Voinko vaatia uudelta mieheltäni että hänkin herää aamuisin muun perheen ohessa " touhuamaan" aamupuuhia?

Kirjotit että puhutte kun muutatte keväällä yhteen.. Miksi odottaa sitä? Jos mies sanoo ettei aio osallistua niin mitä sitten tapahtuu? Heität ukon ulos??



Asioista tarttee jutella ennenkö ne tapahtuu! Jos juttelette arkisista ongelmista ennenkö ne tapahtuu yhdessä niin ei tartte muuttaa ensin yhteen ja taas erikseen. Näin ajattelet MYÖS lapsiesi parasta!! Mitä he ajattelevat että kotiin muuttaa mies ja kohta väännätte asioista jokka olis voinu välttää aikasemmin puhumalla ja mies muuttaa sitten pois. Näinkö susta kuuluu tehdä?



Tietty vahingossa raskautuu, pitää käyttää ehkäsyä. Jälkiehkästä, tehdä abortti. Mutta jos lapsen pitää niin pitää sopia asioista ettei siitä kärsi itse tai toinen tai kolmannet osapuolet (siis sun lapset).

Tuossa jo asioista hieman keskustelimmekin. Aikoo kyllä hoitaa lapsia, mutta tilanne vielä niin uusi ettei ole vielä tottunut lapsiin täysin. Ymmärrän tämän kyllä. Tässä kai sopeutumista puolin ja toisin vielä. Pelisäännöt teen selväksi tänään jo ja uskon että mies on mukana. =)



Olin vaan itse hieman epävarma siitä mitä voi uudelta mieheltä vaatia ja mitä ei. Noin nuori ihminen kun uusi mieheni on ei varmasti ole ihan selvää vielä nämä perhe-elämän kuviot.



Ap

Sen sijaan kannattaa selittää tilannetta omalta kannaltaan ja antaa toiselle mahdollisuus huomata itse, miten hänen olisi hyvä käyttäytyä. Siis niin, että hän sekä kertoo hoksanneensa tilanteen ja aikovansa muuttaa käytöstään, ja sitten myös toimii vähitellen niin.



Kyllä kaikesta pitää uusperhetilanteessa puhua ennen yhteenmuuttamista. Itse olin jo naimisissakin nykyisen mieheni kanssa ennen kuin vasta muutimme yhteen. Ja yhdessä oli oltu kolme vuotta.

Ei uusperhe toimi siten, että toisella puoella on sääntöjä saneleva äiti lapsineen, ja toiselle puolelle jää lapseton kumppani yksin. Hänet pitää saada osaksi teidän perhettä, ja se tapahtuu siten, että hänellä on sääntöihinne tasan yhtä suuri sananvalta kuin sinulla.



Tehkää sopimuksia. Jos hän herää aamuisin hoitamaan lapsiasi, mitä hän siitä saa? Mitä sinä teet hänen puolestaan? Jakakaa kotityöt ja vastuut tasapuolisesti, myös muut kuin aamutoimet.

Ei yksi päätä miten perhe elää. Keskustelu vaatii kaksi päättämään kompromissejä ja valitsemaan eri tavoista. Yksi ei sanele, toistkin pitää kuulla. Muuten ei keskustella.



33

Miten nuori? Jos on kyse 20-vuotiaasta, niin mun mielestä on niin nuori, että sille pitääkin antaa enemmän aikaa sopeutua tilanteeseen. Jos miehesi on poika vielä, joka tulee kasvamaan vielä aikuisemmaksi, niin älä ihmeessä hätäile, vaan anna pajan kasvaa mieheksi vähän rauhallisemmalla tahdilla, kuin mitä tässä ketjussa on annettu ymmärtää.



Jos kyse on 25-vuotiaasta, niin silloin useimmat ovat jo valmiita jonkinlaiseen vastuunkantoon. Onhan siinä iässä monella jo niitä omia lapsiakin.



Jos kyse on vieläkin vanhemmasta, niin silloin en menis vannomaan, että pojasta kasvaa ikinä miestä, vaan saattaa jäädä ikuiseksi pojaksi.



Mutta olkoon minkä ikäinen tahansa, niin jos suhde on vielä hyvin tuore, ja olette tunteneet vasta vaikkapa kuukauden, niin et voi kaataa kaikkia toiveitasi miehen niskaan yhdellä kertaa. Anna suhteen kehittyä, jolloin arki alkaa pyörimään kohta kohdalta vähitellen, eikä mitään isoja vääntöjä tarvitakaan.



Valtaosa edellä annetuista vastauksista on mielestäni annettu siltä pohjalta, että on oletettu molempien olevan aikuisia ja suhdettakin takana vähintään monta kuukautta. Jos nämä seikat eivät toteudu, niin ei kannata myöskään ottaa tän ketjun neuvoja ihan kirjaimellisesti. Vaatimalla liikaa liian varhain karkoitat luotasi mahdollisesti aivan hyvän isäpuoliehdokkaan, josta ajan kanssa voisi kasvaa sinulle vallan hyvä kasvatuskumppani.

Mies haukuttaisiin pystyyn, hän olisi vaan kodinhoitajaa etsivä luuseri jonka pitäisi päästää naisraukka paremmille apajille ja keskittyä hoitamaan omat lapsensa itse.



Ja hieman aiheen vierestä: onko teidän mielestänne tosiaan ns. normaalia, että mies hoitaa PUOLET yöheräilyista silloinkin, kun nainen on kotona äitiyslomalla ja mies töissä? Siis en ota kantaa mitä mieltä olen, mutta onko tämä normaalikin käytäntö?

elämää meidän kanssamme, niin osoitan kyllä herkästi ovea. Pärjään yksinkin, en tarvitse miestä vain siksi, että kunhan joku on. Tarvitsisin kumppanin, joka rakastaa minua ja haluaa elää koko paketin kanssa. Ihmistä jakamaan elämää.

kun tapasin nykyisen mieheni. Olemme nyt olleet melkein kaksi vuotta yhdessä, hänkin oli tavatessamme nuori (22v) eikä hänellä ollut kokemusta lapsista. Hän on sydämellisin ihminen, jonka olen tavannut! Hän kohtelee minua ja tytärtäni niin hyvin, että melkein itkettää, kun mietin, että miten olen hänet ikinä ansainnut... Hän nousee aamuisin samaan aikaan meidän kanssa tai jos toinen on kovin väsynyt, niin toinen ottaa lapsen ja antaa toisen nukkua. Hän käy ulkona lapseni kanssa, hoitaa häntä kun minä luen tenttiin tai olen töissä. (joudun käymään koulun ohella töissäkin) Hän auttaa aina kun apua tarvitsen ja on aina tukenani, tosin ymmärrän helposti miksi, kun tunnen hänen vanhempansa. He ovat vähintäänkin yhtä upeita.



Mutta Ap, kyllä mieheltä jotain voi vaatia! Tai mies vaihtoon, jos mitään ei tapahdu. Ei se laiskuus ajan kanssa ainakaan parane, pahenee vaan... =(

Ja miksette ole sopineet selviä sääntöjä jo ennen yhteen muuttamista? Oletteko sopineet mitään sääntöjä siihenkään, kun huushollissa on kahdenlaisia lapsia??

Joko miehesi on perheessänne kuin limoviikuna, paikalla, mutta ilman mitään oikeuksia ja velvollisuuksia näitä isompia lapsia kohtaan, tai sitten hän on toinen perheen aikuinen ja käyttäytyy sen mukaisesti.

mutta yhteinen lapsi jo tulossa.

Suhde aika tuore ja yhteinen lapsi tuloillaan eikä ole edes tällaisista perusarkeen kuuluvista asioista kuin aamuaskareet sovittu. Onnea vain valitsemallesi tielle...

Sitten kun yhteinen lapsenne syntyy niin silloin viimeistään miehen on otettava myös isän rooli perheessä ja osallistuttava. Et voi vaatia, että mies aina olisi sinua auttamassa sinun omien lapsien kanssa eikä tietenkään vauvankaan kanssa, jos hän käy töissä, mutta kyllä hänen on sen verran osallistuttava, että saa joka viikko muutaman tunnin itsellesi, jotta saat omaa aikaa ja levätä.

Mitä jos puhuisitte vuoroaamuista? Sinä nukut lauantaisin ja ukko sunnuntaisin.



Puhukaa puhukaa puhukaa puhukaa. Älä täältä kysy, puhu sille ukolle!

Pitää varmasti käydä tämä keskustelu sitten läpi. Omat lapseni ovat vielä pieniä, joten arki raskasta. Olisihan se helpottavaa että olisi toinen joka siinä auttaisi eikä jäisi nukkumaan kun muu perhe nousee ylös.



Ap

Olisi varmaan korkea aika teidän sopia pelisäännöistä, etenkin kun teille on jo yhteinen lapsi tulossa. Mielestäni et kuitenkaan voi vaatia miestä hoitamaan lapsiasi, jos et ole asiasta mitään sanonut eikä hän ole tiennyt, että sinulla tämmöisiä odotuksia asiasta on.

ja älä siellä yhtään huokaile mikä lie numero olitkaan. Et varmasti itsekkään sanoisi miehelle (uudelle) ennen yhteenmuuttoa, että muutan yhteen jos heräät kans aamulla ylös...tsih



mut ap, joo meillä ollut sama ongelma alusta saakka. Mä herään lapsien kans klo 6.30 ja ukko venyy sängyssä kasiin jollon mä olen jo ulos talosta lapsien kans tarhakierroksella. Sun kirjoitus olis ihan hyvin voinu olla mun käsialaa. Mä oon siitä jutellu nätisti ja vähemmän nätisti. Välillä mies tsemppaa, mutta taitaa olla vaan aamu-unista sorttia ja ollaan tehty niin et mä herään aamulla, mies laittaa lapset illalla nukkumaan. Hyvin toimii.

tosi hedelmälliselle jos aletaan heti vaateita esittämään...

Jos mies menee esim. töihin myöhemmin tai valvoo jostain syystä pitempään, aamunukkuminen voi olla ihan ok, jos tekee sitten jotain muuta esim iltatoimet tms. Silloin sinä saat omaa aikaa vaikka harrastuksiin. Yhteispelillä näistä selvitään ja ehkä mies ei edes ole ajatellut, että hänen pitäisi ottaa jo nyt aktiivisempi rooli. Harva sitä vastuuta ottaa, jos sitä ei vähän tarjota.