Isä ei suostu ymmärtämään autistilastaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Millä natsoilla väität toisten ihmisten diagnooseja virhediagnooseiksi? Vai puhutko omastasi ja lapsesi virhediagnoosista?"

Autisminkirjon ihminen tunnistaa toisen autisminkirjon ihmisen. Esim. lievään autismiin kuuluu aina aistiylihekkyydet. Kun olet kärsinyt niistä, tiedät kyllä, jos toinen ei niistä kärsi. Ei ole olemassa lievästi autistisia ilman aistiyliherkkyyksiä. Kun naama on täynnä lävistyksiä, tiedät, että henkilö ei ole aistiherkkyyksiä nähnytkään. 

Nyt on kyllä ainakin sinun autismidiagnoosisi kohdillaan, kun asenne on tuo.

Itselläni on aistiherkkyyksiä, mutta en näe, että ne estäisivät lävistyksen ottamista. Kaikkien aistiherkkyydet eivät ole samanlaisia.

Minulla autistina on lävistyksiä ja tatuointeja. Lävistyksiä ei tunne missään, kuten et tunne silmäripsiäsikään, jos ei ole jotain järkyttävän painavaa 50g korua. Minulle tatuoiminen tuntuu rentouttavalle ja viimeksi, kun tehtiin 3h kestävää isoa kuvaa, olin nukahtaa tatuointipenkille. Se on aistikokemuksista minulle autistina yksi parhaista ja jos voisin, olisin neulalla tökittävänä päivittäin. Hmmm, pitäisi varmaan harkita akupunktiota...

Sen sijaan pellava on Helvetin keksintö ja sitä käytetään siellä kidustusvälineenä yhdessä tomaattien syömisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni autisti ennen kasvatettiin pois autismistaan on tehnyt ahkerasti töitä vuosikymmeniä. Aina jotkut syrjäytyy ja siihen ei tarvita autismia eikä keskittymishäiriötä

Nyt pitää kyllä sanoa, että aikuisten oikeetsiko? Ei enää tietämättömämpää voi olla. Vrt. Ennen moni sokea kasvatettiin pois sokeudestaan ja näki sitten vuosikymmeniä. Tietämättömällä on onneksi mahdollisuus: Ota selvää asioista!

Väärin sanottu. Siis moni on kasvatettu ulos autisti identiteetistä tai ei koskaan kasvatettu sisään siihen

Ahaa! Tarkoitit siis, että autisti voidaan kasvattaa autismi-identiteettiin tai voidaan kasvattaa ulos siitä. Mitä tuo sitten tarkoittaakaan? Jos autismi ilmenee vaikkapa kaavamaisina liikkeinä, puhumisen vaikeutena, tai vaikeutena siirtyä rutiineista toisiin, niin onkohan sillä väliä onko kasvatettu sisään tai ulos autisti-identiteetistä? Oireet ovat mitä ovat, ja niiden kanssa on elettävä identiteetillä tai ilman. Omat haasteensa tietävä osaa (tai läheisen avulla esim. lasten kohdalla) välttää liiallista kuormitusta. Jos se on autismi-identiteettiin kasvamisen tulos, niin se suojelee paljolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.

Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.

Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sitten liitännäisenä mt-ongelmia. 

Saako näillä spekseillä sun mielestä lisääntyä?

Parempi, että suvussanne ei lisäännyttäisi. Esimerkiksi autistinen lääkäri on jotain aivan hirveää. Olen käynyt autistinen terveyskeskuslääkärin vastaanotolla ja se kokemus oli painajaismainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä, ettei lasta totuteta erityiskohteluun, etuoikeuksiin ja oikutteluihin. Saa olla sitä mitä on, mutta silti on samat säännöt kuin muillakin. Ei erityiskohtelua, vaan tasa-arvoinen kohtelu muiden kanssa. 

Tasa-arvoinen kohtelu tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon mahdolliset haasteet. Huonokuuloiselle kuulokoje, tarvittaessa viittomat. Huonostinäkevälle silmalasit jalattomalle pyörätuoli. Kirjolla olevalle tarpeelliset aputoimet. Silloin mahdollistetaan tasa-arvoinen mahdollisuus oppimiseen.

Jos ei pysty olemaan tavallisessa luokassa, silloin kuuluu erityisluokkaan. Niin yksinkertaista. Ei tavallisella opettajalla ole aikaa/mahdollisuutta ottaa jokaisen oppilaan vaikeuksia yksilöllisesti huomioon.

Ei yhteiskunnalla ole päättäjien priorisoinnin mukaan varaa tarvittavaan määrään erityisluokkia (pienryhmiä). Koulujen ja luokkien koko kasvaa ja opettajien määrä vähenee, rauhattomuus, meteli ja häiiriöt lisääntyy. Avustajia ei saada ja jos saadaan, niin niitä saatuja käytetään opettajansijaisina esim opettajien sairastumis- tai muissa poissaolitilanteissa. Hyvin monet erityiset selviävät pienillä muutoksilla, kuten sermi ja muilla apuneuvoilla. Monet selviävät silmälasien avulla, kummasti oppiminen paranee. Yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä, ettei lasta totuteta erityiskohteluun, etuoikeuksiin ja oikutteluihin. Saa olla sitä mitä on, mutta silti on samat säännöt kuin muillakin. Ei erityiskohtelua, vaan tasa-arvoinen kohtelu muiden kanssa. 

Tasa-arvoinen kohtelu tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon mahdolliset haasteet. Huonokuuloiselle kuulokoje, tarvittaessa viittomat. Huonostinäkevälle silmalasit jalattomalle pyörätuoli. Kirjolla olevalle tarpeelliset aputoimet. Silloin mahdollistetaan tasa-arvoinen mahdollisuus oppimiseen.

Jos ei pysty olemaan tavallisessa luokassa, silloin kuuluu erityisluokkaan. Niin yksinkertaista. Ei tavallisella opettajalla ole aikaa/mahdollisuutta ottaa jokaisen oppilaan vaikeuksia yksilöllisesti huomioon.

Ei yhteiskunnalla ole päättäjien priorisoinnin mukaan varaa tarvittavaan määrään erityisluokkia (pienryhmiä). Koulujen ja luokkien koko kasvaa ja opettajien määrä vähenee. Rauhattomuus, meteli ja häiiriöt lisääntyvät. Avustajia ei saada ja jos saadaan, niin niitä saatuja käytetään opettajien sijaisina esim.  sairastumis- tai muissa poissaolotilanteissa. Hyvin monet erityiset selviävät pienillä muutoksilla, kuten sermi ja muilla apuneuvoilla. Monet selviävät silmälasien avulla, kummasti oppiminen paranee. Yksinkertaista.

Moni autisti ei aikuisenakaan tiedä, että ihmiset manipuloivat toisiaan, saati osaisi itse tehdä niin. 

Jos sitten rankaiset autistilasta syyttäen tätä tahallisesta väärintoiminnasta, siinä hajoaa lapsen luottamus, lapsi ei tajua mistään mitään, lapsi kuormittuu, lapsi voi näennäisesti oppia eli pyrkii olemaan huomaamaton.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sitten olisin joku nero ilman stressiä jos olisin saanut pinnata koulusta. Minullakin toinen vanhempi olisi antanut pinnata. Onneksi toisella oli selkäranka.

Nyt on tilanne että olen tällä hetkellä elämässä kiinni ja onnellinen. Mitään en vaihtaisi

Ei mun lapsi pinnaa koulusta, vaan se yhdeksään meneminen on koulun kanssa sovittu tukitoimi, johon on psykologin lausunto.

Enkä minäkään saanut "pinnata" lapsena. Mutta eihän mun vanhemmat pystyneet mua väkisin sinne kouluun kantamaan.

Mä ihmettelen näitä kommentteja, joissa päivitellään, ettei lapselta vaadita kouluun menoa. Miten te pakottaisitte kouluun lapsen, joka makaa lattialla hyperventiloiden itkien, täristen ja oksentaen? Ihan oikeasti? Teidänkö mielestä se lapsi pitäisi pakottaa kouluun siitä? Miten sen edes pystyisi tekemään? 

Kuulematta tarinasta sitä isän puolta aion olettaa että isä on oikeassa ja tämän aloituksen tekijä väärässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sitten olisin joku nero ilman stressiä jos olisin saanut pinnata koulusta. Minullakin toinen vanhempi olisi antanut pinnata. Onneksi toisella oli selkäranka.

Nyt on tilanne että olen tällä hetkellä elämässä kiinni ja onnellinen. Mitään en vaihtaisi

Ei mun lapsi pinnaa koulusta, vaan se yhdeksään meneminen on koulun kanssa sovittu tukitoimi, johon on psykologin lausunto.

Enkä minäkään saanut "pinnata" lapsena. Mutta eihän mun vanhemmat pystyneet mua väkisin sinne kouluun kantamaan.

Mä ihmettelen näitä kommentteja, joissa päivitellään, ettei lapselta vaadita kouluun menoa. Miten te pakottaisitte kouluun lapsen, joka makaa lattialla hyperventiloiden itkien, täristen ja oksentaen? Ihan oikeasti? Teidänkö mielestä se lapsi pitäisi pakottaa kouluun siitä? Miten sen edes pystyisi tekemään? 

Jos tuo estetään kolmen aamutunnin poisjätöllä, saadaan aika pienellä aikaan valtava tulos.

Vierailija kirjoitti:

Kuulematta tarinasta sitä isän puolta aion olettaa että isä on oikeassa ja tämän aloituksen tekijä väärässä. 

Ketä kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulematta tarinasta sitä isän puolta aion olettaa että isä on oikeassa ja tämän aloituksen tekijä väärässä. 

Ketä kiinnostaa.

Varmaan aika monia jotka on nähneet näitä kurittomia kakaroita heittämässä kivillä omia lapsiaan ja kuulleen sen klassisen

"Ei meidän pekka pahaa tarkoita, sillä on autismi" 

Tähän ei tietenkään voi vastata mitään muuta kuin että asia kunnossa, me lähdetään nyt tikkaamaan oman lapsen otsaa lastensairaalaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulematta tarinasta sitä isän puolta aion olettaa että isä on oikeassa ja tämän aloituksen tekijä väärässä. 

Ketä kiinnostaa.

Varmaan aika monia jotka on nähneet näitä kurittomia kakaroita heittämässä kivillä omia lapsiaan ja kuulleen sen klassisen

"Ei meidän pekka pahaa tarkoita, sillä on autismi" 

Tähän ei tietenkään voi vastata mitään muuta kuin että asia kunnossa, me lähdetään nyt tikkaamaan oman lapsen otsaa lastensairaalaan. 

Kurittomia kakaroita? Mä olin maailman ujoin ja arin lapsi, ja ainoastaan kiusaamisen kohteena. Ja samoin mun autistilasten kohdalla. Eivät todellakaan aiheuta mitään häiriötä missään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulematta tarinasta sitä isän puolta aion olettaa että isä on oikeassa ja tämän aloituksen tekijä väärässä. 

Ketä kiinnostaa.

Varmaan aika monia jotka on nähneet näitä kurittomia kakaroita heittämässä kivillä omia lapsiaan ja kuulleen sen klassisen

"Ei meidän pekka pahaa tarkoita, sillä on autismi" 

Tähän ei tietenkään voi vastata mitään muuta kuin että asia kunnossa, me lähdetään nyt tikkaamaan oman lapsen otsaa lastensairaalaan. 

Minulla ei ensimmäisenä tule mieleen autistilapsesta aggressiivinen pahoinpitelijä. Pikemmin he ovat uhreja, mietipä ääriesimerkki Koskelaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä jos isällä on ihan samoja oireita ja hän on oppinut maskaamaan ne. Se on toki raskasta mutta veikkaan että monelle nepsylle ainoa mahdollisuus saada normaali elämä kuukausipalkkoineen, parisuhteineen ja vastaavine. Mutta eihän se toki saisi vihanpitoa olla vaan pitäisi löytää tapa tukea omaa lasta niin että homma toimii.

Maskaus on selitys kaikkeen. Kuka vaan voi olla piilonepsy joka maskaa. Maskaus on väärin koska nepsyltä ei voi edellyttää normaalia käytöstä.

Mietipä asiaa tuollaisen leivästi nepsyn näkökulmasta: Jos vaihtoehdot ovat pieni maskaus minkä ansiosta henkilö pärjää yhteiskunnassa, voi käydä töissä ja maksaa veroja, toisena vaihtoehtona se ettei maskaa, ei pärjää, syrjäytyy, ei pääse mukaan työelämään ja joutuu elämään sosiaalituilla niin kumpikohan tuossa on parempi vaihtoehto? Itseasiassa se on samalla myös koko yhteiskunnallekin parempi vaihtoehto.

Luulenpa että tuollaisia maskaajia on paljon enemmän kuin moni arvaakaan. He hoitavat työnsä mutta kotiin tultuaan joutuvat lepäämään todella paljon. Moni tavallinen tallaaja ei osaa kuvitellakaan paljonko nuo ihmiset joutuvat tekemään normielämänsä eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oiskoon se isäkin kirjolla, kun sehän on periytyvää ja suhtautuu noin oudosti. Melkein eron paikka.

Autismi ei ole periytyvää. Fakta.

Höpsis. Se nimenomaan on juurikin periytyvää.

Ei se ole. Lopeta valehtelu.

Autismin periytyvyydestä:

Perintötekijöiden osuus:

Tutkimukset viittaavat siihen, että autismikirjon häiriöiden periytyvyys on korkea, arviolta 64 - 91%. 

Ympäristötekijät:

Ympäristötekijät, kuten perinnölliset tekijät, vaikuttavat autismikirjon häiriöiden ilmenemisee

Geenien ja ympäristön vuorovaikutus:

Autismikirjon häiriöt syntyvät geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta, eikä yhtä yksittäistä syytä ole. 

Yksilölliset erot:

Vaikka perinnöllisyys on merkittävä, myös yksilölliset erot ympäristötekijöissä ja niiden vaikutuksissa ovat tärkeitä. 

Monimutkainen perimä:

Autismikirjon häiriöihin liittyy useita geenejä, ja yksittäinen geeni ei yleensä selitä häiriön kehittymistä, Terveyskirjasto. 

Perinnöllinen riski:

Sisaruksilla, joilla on autismin kirjon häiriö, on kohonnut riski sairastua samaan häiriöön.

Esiintyvyys:

Autismikirjon häiriöitä esiintyy Suomessa noin 1-3 prosentilla väestöstä, mutta autistiset piirteet ovat yleisempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä vaikea pulma.

Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.

Ei otakaan. Ja juuri SIKSI kasvuvuosina hänen OMIEN VANHEMPIEN pitää ottaa hänen erityistarpeet huomioon. Maailma on muutenkin jo liian kova hänelle.

Kysymys oli: mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään tässä maailmassa?

 

Siihen vastattiin jo. Paras tapa on kuormittaa hänen hermostoaan mahdollisimman vähän kasvuaikana, jolloin hänen on aikuisena mahdollista kestää asioita paremmin. 

Laiska vanhempi voi siis jättää kaiken kasvatustyön tekemättä, ettei lapsen hermosto kuormitu. 

Suvussa on autisti, jonka hygienia on onneton. Kaivelee persettään ja rokkiin sitten elintarvikkeita. Koko perhe kärsii kokoajan vatsataudeista. Pääasia, ettei autisti kuormitu. 

Pääsevät vanhemmatkin ja sisaruksetkin ennenaikaisesti hautaan, kun terveys on mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa varautua siihen, että isä hylkää lapsen. Ero tulee varmaan myös. Miehet ei kestä monet tuota tilannetta. Keskustelut ei paljon auta.

Tiedän tuollaisen tapauksen. Autismin kirjosta ei vielä tiedetä, mutta viivästynyt kehitys on. Isä ei kestänyt tilannetta ja oli helppo lähteä kävelemään, avopari kun oli kyseessä. 

Semmosia nuoria miehiä meillä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oiskoon se isäkin kirjolla, kun sehän on periytyvää ja suhtautuu noin oudosti. Melkein eron paikka.

Autismi ei ole periytyvää. Fakta.

Höpsis. Se nimenomaan on juurikin periytyvää.

Ei se ole. Lopeta valehtelu.

 

Autismin periytyvyydestä:

Perintötekijöiden osuus:

Tutkimukset viittaavat siihen, että autismikirjon häiriöiden periytyvyys on korkea, arviolta 64 - 91%. 

Ympäristötekijät:

Ympäristötekijät, kuten perinnölliset tekijät, vaikuttavat autismikirjon häiriöiden ilmenemisee

Geenien ja ympäristön vuorovaikutus:

Autismikirjon

Ja mitä vanhempi isä lapsella, sen suurempi riski autismiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä vaikea pulma.

Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.

Ei otakaan. Ja juuri SIKSI kasvuvuosina hänen OMIEN VANHEMPIEN pitää ottaa hänen erityistarpeet huomioon. Maailma on muutenkin jo liian kova hänelle.

Kysymys oli: mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään tässä maailmassa?

 

Siihen vastattiin jo. Paras tapa on kuormittaa hänen hermostoaan mahdollisimman vähän kasvuaikana, jolloin hänen on aikuisena mahdollista kestää asioita paremmin. 

Laiska vanhempi voi siis jättää kaiken kasvatustyön tekemättä, ettei lapsen hermosto kuormitu. Suvussa on autisti, jonka hygienia on onneton. Kaivelee persettään ja rokkiin sitten elintarvikkeita. Koko perhe kärsii kokoajan vatsataudeista. Pääasia, ettei autisti kuormitu. Pääsevät vanhemmatkin ja sisaruksetkin ennenaikaisesti hautaan, kun terveys on mennyt.

Päinvastoin, sehän vaatii paljon enemmän kasvatustyötä, kuin niiden "normaalien" lasten kanssa. On kyllä laiska vanhemmuus kaukana tästä!

Meillä ei kyllä koko perhe kärsi, vaikka ollaan kaikki autisteja. Päin vastoin, meillä on tosi onnellinen ja hyvinvoiva perhe. Ja mun autistinen lapsi on ihan neuroottinen käsien pesijä, mikä lienee aika yleistä autisteilla. 

Vierailija kirjoitti:

Tosi jännä miten täällä väärässä olijat leimataan autisteiksi. Eikö nimenomaan autistit tiedä millaisesta tuesta autisti hyötyy ja millaisesta paapomisesta on haittaa.

Teidän paapomammojen mielestä autistien mielipiteitä ei saa huomioida. Me kun olemme teidän mielestä niin hemmetin pahasti vammaisia lievän autismin kanssa että emme tajua mistään mitään ja meitä ei tarvitse kuunnella. Olette kyllä aivan uskomatonta porukkaa te neurotyypilliset ylimieliset vauva palstan idiootti mammat

No mä oon autisti, autistin tytär ja autistin äiti. En mikään neurotyypillinen mamma. Ja puhun kyllä sen "paapomisen" puolesta, ja kaikkea sellaista vastaan, missä väitetään, että autisteilta pitää vaatia kaikkea samaa kuin neurotyypillisiltä lapsilta, ja pitää käskeä ja rangaista.