Lue keskustelun säännöt.
Kotirouvan "ura" on suurimmalle osalle naisista taloudellisesti kannattavampi kuin töissäkäynti
12.08.2025 |
Monet vanhemmista kokevat tehtävänsä kotona lasten kanssa hyvinkin mielekkääksi ja antoisaksi.
Hienoa kun löytyy tuollaisia miehiä kun ei noita työpaikkojakaan kaikille riitä. Menestyvän DI-miehen takana onkin hyvä kotirouva. 💖
Kommentit (568)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä kehtais vetää lonkkaa, kun mies käy töissä. En vaan kehtais.
Eihän siinä voikaan, muuten se on epäreilua. Pitää tehdä kotityöt, harrastaa, kukskata lapset harrastuksiin yms.
Pitäähän ne aikuisen ihmisen tehdä joka tapauksessa, vaikka käy töissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useampi kuin kotiäidille. Ja minulle hurraavat vielä usein ne lapsenikin kotona. Hurraaa!
Jos säälittävä itsetuntosi siitä paranee niin siitä vaan, varmasti se on niin, olet siellä kaupan kassalla korvaamaton.
Kotiäidille muut ammatit ovatkin täysin tuntemattomia, kuin kaupan kassa. 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä kehtais vetää lonkkaa, kun mies käy töissä. En vaan kehtais.
Eihän siinä voikaan, muuten se on epäreilua. Pitää tehdä kotityöt, harrastaa, kukskata lapset harrastuksiin yms.
Kun mies tulee töistä kotiin, ruoan on oltava valmista. Miehelle tuodaan drinkki ja tohvelit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa kotiäidille eläkettä?
mistä näitä kotirouvasatuja syntyy?
Monessa maassa on sellainen eläkejärjestelmä, joka maksaa myös kotirouvalle eläkettä miehen ansioista. Ei se ole satua, vaan ihan normaali käytäntö.
Mä asun tällaisessa maassa ja olen kotirouva. Lisäksi olisin oikeutettu puoleen miehen palkasta, jos erottaisiin, enkä menisi uudelleen naimisiin. Mun mies puhuu aina meidän rahoista, eikä hänen rahoistaan, vaikka hän on ne tienannut. Omistamme kaiken omaisuutemme yhdessä ja jos mies sattuisi kuolemaan minä perisin kaiken.
Mulle kotirouvana olo täällä on ainakin ollut taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin työssäkäynti Suomess
Suomessa kuulostaa uskomattomalta, koska ilman hyvintehtyä avioehtoa kotirouvalle ei jää kuin tuulen huuhtoma perse. Suomessa erotilanteessa tulot olisivat jatkossa hyvin pienet eikä edes lasten elatusmaksut ole kuin pari sataa per nenä.
Otahan lakipykälistä selvää. Suomessa avioehtoa nimenomaan ei tarvita. Avioliiton aikana hankittu omaisuus menee puoliksi, puhutaan osituksesta. Olet varmaan sen sanan joskus kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Jännä että palstan mukaan kotirouvalla on aina se mies joka jättää ja pettää ja huijaa loputkin rahat mutta työssä käyvät ovat löytäneet kunnon miehet :,D heh, eiköhän ole toisinpäin.
Ei kai siitä ole kyse, vaan siitä, mitä sitten jos noin käy? Itselleni kävi noin, vaikka en olisi koskaan moista uskonut lasteni isästä. Olen ollut lähes päivittäin kiitollinen hyvästä työyhteisöstä ja hyvästä palkasta: en tippunut täysin tyhjän päälle ja palkka riittää jopa omiin harrastuksiin. Elarit ovat Suomessa aivan järjettömän pienet, niiden varaan ei voi täällä laskea yhtään mitään. Ja vaikka se asunto menisikin puoleksi, niin harva saa sillä puolikkaalla uutta perheasuntoa ilman lisälainaa. Lisälainaan tarvitaan säännölliset tulot. Tosirikkailla on sitten aivan omat realiteettinsa, oli sitten ydinperhe tai eronnut. Kaikessa ei myöskään ole kyse vain rahasta, vaan siitä miten keräät itsetuntosi rippeet tuollaisen eron jälkeen. Se on huomattavasti helpompaa, jos sitä ei tarvitse tehdä työttömänä työnhakijana ja sen saa tehdä uudessa kivassa kodissa. En tiedä Suomessa montaa miestä, joka laittaisi yhteisen kodin kokonaan kotiäidin nimiin, vaikka hoitaisi itse maksut. En itse asiassa tiedä yhtäkään, vaikka ehkä heitäkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kotirouvana olevia joi niputtaa samaan kategoriaan, siellä on monenlaisia yksilöitä kuten missä tahansa. On pärjääviä ja vähemmän pärjääviä, koulutettuja ja vailla koulutusta olevia. Kaikilla on omat olosuhteensa miksi tuohon on, usein väliaikaisesti, päädytty. Voi olla hyvä diili jos arvostaa esim lasten kanssa vietettyä aikaa enemmän kuin nousujohteista uraa, ja mies vaikka maksaa sen aikaa lainan lyhennyksiä eikä avioehtoa tehdä. Se voi olla joillekin aito ja paras vaihtoehto.
Nykyiset työmarkkinat on sellaiset, että väliaikaisuus muuttuu helposti loppuelämän pakoksi. En voi painottaa tätä liikaa: huolehdi omasta tulevaisuudestasi taloudellisesti. Kiroat itseäsi moneen kertaan, jos et tee niin.
Jos olet vaikkapa lääkäri, sh, opettaja tms. voi aika turvallisesti olla useita vuosia poissa
Taitaa olla jonkun aikaa siitä, kun sinä olet ollut työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä kehtais vetää lonkkaa, kun mies käy töissä. En vaan kehtais.
Eihän siinä voikaan, muuten se on epäreilua. Pitää tehdä kotityöt, harrastaa, kukskata lapset harrastuksiin yms.
Pitäähän ne aikuisen ihmisen tehdä joka tapauksessa, vaikka käy töissäkin.
Ei niihin ole aikaa samalla tavalla, kun käy töissä. Työ vie voimat, vaikka aikaa jäisikin. Siksihän vuorotteluvapaa oli niin hyvä juttu: ehti hoitaa paremmin niitä kotiasioita. Kokemukseni mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa tämä sisarellinen huoli näistä ikuisuuskysymyksistä olisi edes aitoa, mutta epäilenpä.
Minä olen ollut nyt 7 vuotta kotirouva (myös kolmen lapsen äiti, mutta osa lapsista teinejä) ja tuskin olen koskaan ollut onnellisempi. Kyllä, eläkkeet ja testamentit on mietitty ja katsottu kuntoon. En ole tyhmä, vaikka kotona olenkin. Kun on aikaa ja rahaakin, on myös mahdollisuuksia pitää huolta ulkonäöstä, jos sitä nyt seuraavaksi joku kysyy että mitäs jos mies ottaa nätimmän.😅 aikamoista miehen aliarvioimista myöskin tuollaiset kommentit.
Eli ehdottomasti kannattava diili minulle ja myöskin miehel
Tuntemani kotirouvat eivät tee vapaaehtoistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoidaankin sitä, että kun oma parisuhde on epätasapa
Tuohon voi tuudittautua, kun ei ole siellä työelämässä näkemässä, mitkä ne kotifrouvan työllistymismahdollisuudet ovat, kun cv:ssä on vuosikymmen(t)en aukko. Ei voi kuin onnea toivottaa ja nauraa nurkan takana.
Tuudittaudu rauhassa, tuo se on palkkatyöläisen todellisuus, että on aina oltava työnantajien armoilla.
Joku voi vaikka osata työllistää itse itsensä ja perustaa yrityksen, kun on aika jatkaa työntekoa. Naureskele sinä vaan. Ehkä tavataan työhaastattelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin armeijan vapaaehtoisena ja nyt olen ajatellut jäädä kotirouvaksi. Jää enemmän aikaa maanpuolustustoimintaan.
Mulla on noita vapaaehtoisia maanpuolustushommia kuitenkin ja monet työnantajat arvostaa sitä, että on käynyt armeijan. Jos myöhemmin haluan mennä työelämään. Miehelle kuulemma sopii, että olen kotona. Ensin kotiäitinä ja sitten kotirouvana.
Kroppa tikissä ja nuppi kunnossa. Meille tulee armeijakomento, kun tulee lapsia. Kuri ja järjestys ja paikat tiptop. Pulinat pois.
Mussa on enemmän miestä, kuin monissa miehissä. Pärjäsin hyvin intissä. Siksi uskaltaudun jäämään kotiin. Kun tiedän, että pärjään missä vaan. Aina voin hakea YK-joukkoihin yms., jos kotoilu käy tylsäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä kehtais vetää lonkkaa, kun mies käy töissä. En vaan kehtais.
Eihän siinä voikaan, muuten se on epäreilua. Pitää tehdä kotityöt, harrastaa, kukskata lapset harrastuksiin yms.
Kun mies tulee töistä kotiin, ruoan on oltava valmista. Miehelle tuodaan drinkki ja tohvelit.
🤣🤣🤣🤣🤣
Siis vaimo vai palvelija...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai että Suomessako mies olisi valmis ottamaan kokonaan taloudellisen vastuun perheestä että vaimo voi hoitaa lapset kotona? Miehethän ei tunnetusti tarjoa edes kahvikuppia treffeillä niin miten muka suostuisivat mahdollistamaan vaimon kotiäitinä olon.
Tuo video on jenkkikotirouvan tekemä. Siellä mies vie naisen treffeille eikä kaiva laskinta esiin kun lasku tulee pöytään. Kuuluu vielä kulttuuriin että mies automaattisesti maksaa treffeillä ja elättää perheensä.
Suomessa mies jakaa viivoittimella vaikka jääkaapista ruoatkin tasan että varmasti on jokainen ruokaan käytetty sentti maksettu puoliksi.
Ja nainen on pahimmassa tapauksessa se, joka toimii käytännössä ilmaisena kodinhuoltajana ja maksaa silti puolet työpanokseensa nähden.
H-sanaksi kutsuminenkin on peruskauraa, niin miesten kuin naisten osalta. Miehen avatessa kuvettaan huoltoasemalla kahvikupposta tarjotessa nainen alkaa vänkäämään, ettei ole mikään h***a. Miehet taas toteaa naisystävän/vaimon olevan h***aakin kalliimpi ja siksi mieluummin menee h***iin. OnlyFans-typyihin voidaan myös törsätä hirveät määrät rahaa ostaen merkkilaukkuja, jollaisia ei ikinä ostettaisi omalle vaimolle, korkeintaan vaan kukkakimppu lähikaupasta, jos edes sitäkään.
On unohtunut sellainen asia kuin biologia, jota on vääristänyt nykyinen pornokulttuuri. Edelleen nainen on se portinvartija seksissä arvioiden miehessä kyvykkyyden pitää huolta naisesta ja mahdollisesta jälkikasvusta. Ei naiset katso mitään pa miestä oikein hyvällä, vaan miesten on pitänyt kautta historian kehittää itseään ja samalla seksuaalisia motiiveja ajaten mm. työnteon, sosiaalisten taitojen kehittämisen, avioliiton ja isyyden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin kahdeksan vuotta kotirouvana. Silloin sai vielä työmarkkinatukeen lapsikorotukset. Lyhensin työmarkkinatuella asuntolainaa. Meillä lapsia kolme. Palasin töihin -21 nuorimman ollessa 2,5v. Nyt on asuntolaina jo maksettu. Asumme Helsingissä.
Ei kotirouva nosta tyomarkkinatukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
95% suomalaisista miehistä ei riitä tulot kotona olevaan vaimoon/kotiäitiin.
Vaatii reilusti yli kymppitonnin palkan kuussa että olisi tuohon varaa tässä maassa.
Kymppitonnin palkasta jää ainakin se 5000 netto. Miten jotkut pariskunnat sitten elää esim 2000 + 2000 nettotuloilla? Jos vain toinen käy töissä, niin yleensä riittää vähemmät menotkin - ei tarvita esim kahta autoa.
En mä kyllä tajua noita teidän miehiäkään. Ilmeisesti joku kymppidonan tienaava äijä ei halua elää kymppitonnin tienaavan äijän elämää vaan 2000 euroa tienaavan äijän elämää. No, kukin toki tavallaan.
Laske itse.
Jos naisen palkka on päiväkodin tädin palkka, netto 1500, niin se on kärpäsen kakka perheen tuloissa. Jos se hujahtaa ulkopuolisen siivoajan, lastenhoitajan tms palveluiden käyttöön, nainen tarvitsee vielä oman autonkin töissä käydäkseen, niin äkkiä voi näyttää siltä ettei edes kannata käydä töissä. Toki vähän jää plussalle pienestäkin palkasta, mutta jos toisen palkka on niin hyvä, että silläkin pärjää.
"Otahan lakipykälistä selvää. Suomessa avioehtoa nimenomaan ei tarvita. Avioliiton aikana hankittu omaisuus menee puoliksi, puhutaan osituksesta. Olet varmaan sen sanan joskus kuullut. "
Kiva elellä sen varassa sitten, että toinen sen varallisuuden hankkii. 😇 Odottele ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani kotirouvat on naisia, jotka ei ole pärjänneet työelämässä. Kotona on helppo ja turvallinen olla. Ei tartte haastaa itseään missään.
No ei se nyt välttämättä niinkään ole. Kaikki ei aina ole niin kuin päälle päin näyttää.
No en minä kenenkään muun pään sisään pääse kuin omani, mutta siltä minusta on näyttänyt. Tietty kunnianhimon ja draivin puute, ei hirveesti kiinnostusta muuhun kuin turvalliseen mammailuun, superkonservatiivisia, vähän tylsiä, sanoisinko jopa lapsellisia, ja elämänpiiri kapea. Ei sopisi mulle.
Nyt on pakko kysyä - kuinka monta kotirouvaa tai kotiäitiä oikeasti tunnet.
Minä en
Noin 15 kolmesta eri maasta.
Eli se sun "tunnen kotirouvia" on face- tai insta-tasolla tuntemista. Somefiidihän se ihmisten oikean arjen näyttää, vai mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoi
Suosittelen naisille, että ovat mieluummin työnantajan armoilla kuin miehen tunteiden armoilla.
Vierailija kirjoitti:
"Otahan lakipykälistä selvää. Suomessa avioehtoa nimenomaan ei tarvita. Avioliiton aikana hankittu omaisuus menee puoliksi, puhutaan osituksesta. Olet varmaan sen sanan joskus kuullut. "
Kiva elellä sen varassa sitten, että toinen sen varallisuuden hankkii. 😇 Odottele ihan rauhassa.
Ei kai kukaan köyhän kassa kotirouvaksi jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin armeijan vapaaehtoisena ja nyt olen ajatellut jäädä kotirouvaksi. Jää enemmän aikaa maanpuolustustoimintaan.
Mulla on noita vapaaehtoisia maanpuolustushommia kuitenkin ja monet työnantajat arvostaa sitä, että on käynyt armeijan. Jos myöhemmin haluan mennä työelämään. Miehelle kuulemma sopii, että olen kotona. Ensin kotiäitinä ja sitten kotirouvana.
Kroppa tikissä ja nuppi kunnossa. Meille tulee armeijakomento, kun tulee lapsia. Kuri ja järjestys ja paikat tiptop. Pulinat pois.
Mussa on enemmän miestä, kuin monissa miehissä. Pärjäsin hyvin intissä. Siksi uskaltaudun jäämään kotiin. Kun tiedän, että pärjään missä vaan. Aina voin hakea YK-joukkoihin yms., jos kotoilu käy tylsäksi.
Intti onkin sama asia kuin kotiäitiys. Kummassakaan ei tarvi älyllä loistaa 🤭 Joudut rintamalle, jos sota syttyy.
Vai että "yksikään sinun tuntemasi".
Jos lapset on isompia, eli koulussa päivät, niin on mahdollista tehdä vapaaehtoistyötä.
Kuinka monta tällaista kotiäitiä oikeasti Suomessa tunnet? Minä en ole tavannut kuin pikkulasten kotiäitejä, ja siitä ei irrota vapaaehtoistyöhön keskellä päivää.