Lue keskustelun säännöt.
Miehen rahankäyttö alkaa ärsyttää. Olenko kohtuuton?
13.08.2025 |
Olen ollut yhdessä mieheni kanssa nyt 4 vuotta. Hän on ihana ja kiltti, mutta hänen tapansa tuhlata rahaa omiin juttuihinsa alkaa todella nyppiä.
Tilanne on se, että minä opiskelen vielä (valmistun vuoden päästä) ja tuloni ovat pienet (opintotuki + satunnaiset viikonlopputyöt). Mieheni on hyväpalkkaisessa IT-työssä (n. 8000€/kk). Asumme hänen omistamassaan asunnossa, jossa maksan vain yhtiövastikkeen ja puolet ruoista.
Ongelma on, että mies ostaa jatkuvasti kalliita harrastusvälineitä, käy ulkona kavereidensa kanssa kalliissa ravintoloissa ja matkustelee. Viimeksi hän osti 4000 euron sähköpyörän.
Samaan aikaan minä joudun laskemaan jokaista senttiä ja minulla ei ole varaa edes uusiin talvikenkiin. Kun otin asian puheeksi, mies sanoi että ne ovat hänen rahojaan ja hän saa tehdä niillä mitä haluaa, koska hän maksaa jo suurimman osan yhteisistä kuluistamme.
Minusta tuntuu epäreilulta, että hän elää luksuselämää ja minä kituutan vieressä. Eikö parisuhteessa kuuluisi jakaa elintasoa? Vai olenko vain kateellinen ja kiittämätön, kuten hän väittää?
Kommentit (70)
Tämä kuuluu sarjaan: Omituisia suhteita, jakso 1. Varakas mies ja köyhä nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ihmisiä nyt kuitenkin on tällaisissa suhteissa oli tämä aloitus keksitty tai ei, niin enpä tajua miksi.
Miksi asua yhdessä jos se varakkaampi vaatii toista maksamaan yli vähien varojensa jotenkin periaatteesta?
Mieheni oli työtön kun tavattiin. Muutin hänen taloonsa, en ollut velvoitettu maksamaan yhtään mistään yhtään mitään, enkä tajua mitä olisin "säästänyt" tässä kun olen ollut opiskelija tai sairaslomalla/työtön koko ajan? En säästä enkä tienaa tällä asumisjärjestelyllä ennen kuin jos pääsen töihin. Yksin asuessa sain asumistukea sentään, että se että maksaisin tähän edes jotain jätelaskuja tai talon kustannuksia olisi aika meh. Sähkölaskusta maksan osan, vaikka, miestä lainatakseni "ei tarvitse, sama sähkölasku se tässä on aina ollut". (Ja siis toki olen talon kustannuksia maksellutkin ja miehen auton remppoihin osallistunut, mutta pointti on ettei hän ole koskaan vaatinut tai kytännyt asiaa saati nyt kun hän on töissä ja minä en).
En jaksa käsittää miksi olla jonkun kanssa joka pihistelee hyvistä tuloistaan ja ostelee leluja itselleen kun niinsanotulla puolisolla ei ole kunnon kenkiä??
Ensimmäisiä asioita joita mies teki päästyään taas töihin oli -tärkeiden pakollisten kulujen jälkeen- että hän osti minulle yhden isomman jutun lahjaksi ja vei minut kivoille treffeille. Eikä olisi haitannut minua jos oltaisiin oltu ikuisesti työttömiä ja köyhiä molemmat, yhdessä olisi sitten kitkuteltu, mutta sillä on minulle väliä ettei mies ole itsekäs tai pidä toista jotenkin ahdingossa rahatilanteen kanssa.
Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu.
Mistä olet saanut käsityksen, että elämässä menee ne nallekarkit tasan? Jos itsetuntosi ei tuota kestä hanki mies jonka tulotaso on lähempänä omaasi.
Miehen kuuluisi maksaa puolet yhtiövastikkeesta. Toivottavasti et maksa sitä kokonaan. Lainanlyhennystä ei lasketa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko sinulla on opintoja jäljellä? Sen jälkeen alat saamaan työmarkkinatukea ja mahdollisesti sen lisäksi myös toimeentulotukea, joten elintasosi kohenee. Ai meinasit mennä töihin valmistuttua? Älä unta nää.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kuuluisi maksaa puolet yhtiövastikkeesta. Toivottavasti et maksa sitä kokonaan. Lainanlyhennystä ei lasketa
Ja naisen kuuluisi maksaa puolet sähkö- ja vesimaksusta ja vakuutuksesta. Myös asunnon nettiyhteydestä, jos ei jaa omiin laitteisiinsa nettiä itse maksamastaan puhelimesta ja sen maksuista. Ne ovat myös asumiskuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kohtuutonta odottaa että jakaisitte tulot puoliksi. Mutta olisi luonnollista että mies tarjoaa välillä sinulle kivan treffi illan jolloin maksaa ravintolan ym. Voisi kuvitella että mies ostaisi joskus sinulle kengät tai maksaisi joskus kassillisen ruokaa teille.
Kannattaa myös laskea mikä sinun taloudellinen tilanteesi olisi jos asuisitte erillään ? Paljonko tulot ja paljonko menot ? Ja tietysti sama miehen kohdalla. Eli hyödyttekö molemmat suunnilleen yhtä paljon yhdessä asumisesta.
Eihän tuossa yhtälössä mies voi mitenkään hyötyä, muuten kuin saamalla rakkautta ja tukea puolisolta, Alunperinkään MITÄÄN parisuhdetta ei pidä solmia sen tuoman rahallisen hyödyn takia.
Vierailija kirjoitti:
Taas esimerkki suomalaisesta "köyhästä": kituminen on asumista toisen omistamassa asunnossa, ja joutumista maksamaan vain yhtiövastikkeen ja puolet ruoista.
Hei tässä vinkki: muuta yksin asumaan muualle, jos luulet elämän helpottuvan lähtemällä noista kituolosuhteista pois :D :D
Et siis ymmärrä käsitettä "kultainen häkki"? Tässä tapauksessa raha rajoittaa enemmän kuin mitä se tuo vapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin maksaa suurimman osan kuluistanne? sähän maksat yhtiövastikkeen ja PUOLET ruuasta, vaikka miehet syö ja kuluttaa ruokaa huomattavasti enemmän kuin naiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kuuluisi maksaa puolet yhtiövastikkeesta. Toivottavasti et maksa sitä kokonaan. Lainanlyhennystä ei lasketa
Ja naisen kuuluisi maksaa puolet sähkö- ja vesimaksusta ja vakuutuksesta. Myös asunnon nettiyhteydestä, jos ei jaa omiin laitteisiinsa nettiä itse maksamastaan puhelimesta ja sen maksuista. Ne ovat myös asumiskuluja.
Jos naisen kuuluu maksaa puolet vakuutuksesta, niin saako nainen myös puolet siitä vakuutuksen korvauksista, jos jotain sattuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin suhteessa naisen kanssa (olen itsekin nainen) joka tienasi n. 3000e/kk nettona ja minä opiskelin. Olimme rekisteröidyssä parisuhteessa ja minulla on lapsi. Olin ennen opiskeluita ollut itsekin työelämässä ja kulut olivat menneet kutakuinkin tasan. Olimme sopineet että minä saan opiskella ja hän ottaa sitten enemmän vastuuta taloudellisesti. Kaikki meni ensin ok, mutta sitten hänen äitinsä puuttui peliin. Asuimme vuokralla hänen äitinsä omistamassa asunnossa. Äiti alkoi vaatia että minun pitää maksaa vuokraa (790e) euromäärällisesti yhtä paljon kuin vaimoni. Tuloni olivat n. 300e kk. Hän ei ymmärtänyt että en voi saada rahaa sossusta enkä ole oikeutettu toimeentulotukeen. Jopa soitteli sossuun. Vaimoni ei yhtään puuttunut äitinsä käytökseen. Ja muutenkin vaimo oli alkanut napista siitä kun joutuu maksamaan enemmän. Suhde päätyi lopulta eroon mutta oli siinä muitakin syitä.
Minusta on luonnollista että rakasta ihmistä haluaa auttaa taloudellisesti ja itse olen hyvinkin avokätinen. En mieti että se on minulta pois jos ostan toiselle jotain mitä hän tarvitsee, sinun tapauksessasi nyt vaikka ne talvikengät.
Vierailija kirjoitti:
Olet kateellinen ja kiittämätön.
Itse olisin jo kiitollinen jos toinen maksaa kaiken asumisen. Sinä saat aika paljon taskurahaa tekemättä mitään koska et joudu maksamaan elämisestä.
Kuka on kateellinen ja kiittämätön? Ap maksaa vastikkeen ja puolet ruuista. Ja kituuttaa köyhyysrajalla, koska tulot on opintotuki ja satunnaiset viikonlopputyöt. Mies kuulostaa tunteettomalta p**kiaiselta, kun katselee vierestä ja leveilee ostoksillaan ja toinen kulkee rikkinäisissä kengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omia rahojansa tuo käyttää, jos ei kelpaa niin ota ero.
Itse olen ollut joskus vastaavassa tilanteessa ja muistan että silloinen kumppanini valitti tästä usein, että minun pitäisi kustantaa myös hänen menojaan koska tienaan niin paljon paremmin. Asian käsittely tosin loppui kun tein yhden asian hyvin selväksi. Asia oli se, että minä maksan vaikka KAIKKI sinun menosi erittäin mielelläni, mutta siinä tapauksessa sinun pitää tuoda jotain hyvin selkeää lisäarvoa minun elämääni. Ja se lisäarvo on sitä, että meillä on täällä kotona on tasaista ja rauhallista (sen sijaan että on jatkuvaa pientä nitinää ja suorastaan riitaa), sinä teet kotihommia (siivoat ja teet ruokaa) enemmän kuin minä, koska minä tämän kaiken maksan. S*ksiäkin saisi olla enemmän.
Toki noissa kaikissa on myös se oma puoli, mutta tiesin, että kiistoja en aloittanut minä, vaan lähes aina ne tuli sieltä toiselta puolelta.
No mutta, noin se meni ja tilanne rauhottui, mutta toki vain hetkeksi, jonka jälkeen palattiin vanhaan.
Homma päättyi siihen kun itse totesin, että nytpä laitetaan lusikat jakoon ja etsin itselleni paremman muijan. Ja niin tein.
Tarinan opetus on se, että suurin osa miehistä maksaa kyllä viulut erittäin mielellään, mutta vain silloin kun tyttöystävässä/vaimossa on oikeasti LAATUA.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut joskus vastaavassa tilanteessa ja muistan että silloinen kumppanini valitti tästä usein, että minun pitäisi kustantaa myös hänen menojaan koska tienaan niin paljon paremmin. Asian käsittely tosin loppui kun tein yhden asian hyvin selväksi. Asia oli se, että minä maksan vaikka KAIKKI sinun menosi erittäin mielelläni, mutta siinä tapauksessa sinun pitää tuoda jotain hyvin selkeää lisäarvoa minun elämääni. Ja se lisäarvo on sitä, että meillä on täällä kotona on tasaista ja rauhallista (sen sijaan että on jatkuvaa pientä nitinää ja suorastaan riitaa), sinä teet kotihommia (siivoat ja teet ruokaa) enemmän kuin minä, koska minä tämän kaiken maksan. S*ksiäkin saisi olla enemmän.
Toki noissa kaikissa on myös se oma puoli, mutta tiesin, että kiistoja en aloittanut minä, vaan lähes aina ne tuli sieltä toiselta puolelta.
No mutta, noin se meni ja tilanne rauhottui, mutta toki vain hetkeksi, jonka jälkeen palattiin vanha
Eli vaadit puolisoasi olemaan sinulle kirjaimellisesti kotiorja ja seksiorja sitä vastaan, että puolisollasi olisi normaali elintaso asunnossa, johon olet vaatinut hänet muuttamaan ja asumaan?
En yhtään ihmettele, miksi jotkut teistä miehistä jätetään.
Vanha ketju ja provoilua, mutta leikitään:
Miksi ap.tä syytetään lokkeilusta kun maksaa yhyiövastikkeen ja ruoan?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut joskus vastaavassa tilanteessa ja muistan että silloinen kumppanini valitti tästä usein, että minun pitäisi kustantaa myös hänen menojaan koska tienaan niin paljon paremmin. Asian käsittely tosin loppui kun tein yhden asian hyvin selväksi. Asia oli se, että minä maksan vaikka KAIKKI sinun menosi erittäin mielelläni, mutta siinä tapauksessa sinun pitää tuoda jotain hyvin selkeää lisäarvoa minun elämääni. Ja se lisäarvo on sitä, että meillä on täällä kotona on tasaista ja rauhallista (sen sijaan että on jatkuvaa pientä nitinää ja suorastaan riitaa), sinä teet kotihommia (siivoat ja teet ruokaa) enemmän kuin minä, koska minä tämän kaiken maksan. S*ksiäkin saisi olla enemmän.
Toki noissa kaikissa on myös se oma puoli, mutta tiesin, että kiistoja en aloittanut minä, vaan lähes aina ne tuli sieltä toiselta puolelta.
No mutta, noin se meni ja tilanne rauhottui, mutta toki vain hetkeksi, jonka jälkeen palattiin vanha
Kuulostat aika itsekkäältä.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kuuluisi maksaa puolet yhtiövastikkeesta. Toivottavasti et maksa sitä kokonaan. Lainanlyhennystä ei lasketa
No mies maksaa varmaan jo muita kuluja, kuten veden, sähkön jne... Olisin todella tyytyväinen, jos voisin asua pelkän vastikkeen hinnalla.
" ja joutumista maksamaan vain yhtiövastikkeen ja puolet ruoista."
Se ei ole "vain", kun tulot ovat opiskelijan tulot, eli vähemmän mitä työttömällä.
Opiskelijan tulot on oikeasti niin surkeat, että aikamoista on tuollainen parisuhde, jossa toinen tosiaankin elää leveästi ja toinen opiskelijabudjetilla.