Miten te muut vähemmän viehättävät kestätte omaa ulkonäköänne?

Vierailija kirjoitti:

Mistä sä tiedät olevasi ruma? . 

Oletko jotenkin lapsellinen? Et suostu myöntämään, että jokaisessa kulttuurissa on omat kauneusihanteet eivätkä kaikki mahdu niihin? Et tajua, että moni ruma joutuu kuuntelemaan kaduilla tuntemattomien ihmisten pilkkaa?

Palaa takaisin tynnyriisi elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele sillä tavalla että elämässä muut asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin ulkonäkö. Elämä on sitä varten että eletään. Ulkonäkö on vain ulkonäkö ei mikään elinehto.

Ruma vaan ei saa niitä tärkeitä asioita, kuten puolisoa ja perhettä. 

 

Käypä joskus Prismassa katsomassa minkä näköiset ihmiset siellä kulkee perheensä kanssa. Ei näytä ulkonäkö rajoittavan perheen perustamista. 

Harva näistä ainaisista Prisma-pariskunnistakaan on kirjaimellisesti rumia, vaan kyse on pikemminkin siitä että lähdetty aamukasvoilla liikkeelle jossain pieruverkkareissa tai sitten annettu rupsahtaa. Useimpien ihmisten "rumuus" on kirjaimellisesti vain sitä, ettei hoideta ulkonäköä mitenkään ja pukeudutaan huonosti istuviin vaatteisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä ei kiinnosta sinun ulkonäkösi. Ne miettii kaikki niin innoissaan omaa ulkonäköään.

Juurihan tossa joku kertoi kyttäävänsä muiden rumia piirteitä. Ja miehet todellakin katsovat päästä varpaisiin arvioiden joka kohdan!

Ap

Nuorempana mies oli hyvin ylipainoinen ja ruma. Nykyään iso pömppövatsa. Aina hän on ollut kasvoiltaan ruma.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni mies on huomattavan ylipainoinen ja ruma. En voi sanoa edes, että olisi normaalin näköinen tai tavallinen. Miehellä on lapsi, vaimo ja vakituinen työ kaupanalalla (n.5000€ kuukaudessa). Mies on myös selkeästi keskivertoa älykkäämpi. Hänen vaimo on lääkäri ja hieman tavallista naista viehättävämpi. Sellainen vaikutelma on, että mies ei stressaa ulkonäöstään.

No naiset ei välitä puolison ulkonäöstä yhtä paljon kuin miehet. Keskivertoa parempi älykkyys auttaa myös. Mä oon ruma ja ÄO on tutkitusti kaksinumeroinen. 

Vierailija kirjoitti:

Katselen ulkona muita ihmisiä ja totean että kukaan ei ole täydellinen. Todellisuus on se että useimmilla ihmisillä on epäsuhtaisia kasvoja, vinoja ja värjäytyneitä hampaita, juonteita, iho-ongelmia ja sairauksia, turvotusta jne. Täydellisyyttä löytyy vaan muokatuista kuvista ja kauneusleikkauksista. Onko se sitten kiinnostavaa? Minusta ei.

Joillain on KAIKKI nuo rumuudet eikä yhtään hyvää niitä kompensoimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kehittänyt itsessäni muita asioita, kun ulkonäöllä ei pärjää. Osaan puolustautua jos joku ääliö yrittää alentaa, olen taitava verbaalisesti. Käyttäydyn terveen itsevarmasti enkä hengaile pinnallisten ihmisten kanssa. Elämä on hyvää, en voisi tällä hetkellä enempää toivoa ihmissuhteiden, töiden, terveyden, asuinpaikan suhteen

Tuskin olet ruma, vaan ehkä tavallisen näköinen. 

Joo, sinä tiedät asian varmasti paremmin. Tuntuu että jotkut suorastaan haluavat jäädä tuohon uhrin rooliin kun se on tuttua ja turvallista. Ei tarvitse ottaa vastuuta koska "voi voi kun olen niin ruma, eihän minulla ole mitään mahdollisuuksia mihinkään ja ihmisetkin kohtelevat niin kauhean huonosti"

Vierailija kirjoitti:

Täytyy opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on koska eihän sitä muuksikaan muutu.

Kun on hyvä hetki niin etsi ulkonäöstäsi hyviä asioita, asioita joista tykkäät.

Opettele hyväksymään persoonalliset piirteesi.

On hyvä tehdä samalla havaintoja siitäkin jos arvostelee paljon muita, onko sellainen kannattavaa? Tai jokin muu ikävä tapa.

Itsevarmuus on tärkeä asia ja onnellisuus auttaa kaikessa paljon.

Valoisa olemus auttaa ajattelemaan positiivisemmin.

Oletpa törkeä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele sillä tavalla että elämässä muut asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin ulkonäkö. Elämä on sitä varten että eletään. Ulkonäkö on vain ulkonäkö ei mikään elinehto.

Ruma vaan ei saa niitä tärkeitä asioita, kuten puolisoa ja perhettä. 

 

Käypä joskus Prismassa katsomassa minkä näköiset ihmiset siellä kulkee perheensä kanssa. Ei näytä ulkonäkö rajoittavan perheen perustamista. 

Ei varmaan nuorena ja kauniina/komeana rajoittanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele sillä tavalla että elämässä muut asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin ulkonäkö. Elämä on sitä varten että eletään. Ulkonäkö on vain ulkonäkö ei mikään elinehto.

Ruma vaan ei saa niitä tärkeitä asioita, kuten puolisoa ja perhettä. 

 

Käypä joskus Prismassa katsomassa minkä näköiset ihmiset siellä kulkee perheensä kanssa. Ei näytä ulkonäkö rajoittavan perheen perustamista. 

Harva näistä ainaisista Prisma-pariskunnistakaan on kirjaimellisesti rumia, vaan kyse on pikemminkin siitä että lähdetty aamukasvoilla liikkeelle jossain pieruverkkareissa tai sitten annettu rupsahtaa. Useimpien ihmisten "rumuus" on kirjaimellisesti vain sitä, ettei hoideta ulkonäköä mitenkään ja pukeudutaan hu

Sepä se. Pieruverkkarit, likaiset hiukset tai edes ylipaino eivät kadota ihmisen viehättäviä piirteitä. Joillain vaan ei ole niitä vaikka olisi hoikka, meikattu ja pukeutunut parhaimpiinsa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä ei kiinnosta sinun ulkonäkösi. Ne miettii kaikki niin innoissaan omaa ulkonäköään.

Haukkumisen määrästä päätellen kiinnosti valtavasti. Enää en ihmisiä kohtaa, jos ei ole välttämätön pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta aloittajan kuvaamasta mielen sairaudestahan oli just juttua Hesarissa.

Ei rumuudessa ole kyse mielen sairaudesta vaan siitä, että hyvä ulkonäkö (että näyttää vähintään tavalliselta) on elämässä pärjäämisen (parisuhteen ja perheen saaminen esim) kannalta erittäin tärkeä. 

Kun joku asia hallitsee elämää samalla tavalla kuin aloittajalla, kyse on mielen sairaudesta. Me emme edes tiedä, miltä hän näyttää, joten rumuudesta ei kannata puhua.

Eli et luota ap:n kertomukseen rumuudesta ellet itse pääse todistamaan sitä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele sillä tavalla että elämässä muut asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin ulkonäkö. Elämä on sitä varten että eletään. Ulkonäkö on vain ulkonäkö ei mikään elinehto.

Ruma vaan ei saa niitä tärkeitä asioita, kuten puolisoa ja perhettä. 

Höpö höpö. Mä olen teini-iästä lähtien kuullut olevani hyvännäköinen/kaunis. Välillä jopa kyllästymiseen asti. Olen nyt 40+ yksin jäänyt ihminen. Vaikka on ulkonäköä, niin silti minusta ei kiinnostuta. Syynä on se, että olen vaisu ja tylsä. Minua ei pidetä mielenkiintoisena. En osaa rentoa läpänheittoa, vaan olen kuiva ja vakava asiakeskustelija. Eli ei sillä pelkällä ulkonäöllä peruselämässä tee juurikaan mitään.

Vierailija kirjoitti:

Löysin viiskymppisenä (uuden) puolison, intohimoa ja romantiikkaa. Ei siinä ole parasta ennen -päiväystä. 

Olen tavallisen näköinen pullukka.

Niin, tavallinen. Et ruma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta aloittajan kuvaamasta mielen sairaudestahan oli just juttua Hesarissa.

Ei rumuudessa ole kyse mielen sairaudesta vaan siitä, että hyvä ulkonäkö (että näyttää vähintään tavalliselta) on elämässä pärjäämisen (parisuhteen ja perheen saaminen esim) kannalta erittäin tärkeä. 

Kun joku asia hallitsee elämää samalla tavalla kuin aloittajalla, kyse on mielen sairaudesta. Me emme edes tiedä, miltä hän näyttää, joten rumuudesta ei kannata puhua.

Eli et luota ap:n kertomukseen rumuudesta ellet itse pääse todistamaan sitä? 

Joo, en tosiaan luota, kun kehodysmorfia on kohtalaisen yleinen mielen sairaus.

Sanon vaan, että jos miehellä on jokin erityistaito esim. osaa laulaa tai soittaa hyvin instrumenttia, niin takuuvarmasti löytää naisen, vaikka olisi ruma ja ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele sillä tavalla että elämässä muut asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin ulkonäkö. Elämä on sitä varten että eletään. Ulkonäkö on vain ulkonäkö ei mikään elinehto.

Ruma vaan ei saa niitä tärkeitä asioita, kuten puolisoa ja perhettä. 

 

Käypä joskus Prismassa katsomassa minkä näköiset ihmiset siellä kulkee perheensä kanssa. Ei näytä ulkonäkö rajoittavan perheen perustamista. 

Eli ihmiset Prismassa on sun mielestä rumia kaikki? Ja aloittajan pitäisi nyt uskoa sua että hän ei ole...

Vierailija kirjoitti:

Löysin viiskymppisenä (uuden) puolison, intohimoa ja romantiikkaa. Ei siinä ole parasta ennen -päiväystä. 

Olen tavallisen näköinen pullukka.

Niin, olet tavallisen näköinen, et ruma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katselen ulkona muita ihmisiä ja totean että kukaan ei ole täydellinen. Todellisuus on se että useimmilla ihmisillä on epäsuhtaisia kasvoja, vinoja ja värjäytyneitä hampaita, juonteita, iho-ongelmia ja sairauksia, turvotusta jne. Täydellisyyttä löytyy vaan muokatuista kuvista ja kauneusleikkauksista. Onko se sitten kiinnostavaa? Minusta ei.

Ei se tarkoita että kauniit ihmiset olis täydellisiä.. mutta kyllä sitä ennemmin olis sellanen joka kääntäisi päitä eikä poispäin

Itse keski-ikäisenä nautin siitä, kun en saa enää katseita. On turvallisempi olo. 

Mulle aina sanotaan että mun käytös tekee musta ruman.. varmaan sekin mutta en mä mikään erityisen viehättävä ollut muiden mielestä nuorena normaalipainoisenakaan koska kelpasi vain säälipanoksi