Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelkään, ettei lääkäri ota minua tosissaan.
16.08.2025 |
Pahoittelen vuodatusta!
Olen syksymmällä menossa lääkäriin selvittelemään varhaisen osteoporoosin syitä (olen alle 35-vuotias). Taustalla on useiden vuosien amenorrea ja muita luustoa heikentäviä tekijöitä. Minun on varmaan pakko tavalla tai toisella tuoda esiin se, että vuosia jatkuneella syömishäiriöllä on osansa kokonaisuudessa. Murtumien ja muiden kipuongelmien vuoksi en pitkään aikaan ole päässyt liikkumaan kunnolla enkä enää ole alipainoinen; olen jopa tanakan puolella. Silti luulen, että syömishäiriö olisi lääkärille tarpeellinen tieto. Miten ihmeessä he voisivat ottaa minut vakavasti, kun painoni on keskiverto? Pelkään, että minut nauretaan ulos.
Kommentit (67)
Olen julkisella työskentelevä lääkäri ja alle 35v +osteoporoosi niin ensimmäinen ja tärkein asia joka tulee mieleen mahdollisena syynä on syömishäiriö. Ja syömishäiriötä sairastavalla ei ole mitään tiettyä kehon mallia, hän voi näyttää miltä vain. Eli toivoisin ja uskon että voit olla huoletta ja on erittäin tärkeää että tuot asian esille.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen julkisella työskentelevä lääkäri ja alle 35v +osteoporoosi niin ensimmäinen ja tärkein asia joka tulee mieleen mahdollisena syynä on syömishäiriö. Ja syömishäiriötä sairastavalla ei ole mitään tiettyä kehon mallia, hän voi näyttää miltä vain. Eli toivoisin ja uskon että voit olla huoletta ja on erittäin tärkeää että tuot asian esille.
Tsemppiä!
Kiitos tästä viestistä, kuulostaa rohkaisevalta! Tsemppiä Sinulle työssäsi, joka ei varmasti ole helpoimmasta päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pelkosi hyvin, mutta ota huomioon se, että aika moni lääkäri on kuitenkin ammattitaitoinen ja tietää, ettei syömishäiriöiset ole kaikki alipainoisia, edes silloin kun anoreksia on aktiivinen. Tuo tieto on oikeasti tärkeä. Uskallat kertoa sen.
Itselläni on osittain sama tilanne. Olen lievästi ylipainoinen ja entinen syömishäiriöinen. Kukaan ei ota minulta painoa, sillä heillä on tiedossa, että siitä alkaisi uusi kierre. Jos painoa tarvitaan, eivät he näytä sitä minulle. Usko siihen, että saat hyvää suhtautumista. Minä ainakin olen saanut.
Kiitos, hyvä kuulla, että olet saanut asiallista kohtelua! Toivon kovasti, että ammattilaisilla olisi ymmärrystä näistä asioista. Paljon on varmasti merkitystä sillä, millainen henkilö sattuu kohdalle.
Äh. Syömishäiriö ja murtumat.
Olet rehellinen.
Kyllä ne lääkärit on ammattilaisia, koulutettuja. Ei ola niin kiinni henkilöstä vaan ihan koki ammattikunta osaa nuo asiat yhdistellä ja pistää jatkohoitoon.
Olet jo menossa varhaisen osteoporoosiin takia hoitoon.
Suthan on jo diagnosoitu. Osteoporoosi.
Ei siinä ole mitään tekemistä uskomusten kanssa.
Nyt alkaa ne tutkimukset. Ja hoidot.
Sinä otat nyt vastuuta asioista, jotka on lääkärin vastuulla.
Kerrot historiasi. Ihan selkeitä syitä tuohon sairauteen jo luettelit omasta elämästäsi.
Siitä se sitten lähtee, kun olet vaan oma ittes ja kerrot.
Lääkäri ? Voit ottaa ne " pari buranaa " lekurittakin. Ja tarkkailla painoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi ihminen rakas, Suomessa ei _ikinä_ pidä kertoa lääkärille jos menneisyydessä on jotain vakavempaa mt-ongelmaa. Haluatko apua luusto-ongelmaasi vai lähetteen psykiatrialle?
Lääkäri on kiinnostunut vastaanotolla oleellisista asioista eli perussairauksista ja niiden lääkityksistä. En usko että kovin moni lääkäri jaksaa kuunnella vanhoja tai edes uusia tarinoita että potilas ei jaksa ja ahdistaa. Paljon mieluummin hoidetaan muita sairauksia joihin löytyy selkeä hoito ja asia saadaan hoidettua yhdellä tai parilla kertaa kuntoon.
Aina kun joku valittaa psyyken ongelmiasta niin ainakin itselle tulee mieleen miten voin potilasta auttaa helpoiten eli käytännössä sairaalassa kysytään apua psykiatrilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. Sairauskertomusteksteissä näkyy diagnooseja ja jos lääkitys on vielä käytössä niin ei kai sairaus ole poistunut mihinkään oli kyse diabeteksesta tai mielialaongelmasta.
Kaikenlainen salailu vaan hankaloittaa hoitoa varsinkin jos ei ole oikein tietoa mistä on kyse. Ap:n kohdalla on todettu selvä ongelma joka vaatii hoitoa ja keinot löytyvät. Miksi asiaan pitäisi sotkea jotain psykitrista ongelmaa en ymmärrä.
Kai sun Omakanta tiedoissa näkyy sun aikaisemmat sairaudet kuten se syömishäiriö. Ja jos ei, niin onko sulla itsellä tallessa hoitokertomuksia. Viet ne lääkäriin.
Tunnen nyt keski-ikäisen entisen anorektikon. Nuorena hänellä niin paha anoreksia ja jalkojen luut haurastuneet että loppuelämän tarvii liikkumisen apuvälineitä. Ja hieman ylipainoa nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet jo menossa varhaisen osteoporoosiin takia hoitoon.
Suthan on jo diagnosoitu. Osteoporoosi.
Ei siinä ole mitään tekemistä uskomusten kanssa.
Nyt alkaa ne tutkimukset. Ja hoidot.
Sinä otat nyt vastuuta asioista, jotka on lääkärin vastuulla.
Kerrot historiasi. Ihan selkeitä syitä tuohon sairauteen jo luettelit omasta elämästäsi.
Siitä se sitten lähtee, kun olet vaan oma ittes ja kerrot.
Tuo vastuunottoasia pitää varmasti ihan paikkansa, hyvä huomio - ehkä tässä empimisessä on taustalla pieni häpeä siitä, että on itse sössinyt asiansa, joten ne olisi itse pystyttävä myös korjaamaan.
Sori nyt vaan, mutta ihmisillä on IHAN OIKEITAKIN ongelmia!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varaudu zoomerkatseeseen. Esitä asiasi, mutta älä kerro mitään mikä voisi viitata "psyykeongelmiin". Esim älä puhu syömishäiriöstä tai millään tavalla osoita masennuksen merkkejä, epäluuloisuutta, epävarmuutta tai neuroottisuutta.
Jos lääkäri ei usko sinua tai ota vakavasti, et voi asialle mitään. On olemassa hyviäkin ja mukavia lääkäreitä, toivottavasti sulla hyvä tuuri.
No näinpä! En itekkään missään nimessä tois noita esiin, toivottavasti ei aapeekään. Jotkut asiat on parempi vaan pitää omana tietonaan ettei tarvii jälkeenpäin harmitella, kun leimataan.
Minkä alan lääkärille olet siis menossa? Kun noin paljon tietoa ja tutkimusta jo on koossa, niin tuskin tk-lääkärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan lääkärille olet siis menossa? Kun noin paljon tietoa ja tutkimusta jo on koossa, niin tuskin tk-lääkärille.
Endokrinologille, sinne sain lähetteen toistuvien murtumatapausten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan lääkärille olet siis menossa? Kun noin paljon tietoa ja tutkimusta jo on koossa, niin tuskin tk-lääkärille.
Endokrinologille, sinne sain lähetteen toistuvien murtumatapausten vuoksi.
No, hänhän on nimenomaan oikea asiantuntija, ja myös syömishäiriöihin liittyvät asiat työssään jokapäiväisiä - jännität ihan suotta. T. Muun alan erikoislääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan lääkärille olet siis menossa? Kun noin paljon tietoa ja tutkimusta jo on koossa, niin tuskin tk-lääkärille.
Endokrinologille, sinne sain lähetteen toistuvien murtumatapausten vuoksi.
No, hänhän on nimenomaan oikea asiantuntija, ja myös syömishäiriöihin liittyvät asiat työssään jokapäiväisiä - jännität ihan suotta. T. Muun alan erikoislääkäri
Hyvä kuulla, kiitos tästä - näköjään sitä vain itse tulee arastelleeksi asioita, jotka ammattilaisille ovat täysin arkisia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tuossa tilanteessa aivan sama onko sinulla ollut anoreksia kun et enää ole alipainoinen. Nyt vaan selvitellään mikä se luidesi tilanne tarkkaan ottaen on ja hoito siihen. En mainitsisi syömishäiriöstä koska ei vaan ole enää oleellista onko se ollut yksi taustatekijä. Ennakkoluuloja on niin paljon lääkäreissä etten todellakaan riskeeraisi. Ehkä ainoastaan jos kysytään suoraan niin kertoisin asiasta.
Totta, mutta vaikka paino on noussut, en edelleenkään saa esimerkiksi D-vitamiinia riittävästi, koska en pysty syömään normaalisti. Eli mukana on edelleen tekijöitä, jotka eivät suoraan näy painossa.
D-vitamiinia saa purkista.
Luustovaivoissa ei voi liikaa korostaa K- vitamiinin tärkeyttä. Moni lappaa kalkkia ja D tä jotka menevär vääriin paikkoihin. Ota Ap selvää K-vitamiinista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan lääkärille olet siis menossa? Kun noin paljon tietoa ja tutkimusta jo on koossa, niin tuskin tk-lääkärille.
Endokrinologille, sinne sain lähetteen toistuvien murtumatapausten vuoksi.
Hei, endopolilla ehkä syömishäiriöpuoli/klinikka. Tai voi päästä, joten hoitoa sieltäkin tarvittaessa.
Luustolääkityksistä, niille on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Ne lääkkeet ovat kovia tykkejä, joilla paljon haittoja.
Kannattaa tutustua kaikkeen sillä saralla, ihan kaikkeen.
Ihan aiheesta pelkäät, ettei oteta tosissaan. En käsitä, mistä muropaketista suomalaiset lääkärit lupansa saavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tuossa tilanteessa aivan sama onko sinulla ollut anoreksia kun et enää ole alipainoinen. Nyt vaan selvitellään mikä se luidesi tilanne tarkkaan ottaen on ja hoito siihen. En mainitsisi syömishäiriöstä koska ei vaan ole enää oleellista onko se ollut yksi taustatekijä. Ennakkoluuloja on niin paljon lääkäreissä etten todellakaan riskeeraisi. Ehkä ainoastaan jos kysytään suoraan niin kertoisin asiasta.
Totta, mutta vaikka paino on noussut, en edelleenkään saa esimerkiksi D-vitamiinia riittävästi, koska en pysty syömään normaalisti. Eli mukana on edelleen tekijöitä, jotka eivät suoraan näy painossa.
D-vitamiinia saa purkista.
Luustovaivoissa ei voi liikaa korostaa K- vitamiini
Kiitos vinkistä, tätä en tiennytkään!
Ja toiselle kommentoijalle noista luustolääkkeistä, ne tosiaan taitavat olla aika hurjaa tavaraa. Eräällä sukulaisella on sellainen käytössä, ja aika varovasti tuohon vaihtoehtoon suhtaudun.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki tarvitsevat d-vitamiinia purkista, mutta minua suututtaa se, että tarjoat lisäravinnetta pelkästään ihmiselle, jolla selkeästi on vielä osittain aktiivinen syömishäiriö.