HS: Osa nykylapsista käy vain 3 tuntia koulua päivässä koska eivät jaksa enempää

Monet ovat ylipainoisia, eivätkä syö tavallista ruokaa vaan herkkuja. Ei silloin myöskään opi, koska aivot tarvisevat terveellistä ravintoa.

Jännästi lapset tekee kolmansissa maissa 10-12h työpäiviä, jotta temu-tilaajille saataisiin tavaraa. Miksei siellä lapset uuvu, ole kirjolla tai muuten erityisiä?

Tämä on muuten ensimmäinen vuosisata, kun lapset ei tee töitä aikuisten mukana länsimaissa.

Vierailija kirjoitti:

"Akateemisesti lahjakas" ala-asteikäinen uupui koulutyössä, niin että joutui sairaslomalle. 

Anna mun kaikki kestää. Ei ihme, että kirjoitus oli julkaistu nimettömänä 

Se oikeasti uuvuttaa, jos pitää tunnin asioihin käyttää kuusi tuntia. Meillä korona-aikaan seiskan oppilaan osaaminen ja opiskelumotivaatio nousi huomattavasti, kun sai opiskella kotona.

Vierailija kirjoitti:

Jännästi lapset tekee kolmansissa maissa 10-12h työpäiviä, jotta temu-tilaajille saataisiin tavaraa. Miksei siellä lapset uuvu, ole kirjolla tai muuten erityisiä?

Tämä on muuten ensimmäinen vuosisata, kun lapset ei tee töitä aikuisten mukana länsimaissa.

Ai miksei? Katsopa mikä on niissä maissa lapsikuolleisuus.

"Huomaa, ettet ymmärrä neuroepätyypillisyyksiä. Meillä lapselle annetaan usein lisäaikaa kokeissa koulun aloitteesta. (Ei meidän  vanhempien.) Lapsi on ADD-piirteinen eli usein eksyy ajatuksissaan.

Silloin on ihan turha sanoa, että opettelee vain kertotaulun paremmin, jos lapselle tulee paperin nurkassa olevasta sammakon kuvasta mieleen, että sammakolla pitäisi olla äiti ja jää piirtämään äitisammakkoa. Kun totaalisesti unohtaa välillä, että piti olla tekemässä laskuja. Vaikka osaisi miten hyvin kertotaulun, ei se auta, jos unohtaa mitä on tekemässä. 

Ja tähän joku tulee sanomaan, että pitäisi jäädä vaan luokalleen. Mutta ei se keskittymistä paranna yhtään, jos osaa jo asiat ja pitää kuunnella ne uudestaan toisen vuoden. Silloin takuulla unohtuu piirtämään sammakoita vielä enemmän.

Tällaisista kommenteista kyllä huomaa kuinka jotkut eivät ymmärrä yhtään missä neuropoikkeavuudessa on kyse. Ja silloin toimenpiteillä mentäisiin vain päin mäntyä, kun yritetään korjata väärää asiaa."

Toivottavasti lapsenne pääsee eteenpäin ja voitte hyvin perheenä. Silti mietin, mikä on muuttunut, kun en muista kouluajoilta yhtään noin hajamielistä tms. koululaista, joka ei muistaisi mitä on tekemässä tms.

Vierailija kirjoitti:

Jännästi lapset tekee kolmansissa maissa 10-12h työpäiviä, jotta temu-tilaajille saataisiin tavaraa. Miksei siellä lapset uuvu, ole kirjolla tai muuten erityisiä?

Tämä on muuten ensimmäinen vuosisata, kun lapset ei tee töitä aikuisten mukana länsimaissa.

Jos 3. maailmassa ei ole aikaa kaiken maailman erityisjuttuihin, vaan on keskityttävä oleelliseen selvitäkseen päivästä toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa ilmeisesti oikeaa opetusta on vain 3 h, loppu menee istumapaikkojen etsimiseen, häiriöiden estämiseen, yleiseen järjestäytymiseen  yms.

Tämä on sosiaalipsykologisesti tutkittu ja todistettu, että mitä isompi ryhmäkoko, sitä epätehokkaampaa on työnteko. Yksintyöskentely on kaikista tehokkainta.

Epätehokas on epäsana. Käytäthän tehottomasti- sanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki lapset jotain neurokirjon lapsia? Omana aikana he olivat vielä äärimmäisen poikkeus eikä jokaisessa koulussa niitä ollut. Kaikkea sitä taas.

Kyllä heitä ennenkin oli. He olivat niitä oppilaita, jotka olivat ylivilkkaita, muista lapsista eristäytyviä, poikkeuksellisen ujoja tai jotenkin muuten erilaisia. Joissakin kouluissa opetusta räätälöitiin heille sopivaksi, toisissa heidät jätettiin omilleen. Jos lapsen vanhemmat olivat paikkakunnalla paremmassa asemassa, noille lapsille järjestyi tukiopetusta tai muuta apua, mutta jos he olivat taviksien lapsia, he olivat vain ongelmaoppilaita.

Jos lapsi oli vilkas tai tottelematon niin sille pidettiin kuri. Ei julistettu sitä nepsyksi ja nostettu käsiä pystyyn.

Vierailija kirjoitti:

Jännästi lapset tekee kolmansissa maissa 10-12h työpäiviä, jotta temu-tilaajille saataisiin tavaraa. Miksei siellä lapset uuvu, ole kirjolla tai muuten erityisiä?

Tämä on muuten ensimmäinen vuosisata, kun lapset ei tee töitä aikuisten mukana länsimaissa.

Avainsana on ruumiillinen kuritus. Noissa maissa lapsi joko ompelee paitaa tai saa remmiä ja sen jälkeen ompelee paitaa.

Vierailija kirjoitti:

Osassa kouluissa on myös näitä seinättömiä luokkia, 60-80 oppilaan ryhmäkokoja, todella levottomia oppilaita jne.

Ja sitten täällä aikuiset syyttelevät lapsia, jotka eivät tuollaisessa sirkuksessa jaksa oppia.

Kenen kuningasidea on tuollainen seinätön luokka? Eihän tuollaisessa ihmismäärässä pysty kukaan keskittymään! 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi väsyy koulussa. Syy on se, että luokassa on lapsia, jotka koko ajan pitävät ääntä ja liikkuvat (eivät välttämättä puhu, mutta naputtavat pulpettia, vispaavat jalkojaan, hymisevät tai muuten hytkyvät). Hänellä menee todella paljon siihen voimia, että hän koettaa keskittyä tekemään tehtävänsä. 

Omat yläasteaikani olivat kauheita. Muistan, että meidän luokka oli poikkeuksellisen hankala, kun joukossa oli muutama todella inhottava poika, jotka kiusasivat ihan kaikkia, niin oppilaita kuin opettajiakin. Ei niitä silloinkaan saatu kuriin, kun ei haluttu. Mun muistoissa yläaste oli yhtä tuskaa. 

Minun luokalla oli kanssa muutama paskapääjätkä, jotka riehuivat. Opettajat eivät laittaneet niitä kersoja kuriin. Tästä on pian 14v, joten on siitä aikaa, nuo paskiaset ovat nyt 30v. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää keinoa pakottaa lapsia sietämään epämukavuutta. Ennen vanhaan joko käytiin koulua tai itkettiin ja käytiin, mutta nykyisin lastenoikeuksien ja positiivisen kasvatuksen aikana sellaiseen ei enää ole mahdollisuutta.

Ironista, että positiivisen kasvatuksen lopputulos on negatiivinen. Vanhemmat antavat liikaa periksi kakaroille, eivätkä vaadi riittävästi.