Pitkän parisuhteen salaisuudet - jakakaa

Yhdessä yli 20 vuotta, ei lapsia.

Minusta meidän parisuhteemme suurin tekijä on, että hyväksymme toistemme erilaisuuden. Emme yritä muuttaa toisiamme, emmekä valita pikkuasioista. Olemme lähekkäin, mutta seisomme omilla jaloillamme.

Eilen tuli 20 v. Uusperhe takana, lapsi (minun) aikuinen, ei lapsenlapsia.

1) keskinäinen kunnioitus on kaiken alku ja juuri. Ilman sitä kaikki muu on turhaa. Se toinen on siinä vapaaehtoisesti ja ihan itse valittu, pidä häntä arvossa.

2) vastavuoroisuus: kaikki toimii kahteen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Rakkaus ei kysy, mitä minä voin saada sinulta, vaan mitä voin antaa sinulle. Pidä puolisoa hyvänä, ja hän pitää sinua hyvänä. Siitä se lähtee.

3) vain itseään voi muuttaa. Kiitos ja anteeksi on syytä osata sekä sanoa että tarkoittaa.

10-20v, ei lapsia

Ollaan tutustuttu toisiimme aina uudestaan. Se pitää tehdä, koska oletukset elää ja vanha ei päde. Molemmat tulee hoitaa. Riitoja tulee mutta jos lähtee siitä että yrittää ymmärtää sekä toista että itseään ja puhuu sitä ymmärrystään ääneen niin eteenpäin pääseez

Pitää antaa tilaa. Ja pystyä myös hyväksymään jos ne ihmiset joita nyt olemme, ei enää ole sopivia toisilleen.

Yli 20 v, aikuisia lapsia saman puolison kanssa.

1. Olemme kerta kaikkiaan riittävän samanlaisia; haluamme samankaltaisia asioita.

2. Teemme omia asioitamme ja nautimme siitä. Linkittyy vahvasti ykköskohtaan.

3. Seksi sujuu. Linkittyy vahvasti ykköskohtaan.

4. Naurattaa tyhmät jutut ja kiinnostaa fiksut jutut. Linkittyy vahvasti ykköskohtaan.

Jo yli 50 vuotta oikean käteni kanssa uskollisesti.

Joskus kokeillut vasenta, ei se ole sama.

Ei lapsia.

Harrastan 2 pahinta syntiä: Kiroilua ja masturbointia. Joskus yhtäaikaa. Vain yhtä julkisella paikalla.

Aviossa 30 vuotta, yhdessä muutaman enemmän. Lapset jo aikuisia muttei vielä lapsenlapsia, kaikki saman puolison kanssa.

Ja se vinkki: kannattaa muistaa, että puolison kanssa ollaan samassa veneessä, ja tehdään töitä molempien yhteisen ja kummankin erityisen hyvän parhaaksi - me emme kilpaile keskenämme, vaan liittoudumme. Jos joku vastustaa niin se on sit se muu maailma.

Toinen on, että kannattaa huomata kaikki mukavat asiat elämässä, sanoa ne ääneen ja nauttia niistä yhdessä. HyvT kokemukset yhdistävät ja elämästään nauttivan ihmisen kanssa on paljon mukavampi elää kuin mörrimöykyn.

Yhdessä yli 20 vuotta, kolme lasta (14-20-vuotiaita), kaikilla sama isä.

1. Heikkoina tai huonoina hetkinä kumpikin luottaa, että parempiakin aikoja tulee taas.

2. Ollaan yhdessä, mutta ollaan olemassa myös yksilöinä. Kumpikin saa omaa aikaa halutessaan ja molemmilla on myös omat juttunsa ja kiinnostuksen kohteensa parisuhteen ulkopuolella. Ei ole pakko tykätä samoista asioista.

3. Ollaan perhe, ja se on niin tärkeä arvo, että parisuhteestakin kannattaa pitää huolta. Puhalletaan yhteen hiileen, arvostetaan toisiamme ja pidetään aina toistemme puolia. Ymmärretään, ettei kumpikaan ole aina oikeassa ja ettei kukaan ole täydellinen tai aina parhaimmillaan. Hyväksytään ajan tuomat muutokset kumppanissa ja opetellaan rakastamaan niitäkin.

Yhdessä 28 vuotta, yli puolet molempien elämästä. Lapset aikuisia, yhteisiä.

Yhdessä viihdytty aina, kummallakaan ei tiiviitä ystävyyssuhteita jotka menisivät puolison edelle. Samanlainen ja yhteinen huumorintaju. Yhteisiä harrastuksia. Olemme melkein samanikäisiä, tämän olen huomannut näin 5-kymmpisenä olevan tärkeää - ikäännytään samaa tahtia. Sopivan sähäkkää myös eli nahistellaan jostain pikku asioista, emme kumpikaan varmaan jaksaisi puolisoa, jolle käy kaikki. 

Yli 20v naimisissa,kaksi aikuista poikaa.

- huumori,toisen huomioonottaminen ja kuunteleminen,läheisyys,sitoutuminen,samat mielenkiinnon kohteet ja unelmat,riidat setvitään heti,kumpikin saa tehdä myös omia juttujaan ja antaa tarvittaessa tilaa,luottamus.

Avioliitossa 48 vuotta, yhdessä 5 vuotta kauemmin. 4 aikuista yhteistä lasta, yksi lapsenlapsi, toinen tulossa. Aina ei ole ollut helppoa, eroakin on silloin tällöin ajateltu. Mutta huonoinakin aikoina kannattaa muistaa, että ne menevät ohi ja taas tulee parempi aika. Seksuaalinen yhteensopivuus on ollut hyvä. Kotona pitää kummankin saada olla oma itsensä.  Koti pitää olla lepo- ja turvapaikka. Kotitöistä ja muusta turhasta ei kannata nipottaa, eikä toista voi muuttaa. Itseään voi kehittaa. Ei saa jäädä arjen alle.

Haaremi

10v ja salaisuutta ei ole, kun vaikuttaa tämä suhde taputellulta. Ei lapsia. Laitan tähän syitä mikä ei toimi.

Äärimmäinen erillisyys, ei keskusteluyhteyttä. Asumme samassa kämpässä molemmat yksinään. Emme tutustu toisiimme uudestaan, kun yritän niin mies kieltää että hänen mielestään parisuhdetta ei tarvitse hoitaa tai asioista mistä puhuttu 8v sitten esim mistä pidämme ym tarvitse enää puhua. En jaksa enää, olen hyvin yksinäinen. 

1. Yhdessä yli 20v

2. Lapset ala-asteella ja teinejä

3. Kaikki tämä yhden ja ainoan, ensimmäisen ja viimeisen kanssa

Vinkit

- realistiset odotukset: älä odota puolison vastaavan kaikkiin tarpeisiisi, se on liikaa vaadittu yhdeltä ihmiseltä - vaali myös muita ihmissuhteita ja ota itse vastuuta onnestasi ja kasvustasi ihmisenä

- päättäväisyys: kun tuntuu että eihän tästä mitään tule niin päättää vain että on tästä nyt *aatana tultava kun on kerran tähänkin asti rämmitty, hengittää syvään, ja miettii miten eteenpäin

Ja toisaalta... 

- vapauden muistaminen: suhdetta ei ole oikeasti pakko jatkaa, aina voi erota - vain jos muistat tämän, voit miettiä HALUATKO jatkaa, ja jos haluat, haluat ehkä löytää keinot tehdä sen toimivaksi - jos olet suhteessa ansassa ja pakosta, silloin mieli pyrkii karkuun eikä yhteyteen

Ap, käytä pilkun sijaan /, kun tarkoitat TAI !!

Yhtä tärkeä on myös vanhempien liitto. Jos puolison isä käyttäytyy kuin poikamies, ei sulho välttämättä osaa ottaa toista huomioon vaan menee omia menojaan.

Yhdessä yli 20 vuotta, kolme lasta. 

Täydennämme toisiamme, tunnemme toistemme vahvuudet ja heikkoudet. Kaikki lapset terveitä ja normaaleja. Osaamme pyytää ja antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä yli 20 vuotta, kolme lasta. 

Täydennämme toisiamme, tunnemme toistemme vahvuudet ja heikkoudet. Kaikki lapset terveitä ja normaaleja. Osaamme pyytää ja antaa anteeksi.

Ja saman miehen kanssa kaikki lapset, tietysti.

Jäin vielä miettimään, että kyllä ympäristön ja elämänkulun pitää olla myös sellainen, että yhteiselo onnistuu. Köyhyys, sairaus, väkivalta, suvun paineet / suvun rasitteet kulkevat parisuhteen rinnalla/ympärillä/edessä/takana Parhainkaan parisuhde ei kaikkea kestä, vaikka Raamatussakin niin sanotaan.

En kerro, se on salaisuus 🤫

Itserakkaus

Vierailija kirjoitti:

Itserakkaus

Oletko skitso? Nyt oli kyse parisuhteesta