Tyttäreni 14v. on yrjönnyt jo monena aamuna
Tänään sit aloin tentata mitä tuollanen mahtaa olla. Ei muka itse ymmmärtänyt mitään. Lykkäsin kaapista käteen testin että lorautas tuohon. Tyttö ei meinannut ymmärtää mitä tarkoitan. No tuloksen voi arvata.
Taustana sanottakoon et syksystä asti ollut poikakaveri , jonka luona on ihn luvalla ollut yötä vuoden vaihteesta asti aina silloin tällöin.
Tyttö lähti kouluun ja minä soitin neuvolaan ajan. Tarkoitus mennä yhdessä juttelemaan sinne tilanteesta. Sanoin että tilanteesta ei saa vielä kertoa kenellekään ja varsinkaan pojalle.
Mut en oikeesti haluis tulla mummoksi 35 vuotiaana. Minä kun itsekin olen ollut aikeissa tehdä lapsen.
Voiko 14v pärjätä nyytin kanssa, kun en kai minä voi jäädä työstä pois tyttären takia.
Kommentit (62)
eli-nalle se oli 14 kun sai lapsen.. täyttää nyt tänä vuonna 15. Ja isä on 15
en kyllä tietäisi mitä tekisin... mutta ei minulle ole mitään traumoja jäänyt vaikken tehnyt sitä lasta silloin 15 vuotiaana, valitsin toisin. Nyt on lapsia. Edes koskaan ole jäänyt miettimään saati katumaan tapahtunutta.
Hetken kotitöiden teon jälkeen. Äitinä ajattelin todellakin että parempi tyttäreni olla poikakaverinsa kanssa meillä tai hänen kotonaan. Jos kaupungilla riekkuisi voisi tapahtua melkein pahempaakin.
Raskausviikkojen määrää tai muuta en halua täällä nimettömänä lähteä arvailemaan. Asia tuskin voi pahemmaksi muuttua vaikka menemme keskustelemaan neuvolaan vasta ensiviikolla. Tytön isälle kertomisen taidan jättää pääsiäisviikonlopun jälkeen, voi olla meille kaikille helpompi.
Tekisi mieleni sanoa tytölle että poika ei tulisi meille pääsiäisen aikana että saisi aikaa enemmän omille ajatuksille.
Kun itse olin 14-vuotias, niin yksi luokkamme tytöistä tuli raskaaksi ja päätti pitää lapsen. Häneltä jäi koulu ihan kesken, suoritti sitä sitten äitiysloman jälkeen jotenkin sovitusti. Ei siis käynyt normaalia peruskoulua kuin kahdeksannelle luokalle (eikä sitäkään kokonaan kun ei halunnut tulla kouluun ison mahan kanssa). Ja hän ei yökyläillyt poikaystävän luona. Hänellä ei edes ollut poikaystävää. Ja onnistui silti harrastamaan seksiä, joten turha miettiä sitä, että jos ei olisi saanut yökyläillä.
Hyvin hän on pärjännyt äitinsä avulla, jolla itselläänkin oli vauva kun tuo tyttö tuli raskaaksi. Mutta varmasti olisi hänenkin elämänsä ollut helpompaa, jos ei olisi tullut raskaaksi.
Sinuna en painostaisi lastasi aborttiin, sen seurauksista kun ei tiedä. Toiset pärjää hyvin sen asian kanssa, mutta toiset on herkempiä. Mutta tosiaan juttele paljon tyttösi kanssa ja kannusta ja tue häntä tämän asian kanssa. Lupaa olla läsnä. Ja kerro faktat millaista lapsen hoitaminen on. Ja tähdennä sitä, että sitten ei voi mennä samalla tavalla kuin muut ikäisensä, taitaa jäädä rippikoulukin päiväkouluksi. Käske hänen miettiä asiaa tarkkaan onko hän valmis luopumaan siitä kaikesta lapsen takia? Mutta älä kuitenkaan painosta suntaan eikä toiseen!
Oikein paljon voimia teille!
Kyllä 14-vuotias pärjää, kun on tukiverkko. Ihmeen moni täällä kehottaa tytärtä tappamaan lapsensa. Mikään tässä maailmassa ei ole niin tärkeää kuin lapsi.
Tsemppiä aplle, älä painosta tytärtäsi aborttiin. Kyllä te pärjäätte.
Tuon ikäinen " luvalla" viettää öitään poikakaverin luona! No hei haloo! Millainen äiti sinä oikein olet? Ja kai tytöllä isäkin lienee...? Minä en eläissäni päästäisi tuommoista alaikäistä " luvalla" yöksi johonkin moiseen. Ihan oikein kuulostaa siltä kuin yllyttäisi että mene vaan ja tule paksuksi!
vaikka yökyläilyt olisikin kielletty. Kyse onkin asenteesta ja mallista!!! Jos ei salli yökyläilyjä poikaystävän luokse, niin viestittää nuorelleen monta tärkeää asiaa. Kielto pitää perustella rauhallisesti ja latoa faktat pöytään.
Ei siihen mitään yökyläilyjä tarvita.
nyt olen 28v kolmen lapsen äiti, enkä ole tuota aborttia katunut.
tuli raskaaksi 14-v.:na. Poikaystävä oli tuolloin kait jotain 22.
Isänsä oli ehdottomasti aborttia vastaan (huolsi yksin tyttöä ja tämän muutamaa vuotta nuorempaa veljeä eron jälkeen).
Nyt syntynyt lapsi on mukava nuori neiti. Vanhemmat menivät naimisiin viitisen vuotta sitten ja ovat laitelleet taloa. Asuivat alkuun tytön isän talon toista päätyä ja muuttivat omilleen kun tyttö täysi-ikäistyi.
Nyt tuli sitten ero - syy vielä kuulematta, mutta riitelyä ja komentelua ainakin toisiinsa kypsymisen taustalla.
Mä varmaan leikin vielä barbeilla 14-vuotiaana. Eka kerta oli 17-vuotiaana. Moni kaveri aloitti jo vähän aikaisemmin ja moni tietenkin myöhemmin, muttei varmaan kukaan 14-vuotiaana.
Kyllä mä lähden siitä, että noin nuorena lapsen saaminen pilaa ainakin kahden lapsen elämän, eli äidin ja lapsen. Minä sentään osittain vastustan aborttia.
Pitää varmaan aloittaa omien lasten kanssa valistus 10-vuotiaana ja sulkea ne kaappiin seuraaviksi vuosiksi. Ihan kauheeta, ei olisi pitänyt lukea tätäkään juttua!
Juurihan tuli radiossa et pojat soittaa ja kyselee paljon seksijuttuja, kun nykyään niin vähän (yllättävää) valistetaan.
Mutta 14v on kyllä aivan liian nuori äidiksi, vaikkakin saattaisi olla hyväkin äiti, ei sillä. Mutta kaikki on kesken, oma elämän suunnittelu. Siinä jää unelmat kokematta. Mutta ennenkaikkea asia on nuorten, vanhemmat voivat ja täytyy tukea heitä päätöksessä jonka HE tekevät. Jos he päättävät lapsen pitää, tukekaa ja rakastaa heitä silti. Vaikeaa se on heillekkin, mutta älkää syyllistäkö (vaikka päällimmäisenä mielessä onkin) se tekee vaan pahempaa jälkeä.
Tsemppiä tyttärellesi tämän ehkä elämänsä tähän astisen suurimman päätöksen edessä ja voimia.
ja sitten juttu saa olla kun tyttäreni kohta tulee koulusta. Laitoin tytön lempiruokaa ja ajattelin pyytää miestä lähtemään jonnekin illaksi, niin saadaan rauhassa jutella tyttären kanssa.
Olen tässä miettinyt että jos tytär/me päätyy aborttiin niin on varmaan parempi että poikakaveri ei tiedä asiasta mitään tai ainakaan pojan vanhemmille kertomista arkailen. Pidä tuota aikalailla yksityisasiana.
Musta pojan on ehdottomasti saatava tietää, ehkei hänen vanhempien, mutta pojan kyllä.
Siitähän se on lähtöisin!!
Se on nuorten YHTEINEN asia aivan kuten on ollut seksin harrastaminen ja mahdollinen ehkäisyn käyttö!
Teinixit menevät heti itkemään jokaista asiaa kavereilleen ja poika/tyttöystävilleen. Todennäköisesti jossakin irc-galleriassakin tai ircissä/chatissa on jo käyty keskusteluja tyyliin, että " mitä mä teeeeeeeeeeeen" . Kyllä nykyajassa kommunikointitapoja riittää.
Ja jos aborttiin päätyy niin kertoo varmasti siitäkin pojalle ja hyvä niin. Vaikka pojalla on aika vähän sanottavaa abortista, niin joutuu sentään kantamaan siitä sen henkisen vastuun juuri niin kuin tyttökin. Ja ehkä oppii samalla jotain ehkäisystä.
OK, raskaaksi voi tulla vaikka auton takapenkillä mutta jos on ihan vanhempien siunaus asialle (=14-v. saa olla yötä poikaystävänsä kanssa), niin ei voi muuta sanoa kuin sitä saa mitä tilaa!
Ja muutenkin ihmettelen tätä nykypäivän itsenäisyyden ihannointia. Ei ihme, että suomalaiset nuoret voivat niin pahoin verrattuna muihin pohjoismaalaisiin nuoriin. Eiköhän olisi aika kääntää kelkka takaisinpäin. Tätä jo kokeiltu tarpeeksi ja tulokset ovat aika huonot.
Perhekeskeisyys ja se, että olla aidosti läheisiä toisille voisi toimia paljon paremmin.
mutta ei me seksiä harrastettu,pussattiin vaan. Jokaisen käytös riippuu siitä minkälaisen kasvatuksen kotona saa ja omastakin ällistä... Itsellä eka kerta oli sitten 17-vuotiaana..
ja vanhemmuuden arvostelu vaikeassa tilanteessa. Ei kannata pikkulapsen äitinä vielä kauhean isolla rintaäänellä puhua,miten toimii teinien kanssa. Raskaaksi voi tulla vahingossa kuka vaan,oli vastuulliset vanhemmat tai ei. Ja tosiaan seksiä voi harrastaa myös päivällä.
Ihmisen tulee kantaa vastuu teoistaan. Vain pitämällä lapsen tyttäresi oppii kantamaan vastuun omasta toiminnastaan. Jos olet itse haaveillut lapsesta, niin miksi et tekisi kaikkesi hoitaaksesi tätä pientä elämänalkua? Olet ilmeisesti hyvin varma siitä, että voit itse vielä tulla raskaaksi. Itse lapsettomuudesta kärsivänä en laskisi sen varaan, että lapsita tulee aina kun sitä itse haluaa. Voihan käydä niin, että et enään saakkaan lapsia? Mielestäni kannattaisi olla kiitollinen tästä mahdollisuudesta saada vielä hoitaa pientä lasta ja pitää tätä lasta yhtä rakkaana kuin omaa lasta.
auttamaan vauvan hoidossa. Aborttia en haluaisi hänen tekevän (tiedä millaiset loppuelämän traumat hänelle jäisi).