä. Miksi? 

Tuo dnr päätös kuulostaa inhimilliseltä nimenomaan enon kannalta.

Vaikka muistisairas elvytettäisiinkin, niin eihän se paranna mitenkään hänen elämänlaatua vaan kärsimystä. Pitäisikö väkisin pitää hengissä vain omaisten iloksi? Näitä omaisia ei voi kun ihmetellä

T. Hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Haluat, että hän pysyy "elossa", vaikka edellytyksiä elämälle ei enää ole. Vain koska haluat päättää, että hänen pitää pysyä keinotekoisesti hengissä. Miksi? 

Tietenkin siksi että ehtii junailla perintöasiat itsensä eduksi ja laatia testamentin uusiksi.

Minäpä kirjasin DNR- ja DNAR-tahtoni OmaKantaan ja kerroin siitä syöpälääkärilleni. Hän ei pitänyt ajatuksesta että sallisin itselleni luonnollisen kuoleman.

Vierailija kirjoitti:

Lähdön hetki on Jumalan käsissä muutenkin.

Jos näin olisi eikä moderniin lääketieteeseen ja teknologiaa  nojautuisi kukaan, valtaosa tämänkin palstan kirjoittajista olisi kuollut jo teini-iässä tai lapsena.

Ap taitaa olla se sama joka valitti ettei äitiään rytkäytetty ajoissa.

Varsinkin muistisairaiden läheisille pitäisi jo ajoissa kertoa miksi hoidonrajaukset ovat osa humaania hoitoa, kun loppu häämöttää, jotta vanhukselle ei aiheuteta turhaa kärsimystä. DNR-päätös tarkoittaa, että elämä on jo loppusuoralla, ja tarkoittaa vain sitä, että sydämen pysähtyessä ei elvytetä. Se ei tarkoita sitä, etteikö muuten hoideta.

Just oli vanhuksista jotka on elvytetty, osa itkee "vieläkö olen täällä" Ikävä kyllä en muista mistä lehdestä just luin!

Vierailija kirjoitti:

'Ap taitaa olla se sama joka valitti ettei äitiään rytkäytetty ajoissa.'

 

Tottakai on.. tai muu vakiotarinoija. 

Ei lisättävää enon elvytyksiin.

Vastasin kolmeen ketjuun,

nyt saa riittää tälle päivää.

Toisaalla yritetään kuntouttaa kotiutettaviksi yli 90-vuotiaita koronapotilaita, jotka eivät enää pysty nousemaan vuoteesta eivätkä syömään tai juomaan. Heille määrään fysioterapiaa ja puheterapiaa.

Jos tehdään DNR päätös niin siitä pitää keskustella potilaan kanssa ja kirjata hänen mielipiteensä ylös. Potilasta pitäisi hoitaa hänen toiveensa huomioiden mutta lääketieteellisesti perustellen voidaan tehdä päätöksiä joita potilas ei välttämättä hyväksy.

Jos potilas ei pysty päätöksentekoon niin merkittävistä hoitopäätöksistä pitää puhua omaisen kanssa. Se ei tarkoita että DNR päätös pitäisi perua mutta salaa tehty päätös josta ei kerrota omaisille tai potilaalle on aika ala-arvoista.  DNR päätlöksen ei pitäisi vaikuttaa muuhun hoitoon millään tavalla mutta joskus se tuntuu olevan syy että ei hoideta mitenkään. 

Vuosien takaa muistan Alzheimer potilaan jota aviopuoliso hoiti omaishoitajana. Potilas oli mennyt huonoon kuntoon (suola-arvot pielessä) ja siirretty vuodeosastolle. Kanyyli oli mennyt pieleen ja ei lähdetty uutta laittamaan sekä tehtiin DNR päätös kertomatta puolisolle. Päivystysaikana jouduin tätä selvittämään ja jatkettiin hoitoa niin että potilas pääsi vielä kotiin. Omaishoitajana toiminut puoliso kertoi että hän ei olisi tuonut potilasta ollenkaan hoitoon jos olisi tiennyt miten hänen puolisoaan kohdellaan. 

Muistan toisen noin viisikymppisen miehen jolla oli pitkälle edennyt muistisairaus niin että potilas söi syötettynä ja istui tuolissa tekemättä mitään koko päivän eli mitään yhteyttä häneen ei saanut. Tuli sitten virtsatieinfektio joka toki hoidettiin antiiootilla mutta olikohan siinä mitään järkeä kun keho on elossa mutta älyllinen toiminta oli kauan aikaa sitten loppunut.