Eskarilaisemme lukee, kirjoittaa. laskee, mitähän se tekee
ekanluokan aikana? Mitä lisää tuohon opiskellaan ekalla?
Kommentit (40)
Aikoinaan vanhin tyttäremme aloitti 6-vuotiaana koulun samasta syystä ja toiseksi vanhin tyttäremme siirtyi ensimmäiseltä kolmannelle (silloin sanotiin, että koulu on aloitettava ensimmäiseltä luokalta l. ei voinut aloittaa suoraan toiselta v. 1996). Toiseksi vanhin lapsemme on poika ja hänkin osasi kyllä lukea, kirjoittaa ja laskea kouluun mennessään, mutta ei hänellä tylsää ollut, poika halusikin päästä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä, samoin on ollut nuorimman poikamme kohdalla. Kaikki lapset ovat olleet luokkiensa parhaita ja kaksi on jo kirjoittanut ylioppilaaksi ja opiskelee korkeakoulussa.
Tytöt ovat kyllä sitä mieltä, että peruskoulu on ollut heille liian helppoa ja että he olisivat voineet suorittaa sen puolta lyhyemmässä ajassa - toisaalta aikaa on riittänyt kavereille ja harrastuksille yllinkyllin. Nuorin poikamme on nyt 7 luokalla ja opiskelee itsenäisesti esim. Japanin kieltä - koulunkäymisestä ei ole hänelle juurikaan haastetta. Minusta peruskoulussa hukataan paljon lasten luontaista oppimishalua ja kiinnostusta siksi, että kaikki opetus tapahtuu heikoimpien ehdoilla, mutta tätä se sosiaalidemokratia teettää.
Ekaluokkalaisista yli puolet osaa lukea todella sujuvasti ja laskea hyvin. Meidän lasten luokilla (2 kpl koululaisia) lapset on jaettu tasoryhmiin ja lisätehtäviä tulee tarpeen mukaan. Meillä ei kumpikaan koululaisista ole tylsistynyt koulussa. Molemmat osasivat lukea loistavasti ekalle mennessä ja varsinkin toinen on hyvä laskemaan. Siitä huolimatta en edes harkinnut ekan luokan yli hyppäämistä tai koulunkäynnin aikaistamista. Itse menin vuotta aikaisemmin kouluun ja olin koko kouluajan " liian" pieni. Varsinkin siinä vaiheessa, kun kaverit alkoivat tulla murrosikään, tunsin itseni todella nuoreksi. Samoin, kun kaikki luokkakaverit täyttivät 18 ja pääsivät vaikka mihin, olin vielä alaikäinen.
mutta kielten nimet kyllä kirjoitetaan pienellä... Siis japani, ei Japani.
eriyttämisen päälle ja antaa tarvittaessa haastavampia tehtäviä niitä tarvitsevielle. Monesti vanhemmat myös luulevat lastaan taitavammaksi kuin hän loppujen lopuksi on. Se on ymmärrettävää, kun perspekriiviä ei ole kuin omasta lapsesta ja hänen sisaruksistaan. Opetajat ovat satojen lasten kanssa olleet ja he kyllä erottavat, missä kukin lapsi menee ja jos on oikeasti syytä olla huolestunut lapsen turhautumisesta. Kannustatte vain lastanne koulun alkuun, älkääkä puhuko hänelle, että sinä varmaan tylsistyt. Yleensä lapsi alkaa puhua esim. tylsistymisestä, jos vanhemmat ovat sen hänelle syöttäneet.
Lapsenne nauttii varmasti koulunkäynnistä.
Siis todellakin lukeneet, esim. Viisikko-kirjoja 5-vuotiaana. Yksikään heistä ei pitkästynyt ekaluokalla eikä missään muussakaan vaiheessa koulunkäyntiä. Koulu on paljon muutakin kuin lukemista, kirjoittamista ja laskemista, ja alkuopettajilla on todellakin taito eriyttää opetusta.
käytäntö on toinen. Ylisuuret luokat ja epäpätevät opettajat. Ja kaikilla just tuo asenne, että " älä sinä nyt vaan luule lapsesi olevan mitään erikoista" ... Siitä on niin kamalasti vaivaa...
mutta mitään takeita tuolle ei ole.
Oma poikani on fiksu, ihan testein on todistettu, kun on vilkas ja levoton. Osasi lukea, kirjottaa(ennen kouluun menoa) ja laskee laskut nopeemmin kuin mä ja on ekaluokalla, mutta siellä koulussa se tylsää on se istuminen ei se opettelu, on hän sanonut, se istuminen paikoillaan, kun päiväkodissakin oli se ongelma ja mä menin kysymään että mikä siellä päiväkodissa on tylsintä, niin aamupiirissä istuminen.
Ja hänen luokallaan jo lukemista osaavat ovat erillään kun toiset opettelevat lukemaan.
Ja poikani on joissain asioissa laiska, ei halua niitä lisätehtäviä vaikka osaa ne tehdä, kun ei ole pakko niin jättää tekemättä:)))
Vanhempani jähittivät asiasta, koska opin kaiken jo nelivuotiaana. Nytkin se koulunkäynti oli tylsää, vasta joskus yläasteella piti ruveta tekemään jotain. Yliopistossa opiskelin ekaa kertaa jonkin verran tosissani.
Pikkusiskoni ei päässyt aloittamaan aikaisemmin, mikä näin jälkeenpäin oli kyllä ihan tajuton virhe. Hänelle olisi ollut paljon parempi saada myös se aikaistus. Sattui vielä semmoinen eläkkeelle odottava opettaja, joka ei viitsinyt nähdä yhtään ylimääräistä vaivaa, vaan veti sitä keskivertolinjaa kaikessa. Toiset tippui, toiset tylsistyi.
Nykyään todellakin puolet luokasta osaa lukea ja kirjoittaa. En usko, että yksikään ope jättäisi näin suurta osaa luokasta huomiotta.
Kyllä vaivaa on aivan toisella lailla heikkolahjaisista ja lukivaikeuslapsista. siinä vasta ammattitaito joutuu koetukselle. Taitavat lapset ovat näppäriä oppimaan ja heidän oppimistaan on ilo seurata. Luottakaa vanhemmat, että opettajat haluavat vain lastenne parasta. Itse olen ainakin kiintynyt jokaikiseen oppilaaseeni ja toivon heille kaikkea parasta, mitä maailma voi tarjota ja koitan auttaa heitä kaikkia juuri niissä asioissa, missä apua tarvitsevat.
Silti usein vanhemmat, perspektiivin puutteessa näkevät lapsensa toisenlaisen kuin mitä hän on ikäryhmäänsä suhteutettuna. se on ymmärrettävää, enkä ihmettele sitä. Vanhemmat ovat melko vaativia tänä päivänä ja haluavat lapselleen kaikenlaista erityiskohtelua. vanhemmat luottavat usein turhaan liian vähän opettajien ammattitaitoon.
että tilanne on nykyään paljon huonompi. Meidänkin koulu homehtuu pystyyn ja on lakkautusuhan alla. Opettajat kaikki epäpäteviä sijaisia.
Omat lapseni eivät todellakaan ole menossa tuohon koulupiirinsä kouluun ja aion vaatia, että koulukypsyys tutkitaan kunnolla, jos on tarvetta luokan yli hyppimisiin. Esikoinen on nyt neljä, lukee, kirjoittaa ja laskee ja ns. eskariryhmässä (jossa muut siis menossa kouluun ensi syksynä) ja on sen ryhmänsä paras.
Elämässä joutuu tylsistymään monen monta kertaa niin eipä taida olla hirveesti haittaa, jos tämänkin taidon oppii jo ekaluokalla. Taidetaan tehdä ongelmia, kun niitä ei muuten ole... Luulenpa, että monelle koululaiselle ongelmia saattaa tulla, kun ei jaksa istua paikoillaan ja olla suurin piirtein hiljaa 45 min. vaikka muuten ollaankin kuin Einstein.
keskittymisongelmia, eikä ole minullakaan ollut koskaan.
Hyvä vanhempi kyllä opettaa lapselleen muuta kuin tylsistymisen jaloa taidetta...
41
kun hän ei osaa lukea???
Kirjaimia osaa kirjoittaa mutta ei vielä sanoja jos ei ole mallia edessä...
Kuitenkin eskariope kehui häntä oppivaiseksi ja fiksuksi pojaksi.
Tuntuu että täällä kaikkien lapset on jo niin täydellisiä ,että kouluakaan ei kohta enää tarvita, kun vanhemmat opettavat kaiken jo vaippaiässä :)
Poika on tylsistynyt tokaluokkalainen. Hänelle sattui opettaja, joka on sitä mieltä, että kaikki menee samaan tahtiin. Kun muut tekee tehtäviä, poika saa piirrellä. Poika aina kyselee, että koska sais kunnon läksyjä. Nyt on tullut valituksia, että häiritsee tunnilla kun aika käy pitkäksi. Olen yrittänyt keskustella opettajan kanssa lisätehtävistä, mutta ei, samaa tahtia ja sillä selvä. Kun ope oli saikulla, heillä oli lomittaja, joka antoi lasten tehdä matikkaa esimerkiksi osaamisen mukaan. Poika teki heti innoissaan monta sivua eteen päin. Annas kun vakiope palasi, alkoi huuto ja meteli, että hän järjestys on sekoitettu. Satuin olemaan koululla juuri ja kuulin tämän metelin.
Tytölle taas sattui sellainen ope, joka jakoi luokan eri tasoihin. Antoi monisteita niille, jotka osasivat jo lukea ja laskea ja kirjoittaa. Tyttö sai ekaluokalla jo heti syksyllä opetella kertolaskuja ja äidinkielen tehtäviä erikseen. Tyttö on myös kielellisesti lahjakas ja on oppinut englantia kuuntelemalla televisiosta ja lukemalla vanhimman (siis vanhempi kuin tämä tokaluokkalainen) enkun kirjaa. Opettaja ymmärsi tämän halun oppia uusia asioita ja tyttö on saanut helppoja englannintehtäviä ekaluokan keväällä.
Niin paljon on kiinni siitä, miten opettaja viitsi panostaa työhönsä.
Kumpaakaan lapsista en ole anonut ylemmille luokille, koska mielestäni ovat vielä ikäisiään ja eivät kykene hallitsemaan isompien lasten juttuja.
vanhemmat syyllisiä, kun lapsia pitää jo pienenä ruveta opettamaan. koulu on sitä varten, että siellä opitaan. varmasti ne äidit eivät vastaile tähänkään ketjuun, jonka lapset eivät ole niin eteviä. tulee aivan väärä kuva lasten tasosta.
Kakkospoika ja tyttö oppivat lukemaan samalla kun esikoinen oli ekalla. Mitä minun olisi pitänyt tehdä kun tyttö 3 vuotiaana yhtäkkiä luetteli kirjaimet ja poika 5 vuotiaana toi kirjan minulle ja kysyi, että näinkö luetaan ja luki sujuvasti.
Tyttö selaili illalla kirjojaan ja yhtäkkiä sieltä alkoi kuulua. au, au, au, au..to,to,to..auto, äiti, näinkö tämä menee.
Hui, olisi pitänyt varmaan kieltää, että ei saa missään nimessä sanoa kirjaimia.
Kaksi muuta lapsista on oppinut lukemaan vasta koulussa.
Kyllä lapsi oppii ihan omaan tahtiinsa kun tulee kypsyysvaihe siihen oppimiseen. joku oppii aiemmin ja joku myöhemmin. Kieltää ei minusta voi jos lapsi itse alkaa opetella.
En ymmärrä, miksi ei saisi, jos lapsella on kiinnostusta. Jos väkisin yrittää ' hidastaa' oppimista, on vaara että lasta ei enää kiinnostakaan, kun on aika.
Vierailija:
Kakkospoika ja tyttö oppivat lukemaan samalla kun esikoinen oli ekalla. Mitä minun olisi pitänyt tehdä kun tyttö 3 vuotiaana yhtäkkiä luetteli kirjaimet ja poika 5 vuotiaana toi kirjan minulle ja kysyi, että näinkö luetaan ja luki sujuvasti.
Hui, olisi pitänyt varmaan kieltää, että ei saa missään nimessä sanoa kirjaimia.
Kaksi muuta lapsista on oppinut lukemaan vasta koulussa.Kyllä lapsi oppii ihan omaan tahtiinsa kun tulee kypsyysvaihe siihen oppimiseen. joku oppii aiemmin ja joku myöhemmin. Kieltää ei minusta voi jos lapsi itse alkaa opetella.
Perheen ekaluokkalaiselle kova paikka, kun hän on luokkansa parhaimmistoa lukemisessa ja silti pikkusisarus menee kirkkaasti ohi lukunopeudessa. Olen neuvolassa ottanut puheeksi kouluun menon aikaistamisen, mutta ei missään nimessä suositellut ja asia jätettiin sikseen. Kovasti kyllä mietityttää, miten pojalla motivaatio riittää puolentoista vuoden päästä ekalla, kun luetaan au, ai, ei -tavuja.. No, nopeastihan se lausetasoiseksi menee, ja kyllä pojalla tulee mm. käsialan kanssa olemaan vaikeuksia.
Tästäkin ketjusta huomasi, että lähtökohdisltaan samanlaiset lapset reagoivat kuitenkin aina yksilöllisesti asioihin, paha mennä ennustamaan.