Lue keskustelun säännöt.
Isä ei suostu ymmärtämään autistilastaan
18.08.2025 |
Mitähän tässä pitäisi tehdä? Meidän lapsella on diagnosoitu autismikirjon häiriö (melko lievä sellainen). Lapsen isä ei kuitenkaan suostu ymmärtämään lasta ollenkaan. Ei lapsen erityispiirteitä, ei niitä tukitoimia mitä lapsi tarvitsee eikä varsinkaan sitä, että autismiin liittyvää käyttäytymistä ei ole mahdollista kasvattaa kovalla kurilla pois. Siksipä isä ja lapsi on jatkuvasti vihatilassa toisiaan kohtaan. Lapsi ei kestä isäänsä eikä isä näytä kestävän lastaan. Olen yrittänyt kaikkeni, puhua ja selittää miehelle asioita, lainata kirjastosta kotiin nepsyoppaita luettavaksi, laittanut linkkejä hyville nettisaiteille aiheesta. Mies ei suostu tulemaan mukaan terveydenhuollon käynteihin, tuli kerran ja hermostui kun hänelle siellä selitettiin miten hänen pitäisi tukea lasta ja miten toimia eri tilanteissa (joissa perinteiset kasvatuskeinot ei autistille todellakaan toimi). Ei kuulemma tule enää kuuntelemaan mitään pas kanjauhamista. Millekään sopeutumisvalmennuskurssille en häntä saa.
Kommentit (389)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oiskoon se isäkin kirjolla, kun sehän on periytyvää ja suhtautuu noin oudosti. Melkein eron paikka.
Itse ajattelen että isä nimenomaan ei ole kirjolla. Muutenhan hän kokisi ahaa-elämyksen, että tästähän hänelläkin on ollut kysymys.
Tai sitten kieltää sen puolen itsestään, koska se on vaikka hakattu pois hänestä lapsena. Kun on oppinut maskaamaan, ja että se on oikein, niin tottahan katkeroitunut sitä vaatii myös muilta. Miksi muiden pitäisi päästä helpommalla kuin hänen?
Jaa maskaamaan. On se hienoa tämä suomen kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.
Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sitten liitännäisenä mt-ongelmia.
Saako näillä spekseillä sun mielestä lisääntyä?
Olen eri, ja minun mielestäni _kenenkään_ ei pitäisi enää lisääntyä tähän maailmaan, mutta kuriositeettina on huomautettava, että autisminkirjon dg:lla ei saa enää luovuttaa spermaa. Oikeinhan se on. Vaikka onnenkantamoisina syntyisikin hyvätasoisia autisteja, on aina geneettinen mahdollisuus vaikeaan autismiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.
Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sitten liitännäisenä mt-ongelmia.
Sa
Edit: samoin on munasolujen laita. Ihan oikein.
*Uutisen mukaan hedelmöityshoitolakia tulkitaan julkisella puolella ja lapsettomuusklinikoilla niin, että autismi ja adhd rinnastetaan vakavaan sairauteen ja siksi sukusolujen luovuttaminen autismi- ja neurokirjon ihmisiltä on kielletty.*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.
Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sitten liitännäisenä mt-ongelmia.
Sa
Olen eri, ja minun mielestäni _kenenkään_ ei pitäisi enää lisääntyä tähän maailmaan, mutta kuriositeettina on huomautettava, että autisminkirjon dg:lla ei saa enää luovuttaa spermaa. Oikeinhan se on. Vaikka onnenkantamoisina syntyisikin hyvätasoisia autisteja, on aina geneettinen mahdollisuus vaikeaan autismiin.
En oo ollenkaan varma, että toi "vaikea" autismi ois geneettisesti samaa pohjaa kuin entinen asperger. Mun suvussa kun esim. ei oo yhtään syvästi autistista, eikä kellään oo kehitysvammaa, mut melkein kaikki on aspergereja.
Mä väitän yhäkin, että ihmiskunnalle ois haitallisempaa autistien puuttuminen kokonaan, kuin se, että on olemassa myös syvästi autistisia ihmisiä.
Onneks me sentään saadaan vielä itse lisääntyä, vaikka toki n atsit senkin kieltäis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.
Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sit
Edit: samoin on munasolujen laita. Ihan oikein.
*Uutisen mukaan hedelmöityshoitolakia tulkitaan julkisella puolella ja lapsettomuusklinikoilla niin, että autismi ja adhd rinnastetaan vakavaan sairauteen ja siksi sukusolujen luovuttaminen autismi- ja neurokirjon ihmisiltä on kielletty.*
Nehän on toki kielletty vain diagnosoiduilta.
Mutta eihän tuossa ole mitään järkeä. Pitäisi ihmisellä olla oikeus saada valita myös autistin sukusoluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.
Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sitten liitännäisenä mt-ongelmia.
Sa
Olen eri, ja minun mielestäni _kenenkään_ ei pitäisi enää lisääntyä tähän maailmaan, mutta kuriositeettina on huomautettava, että autisminkirjon dg:lla ei saa enää luovuttaa spermaa. Oikeinhan se on. Vaikka onnenkantamoisina syntyisikin hyvätasoisia autisteja, on aina geneettinen mahdollisuus vaikeaan autismiin.
Juuri näiden onnenksntamoisten ansiosta ihmiskunta ei jumittunut kivikauteen. Kehitystä ei tapahdu ilman eri tavalla ajattelevia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.
Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sit
Voi voi. Voimaantumishöpötystä. Mutta ymmärrettävää toki. Vaikea tila/sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pistää vihaksi itsekkäät ihmiset, jotka levittävät sairaita geenejään. Laitetaan viattomat lapset kärsimään.
Tämä! Ei-terveiltä ihmisiltä pitäisi laittaa putket ja piuhat tukkoon, kyllä täällä on ihan tarpeeksi porukkaa joita elätetään veronmaksajien rahoilla.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä
Voi voi. Voimaantumishöpötystä. Mutta ymmärrettävää toki. Vaikea tila/sairaus.
Sori, mun autismi on niin vaikea tila, etten sen takia pysty sisäistämään "voimaantumisen" käsitettä. Jotain neurotyypillisten jargonia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä vaikea pulma.
Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.
Ei otakaan. Ja juuri SIKSI kasvuvuosina hänen OMIEN VANHEMPIEN pitää ottaa hänen erityistarpeet huomioon. Maailma on muutenkin jo liian kova hänelle.
Kysymys oli: mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään tässä maailmassa?
Siihen vastattiin jo. Paras tapa on kuormittaa hänen hermostoaan mahdollisimman vähän kasvuaikana, jolloin hänen on aikuisena mahdollista kestää asioita paremmin.
Eli kuormitetaan muiden hermostoa hänen aikuisuteensa asti?
Sisarusten, vanhempien, mahdollisten koulukaverien, kohtaamiensa muiden, jne.? Ok.
MIten hän oppii kestämään ristiriitoja, kun ympäristö ei myöhemmin erityisesti tue häntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä vaikea pulma.
Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.
Ei otakaan. Ja juuri SIKSI kasvuvuosina hänen OMIEN VANHEMPIEN pitää ottaa hänen erityistarpeet huomioon. Maailma on muutenkin jo liian kova hänelle.
Kysymys oli: mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään tässä maailmassa?
Siihen vastattiin jo. Paras tapa on kuormittaa hänen hermostoaan mahdollisimman vähän kasvuaikana, jolloin hänen on aikuisena mahdollista kestää asioita paremmin.
Eli kuormi
Näin viisikymppisenä aspergerina vastaan: en koskaan oppinut kestämään. Joustin aikani ja sitten sairastuin vakavasti. En myöskään usko, että mikään maailman kuntoutus tai kasvatus olisi tähän tässä yhteiskunnassa auttanut. Minun hermostoni on erilainen, vähän kuin sokea ei näe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä vaikea pulma.
Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.
Ei otakaan. Ja juuri SIKSI kasvuvuosina hänen OMIEN VANHEMPIEN pitää ottaa hänen erityistarpeet huomioon. Maailma on muutenkin jo liian kova hänelle.
Kysymys oli: mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään tässä maailmassa?
Siihen vastattiin jo. Paras tapa on kuormittaa hänen hermostoaan mahdollisimman vähän kasvuaikana, jolloin hänen on aikuisena mahdollista kestää asioita paremmin.
Eli kuormitetaan muiden hermostoa hänen aikuisuteensa asti?
Sisarusten, vanhempien, mahdollisten koulukaverien, kohtaamiensa muiden, jne.? Ok.
MIten hän oppii kestämään ristiriitoja, kun ympäristö ei myöhemmin erityisesti tue häntä?
Miten ihmeessä se sun hermostoa kuormittaa, että annan lapsen olla suht rauhassa kotona koulupäivän jälkeen. Miten se mun lapsen koulukavereiden hermostoa kuormittaa, jos lapseni tulee kouluun yhdeksältä kahdeksan sijaan, ja saa käyttää vastamelukuulokkeita äänekkäässä kouluruokalassa jne.?
Me autistithan opitaan sitä helvetin sietämistä ihan joka päivä, vaikka meitä kuinka tuettais kotona. Me ollaan kuitenkin melkein aina oman epämukavuusalueemme ulkopuolella, kun poistumme kotoamme. Meillä tulee siis ihan automaattisesti sen sietämisen oppimista paljon enemmän kuin neurotyypillisille, vaikka meitä kotona paapottais mitenkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä vaikea pulma.
Toisaalta autisti kasvaa tähän maailmaan. Mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään aikuisena tässä yhteiskunnassa? Suurin osa ihmisistä ei ota hänen erityistarpeitaan silloin huomioon.
Ei otakaan. Ja juuri SIKSI kasvuvuosina hänen OMIEN VANHEMPIEN pitää ottaa hänen erityistarpeet huomioon. Maailma on muutenkin jo liian kova hänelle.
Kysymys oli: mikä on paras tapa auttaa häntä selviämään tässä maailmassa?
Siihen vastattiin jo. Paras tapa on kuormittaa hänen hermostoaan mahdollisimman vähän kasvuaikana, jolloin hänen on aikuisena mahdollista kestää asioita paremmin.
Eli kuormitetaan muiden hermostoa hänen aikuisuteensa asti?
Sisarusten, vanhempien, mahdollisten koulukaverien, kohtaamiensa muiden, jne.? Ok.
MIten hän oppii kestämään ristiriitoja, kun ympäristö ei myöhemmin erityisesti tue häntä?
***** yllä lainaus
Sinänsä ymmärrän tuon idean, mutta en kuitenkaan oikeasti ymmärrä, miten verrataan terveen kuormittumista toisesta ihmisestä kuin sitten taas sellaisen kuormittumista ihan kaikesta ja itsestään. Ja hermosto vielä reagoi helpommin ja voimakkaammin.
Olen nelikymppinen, ja ollut työelämässä parikyt vuotta. Yritin eilen toimistolla tehdä yhtä suoraviivaista mutta keskittymistä vaativaa asiaa metelissä, siinä meni melkein 4 tuntia. Menin kotiin ja tein saman homman etänä kodin rauhassa 30 minuutissa. Neurotyypilliseltä menee tuohon hommaan ehkä 2h, mutta hän ei häiriintyisi melusta toimistolla. Hän ei toisaalta pysty rauhassakaan keskittymään niin intensiivisesti kuin minä.
Tämä ominaisuus minussa ei tule koskaan muuttumaan, koska hermostoni on sellainen. Autisteille voi hyvinkin löytyä sopivia töitä, mutta omat rajoitukset täytyy tuntea hyvin. Fiksua työntantajaa ei kiinnosta missä työt hoidetaan ja onko kuulokkeet päässä vai ei, ainoastaan työn tulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievästi autistien vammaiseksi paapojat täällä vähän sekoavat sanoissaan. Jos on mahdollista maskata autismi niin varmaan paras että kaikki autistit sitten tekevät niin voidakseen käydä töissä yms. Ja siihen päästään kasvattamalla autisti lapset ihan niin kuin kaikki muut. Eli unohdetaan koko autismi ja kasvatetaan lievästi autistit ilman että heidän huonoa käytöstään ja saamattomuuttaan puolustellaan.
Et ymmärrä autismista ja maskauksesta mitään, mutta silti on kovasti mielipiteitä.
Voit mieltää maskin 20 kg punnukseksi, jota sinun on pakko kantaa mukanasi kaikkialle. Osa pystyy sen tekemään ja jaksaa loppuelämänkin, jos on jotain muita keventäviä tekijöitä elämässä. Joku ei jaksa kantaa sitä juuri yhtään. Ja se rajoittaa myös tekemisiä, mitä voit sen kanssa tehdä.
Ei ihme, että ASD't uupuvat usein jossain kohtaa
Tässä kuule ihmiset maskaa kuka ahdistushäiriötä ja kuka masennusta. Pitäiskö meidän kaikkien vaan olla armollisia itsellemme ja jättää opiskelut ja työnteot väliin jos tuntuu pahalta? Tämä yhteiskunta pyörii maskaajien varassa. Ajetaanko alas koko paska? Tajuatko yhtään miten paljon lievästi autistisia on? Olemme kaikki kirjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievästi autistien vammaiseksi paapojat täällä vähän sekoavat sanoissaan. Jos on mahdollista maskata autismi niin varmaan paras että kaikki autistit sitten tekevät niin voidakseen käydä töissä yms. Ja siihen päästään kasvattamalla autisti lapset ihan niin kuin kaikki muut. Eli unohdetaan koko autismi ja kasvatetaan lievästi autistit ilman että heidän huonoa käytöstään ja saamattomuuttaan puolustellaan
Siis hetkonen...kuvitteletko sä, että kaikki autistit on samanlaisia? Että jos se jollain on työkyvyttömäksi tekevä vamma, niin sitten se on niin kaikilla autisteilla? Tai että kun joku autisti kykenee maskaamaan, niin kaikkien autistien pitää pystyä makaamaan? Höpsö. Tuohan on niin kuin minä olettaisin, että kun tää yks neurotyypillinen on kilpajuoksija, niin niiden kaikkien täytyy olla yhtä nopeita. Tai kun tää yks neurotyypillinen on työtön juoppo, niin sellaisi
Aloitus koski lievästi autistista lasta. Lievästi autisteja on valtavasti ja he maskaavat ja tekevät töitä ja elävät täyttä elämää taatusti onnellisempana kuin ne autistit ja ADHD ja ADD ihmiset jotka luovuttivat jo opiskelun aikana ensimmäisten haasteiden ilmetessä käyttäen hyvin yleistä ja hallittavissa olevaa ongelmaansa tekosyynä laiskuudelle.
Sitten on olemassa ne autistit jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea. Tässä ei puhuta nyt heistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievästi autistien vammaiseksi paapojat täällä vähän sekoavat sanoissaan. Jos on mahdollista maskata autismi niin varmaan paras että kaikki autistit sitten tekevät niin voidakseen käydä töissä yms. Ja siihen päästään kasvattamalla autisti lapset ihan niin kuin kaikki muut. Eli unohdetaan koko autismi ja kasvatetaan lievästi autistit ilman että heidän huonoa käytöstään ja saamattomuuttaan puolustellaan.
Et ymmärrä autismista ja maskauksesta mitään, mutta silti on kovasti mielipiteitä.
Voit mieltää maskin 20 kg punnukseksi, jota sinun on pakko kantaa mukanasi kaikkialle. Osa pystyy sen tekemään ja jaksaa loppuelämänkin, jos on jotain muita keventäviä tekijöitä elämässä. Joku ei jaksa kantaa sitä juuri yhtään. Ja se rajoittaa myös tekemisiä, mitä voit sen kanssa tehdä.
Ei ih
Tässä kuule ihmiset maskaa kuka ahdistushäiriötä ja kuka masennusta. Pitäiskö meidän kaikkien vaan olla armollisia itsellemme ja jättää opiskelut ja työnteot väliin jos tuntuu pahalta? Tämä yhteiskunta pyörii maskaajien varassa. Ajetaanko alas koko paska? Tajuatko yhtään miten paljon lievästi autistisia on? Olemme kaikki kirjolla.
Jutuissasi ei nyt ole päätä eikä häntää. Et yhäkään tiedä, mitä se maskaaminen on, kun horiset tuollaisia. Ei autistit ole armollisia itselleen ja jätä vapaaehtoisesti opiskeluja ja töitä väliin, vaan ne jää välistä jos jää siksi, kun se autisti ei niihin pysty. Siinä ei ole kyse mistään omasta päätöksestä, vaan pakosta.
Tämä yhteiskunta EI pyöri maskaajien varassa. Me EI TODELLAKAAN olla kaikki kirjolla. Autisteja on diagnosoidusti kai vaan joku 1-2 % ihmisistä jos sitäkään. Vaikka siihen lisättäis diagnosoimattomat autistit, niin ei silti olla kuin parissa prosentissa. Eli ei kyllä todellakaan yhteiskunta romahda autistien työkyvyttömyyteen, jotain järkeä nyt näihin väitteisiin!
Liekö autismi periytynyt isältä, kun on noin joustamaton käyttäytymisessään.
Tuossa yllä yksi mamma päästää autisti lapsensa tunnin myöhässä kouluun. Aikaisin herääminen liittyy autismiin miten? Aika hähmäiseksi on mennyt tuo sekoilu tietyissä autistien perheissä. Onnea vaan lapsen tulevaisuuteen kun ei vaadita että edes menee kouluun aamulla. Kyllä se peruskoulun suorittaa ja siitä sitten loppu elämän sairaslomalle. Hienoa kasvatustyötä kerta kaikkiaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievästi autistien vammaiseksi paapojat täällä vähän sekoavat sanoissaan. Jos on mahdollista maskata autismi niin varmaan paras että kaikki autistit sitten tekevät niin voidakseen käydä töissä yms. Ja siihen päästään kasvattamalla autisti lapset ihan niin kuin kaikki muut. Eli unohdetaan koko autismi ja kasvatetaan lievästi autistit ilman että heidän huonoa käytöstään ja saamattomuuttaan puolustellaan
Siis hetkonen...kuvitteletko sä, että kaikki autistit on samanlaisia? Että jos se jollain on työkyvyttömäksi tekevä vamma, niin sitten se on niin kaikilla autisteilla? Tai että kun joku autisti kykenee maskaamaan, niin kaikkien autistien pitää pystyä makaamaan? Höpsö. Tuohan on niin kuin minä olettaisin, että kun tää yks neurotyypillinen on kilpajuoksija, niin niiden kaikkien täytyy olla yhtä nopeita. Tai kun tää yk
Aloitus koski lievästi autistista lasta. Lievästi autisteja on valtavasti ja he maskaavat ja tekevät töitä ja elävät täyttä elämää taatusti onnellisempana kuin ne autistit ja ADHD ja ADD ihmiset jotka luovuttivat jo opiskelun aikana ensimmäisten haasteiden ilmetessä käyttäen hyvin yleistä ja hallittavissa olevaa ongelmaansa tekosyynä laiskuudelle.
Sitten on olemassa ne autistit jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea. Tässä ei puhuta nyt heistä.
Miksi kirjoitat noin varman oloisena aiheesta, josta ilmiselvästi et tiedä yhtään mitään?
Niiden "lievästi" autististen välillä on valtavaa vaihtelua siinä, onko työkykyinen vai ei, ja mihin ylipäätään kykenee. Tämä jako ei siis ole vain "syvästi" ja "lievästi" autististen välillä. Ihan yhtälailla niissä aspergereissa on työkykyisiä ja työkyvyttömiä, maskaukseen kykeneviä ja maskaukseen kykenemättömiä. Ja meitä ei myöskään todellakaan ole "valtavasti", vaan ihan muutamia prosentteja väestöstä.
Mulla on se asperger-diagnoosi, mihin varmaan viittaat lievällä autismilla. En ollut tästä autismistani tietoinen koulu- ja opiskeluaikana. En siis pystynyt käyttämään autismiani tekosyynä luovuttamiselle, koska en tiennyt olevani autisti. En myöskään luovuttanut "ensimmäisten haasteiden" (nehän ensimmäiset haasteethan tuli ensimmäisellä luokalla) kohdalla, vaan jatkoin yrittämistä kerta toisensa perään vuosikymmeniä. En silti pystynyt enkä onnistunut.
Elän kyllä ihan onnellista elämää, mutta työkykyinen en ole ollut ikinä.
Sulla on kertakaikkiaan aivan täysin väärä käsitys näistä asioista.
Mun suvussa on paljon autismin kirjoa, ja lopuillakin on paljon autismin kirjon piirteitä. Kaikki on keskivertoa älykkäämpiä, muutama on Mensan jäsen. On tuomareita, juristeja, lääkäreitä, tutkijoita, matemaatikoita. Suurin osa meidän suvun autisteista on siis tuollaisia. Sitten on muutamia, jotka on ihan yhtä älykkäitä, mutta autisminsa vuoksi eivät työkykyisiä (yksi niistä Mensan jäsenistä on tällainen), ja osalla on sitten liitännäisenä mt-ongelmia.
Saako näillä spekseillä sun mielestä lisääntyä?