Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei mene kouluun jos en huolehdi sitä sinne
11.08.2025 |
Onko kellään muulla vastaavaa tilannetta? Lapsi osaa itse oikein hyvin hoitaa aamutoimet ja mennä kouluun. Mutta ei mene sinne ellen huolehdi häntä sinne. Eli lapsi jää jumittamaan johonkin kohdin. Käytännössä ei edes lähde kotoa aamulla kouluun. Ja jos lähtisi niin jäisin jumittamaan omaan pihaan eikä menisi siitä eteenpäin. Hän kuitenkin tykkää koulusta ja sinänsä mielellään sinne menee. Mutta suhtautuu täysin yhdentekevästi siihen, että kouluun pitäisi mennä, ihan kuin asia ei koskisi häntä tai hänen elämää siinä määrin että hänen pitäisi sinne aamulla lähteä. On kokeiltu kaikenlaiset kannustamiset ja palkinnon onnistumisista ja uhkailut ja seuraamukset (rangaistukset) ja keskustelut ja lisää vielä keskustelut. Mikään ei muuta lapsen suhtautumista siitä, että kouluun meno aamulla ei liity hänen elämään kun tekee mieli nukkua tai tehdä jotain muuta kiinnostavampaa kotona. Neuvoja?
Kommentit (142)
"Valitettavasti kasvatuskulttuuri on mennyt sellaiseksi, että muiden rangaistusten kuin ruutukiellon käyttö on lasun paikka, joten vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa lapsensa käytökseen ovat heikot."
Koviin rangaistuksiin turvautuvat lähinnä ne joilta muut keinot puuttuvat jo alunperin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa joskus ottaa vapaapäivä ja mennä lapsen seuraksi kouluun. Kuljette koulumatkan käsi kädessä, istut luokassa lapsen vieressä tunneilla ja välitunneilla seuraat häntä joka paikkaan.
Jos kouluunlähdön kanssa tulee jatkossa ongelmia niin riittänee, että uhkaat taas tulla hänen kanssaan kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut ajoi kouluun pelko. Pelko siitä mitä seuraa jos vanhemmat saa tiedon että lintsaan.
Niin, meillä on ollut kyllä käytössä myös seuraamuksia (rangaistuksia) siitä jos ei mene. Ei hän silti mene. Hän ei vain mene. Vaikuttaa kyllä pelkäävän niitä seuraamuksia (jotka on esimerkiksi kaikki ruudut ja vastaavat pois kuukaudeksi) mutta ei silti mene. Ap
Eivät kaikki lapset välitä ruutukielloista. Nuo ovat oikea pelote vain niille joilla on ruuturiippuvuus.
Valitettavasti kasvatuskulttuuri on mennyt sellaiseksi, että muiden rangaistusten kuin ruutukiellon käyttö on lasun paikka, joten vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa lapsensa käytökseen ovat heikot. Käytännössä ainoa vaihtoehto on lapsen vienti nepsytutkimuksiin ja sen toivominen, että lääkäri antaisi lapselle jonkin kirjaindiagnoosin.
Niin eli käytännössä kasvatus kielletty, huumaaminen ja pharmalle lapsensa uhraaminen sallittu.
Japanissahan kasvaa jo sukupolvi tällaisia passiivisia nuoria. He tietävät, että hyvä elämä ei tule koulua käymällä ja orjatöitä tekemällä. Fiksummat tietävät, että lapset ovat yhteydessä kollektiiviseen tajuntaan ja todennäköisesti elävät samassa todellisuudessa näiden vähän fiksumpien tapausten kanssa. Boomerit vaan ne jaksavat länkyttää orjatyönteosta.
"Lapsellani ei ole ruuturiippuvuutta eikä muutakaan riippuvuutta. Karkkipäivänkin hän usein päättää itse vain jättää väliin. On vaikea keksiä mitään sellaista seuraamusta, jolla olisi oikeasti mitään vaikutusta lapseen. Ap"
Entä positiivinen palkitseminen? Lapselta selvästikin puuttuu koko ajan mielessä pysyvä motivaatio kouluun menoon. Voisiko se olla jotain mukavaa?
Vierailija kirjoitti:
Sitten jatkat hänen kanssaan aamuaskareet ja kouluun menon, niin pitkään että osaa tehdä ne itse omatoimisesti. Jospa jossain vaiheessa naapurista löytyisi kaveri, jonka vanavedessä liikkuisi kouluun saakka.
Hän siis on osannut ne hyvin jo pitkään. Osaaminen ei ole ongelma. Ongelma on se, että osaamisesta huolimatta ei vain tee ellen ohjaa siinä vieressä ja saata. Ja minun pitäisi siis olla aamut töissä, olen pulassa jos joudun olemaan kotona ohjaamassa lasta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa joskus ottaa vapaapäivä ja mennä lapsen seuraksi kouluun. Kuljette koulumatkan käsi kädessä, istut luokassa lapsen vieressä tunneilla ja välitunneilla seuraat häntä joka paikkaan.
Jos kouluunlähdön kanssa tulee jatkossa ongelmia niin riittänee, että uhkaat taas tulla hänen kanssaan kouluun.
Hän olisi vain innoissaan jos tulisin mukaan kouluun koko päiväksi :D . Ja jos saisi valita niin tulisin pian uudelleenkin. Ap
ADD- haaveilija. Neurologinen juttu, ei tohon auta palkkiot tai rangaistukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin eli käytännössä kasvatus kielletty"
Se että osaa lähinnä rangaista lastaan ei ole mitään kasvatuksen osaamista. Silloin ei yleensä ymmärretä ollenkaan mitä se lapsi ajattelee ja mitä hän tuntee. Eikä halutakaan ymmärtää.
Lapsen ymmärtäminen ei taas ole sama asia kuin välinpitämättömyys lapsen teoista. Se on vain sen ymmärtämistä miksi lapsi toimii kuten toimii. Ja vain sen ymmärryksen pohjalta voidaan saada aikaan oikeaa positiivista muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa joskus ottaa vapaapäivä ja mennä lapsen seuraksi kouluun. Kuljette koulumatkan käsi kädessä, istut luokassa lapsen vieressä tunneilla ja välitunneilla seuraat häntä joka paikkaan.
Jos kouluunlähdön kanssa tulee jatkossa ongelmia niin riittänee, että uhkaat taas tulla hänen kanssaan kouluun.
Hän olisi vain innoissaan jos tulisin mukaan kouluun koko päiväksi :D . Ja jos saisi valita niin tulisin pian uudelleenkin. Ap
Niin no onko mikään ihme että lapsi haluaa viettääa kaa perheensä kanssa eikä jakaantua eri laitoksiin tekemään orjatöitä bkt:n vuoksi?
Miksi synnytit orjuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Lapsellani ei ole ruuturiippuvuutta eikä muutakaan riippuvuutta. Karkkipäivänkin hän usein päättää itse vain jättää väliin. On vaikea keksiä mitään sellaista seuraamusta, jolla olisi oikeasti mitään vaikutusta lapseen. Ap"
Entä positiivinen palkitseminen? Lapselta selvästikin puuttuu koko ajan mielessä pysyvä motivaatio kouluun menoon. Voisiko se olla jotain mukavaa?
Kuten jo aloitukseen laitoin, niin on ollut käytössä kannustukset, kehut ja palkinnot onnistumisista. Ei niillä ole ollut vaikutusta muuten kuin että toki lapsi on niistä ilahtunut. Mutta siinä se. Koulusta hän tykkää ja siellä viihtyy. Ja on sinänsä motivoitunut koulussa kunhan hänet sinne aamulla jotenkin ensin saa. Ap
ADD -oireelta kuulostaa. Tutkimuksiin patistaisin minäkin. ADD:hen on lääkitys.
Taksikyydin lisäksi voi saada aamulla perhesosiaalityöstä perheohjaajan kotiin saattamaan taksiin. Tai, jos koululla on aamupäivähoito, niin viette lapsen aamulla sinne ja sitten se on heidän tehtävä saatella kouluun.
Palvelut saatte kaikkein nopeimmin siten, että lakkaat saattamasta kouluun. Tokaluokkalaisen parin viikon poissaolo koulusta käynnistää kyllä tutkimukset ja palvelut. Toki fiksumpaa olis oma-aloitteisesti hakeutua tuen piiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mene hyvällä niin kokeilkaa pahalla. Sellainen rangaistus, että koko illan on paha mieli ja jankutatte koko ajan, että huomenna jos kouluunlähtö onnistuu hyvin niin ei tule toista tällaista iltaa. Eli mikä pois illaksi - pelit, telkku, puhelin, kaverit???
Pimee ehdotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten jatkat hänen kanssaan aamuaskareet ja kouluun menon, niin pitkään että osaa tehdä ne itse omatoimisesti. Jospa jossain vaiheessa naapurista löytyisi kaveri, jonka vanavedessä liikkuisi kouluun saakka.
Hän siis on osannut ne hyvin jo pitkään. Osaaminen ei ole ongelma. Ongelma on se, että osaamisesta huolimatta ei vain tee ellen ohjaa siinä vieressä ja saata. Ja minun pitäisi siis olla aamut töissä, olen pulassa jos joudun olemaan kotona ohjaamassa lasta. Ap
Toimiiko vain ja ainoastaan vierestä ohjaaminen? Entä jos soitat ja muistutat että nyt pitää lähteä ja sitten varmistat kohta että on lähtenyt jne.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Valitettavasti kasvatuskulttuuri on mennyt sellaiseksi, että muiden rangaistusten kuin ruutukiellon käyttö on lasun paikka, joten vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa lapsensa käytökseen ovat heikot."
Koviin rangaistuksiin turvautuvat lähinnä ne joilta muut keinot puuttuvat jo alunperin.
Kumma kun edes opettajat ja muut ammattikasvattajat eivät saa niitä "muita keinoja" toimimaan. Jos edes 5 vuotta kasvatustieteen opintoja ei tee ihmisestä tarpeeksi hyvää kasvattajaa nykymittapuulla, niin aivan turha on vaatia, että tavalliset vanhemmat siitä selviytyisivät.
Koulukaverit saa lapsen menemään kouluun. Yhteisöllisyys. Onko hänellä kavereita koulussa?
Onko hänellä kavereita koulussa? Siis sellaisia joiden kanssa voisi iltaisinkin leikkiä ja tavata. Toivottavasti ei ainakaan kiusaamista ole tai että opettaja tuntuu lapsesta pelottavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut ajoi kouluun pelko. Pelko siitä mitä seuraa jos vanhemmat saa tiedon että lintsaan.
Niin, meillä on ollut kyllä käytössä myös seuraamuksia (rangaistuksia) siitä jos ei mene. Ei hän silti mene. Hän ei vain mene. Vaikuttaa kyllä pelkäävän niitä seuraamuksia (jotka on esimerkiksi kaikki ruudut ja vastaavat pois kuukaudeksi) mutta ei silti mene. Ap
Eivät kaikki lapset välitä ruutukielloista. Nuo ovat oikea pelote vain niille joilla on ruuturiippuvuus.
Valitettavasti kasvatuskulttuuri on mennyt sellaiseksi, että muiden rangaistusten kuin ruutukiellon käyttö on lasun paikka, joten vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa lapsensa käytökseen ovat heikot. Käytännössä ainoa vaihtoehto on lapsen vienti nepsytutkimuksiin ja sen toivominen, että lääk
Vastauksista päätellen lapsi on aivan kuten sinä. Et reagoi asianmukasiiin kysymyksiin isästä tai toimivista rangaistuksista, vaan jaarittelet vaan omia juttujasi.
Mikä on langan pointti? Kerjätä huomiota? Lasu tulee ja vie lapsen pois, jos ei onnistu kouluun meno. Siinä vastaus "ongelmaasi".
Vierailija kirjoitti:
"Lapsellani ei ole ruuturiippuvuutta eikä muutakaan riippuvuutta. Karkkipäivänkin hän usein päättää itse vain jättää väliin. On vaikea keksiä mitään sellaista seuraamusta, jolla olisi oikeasti mitään vaikutusta lapseen. Ap"
Entä positiivinen palkitseminen? Lapselta selvästikin puuttuu koko ajan mielessä pysyvä motivaatio kouluun menoon. Voisiko se olla jotain mukavaa?
No hakattu on ja kaikki piiskat kokeiltu, laitteet pois ja muut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten jatkat hänen kanssaan aamuaskareet ja kouluun menon, niin pitkään että osaa tehdä ne itse omatoimisesti. Jospa jossain vaiheessa naapurista löytyisi kaveri, jonka vanavedessä liikkuisi kouluun saakka.
Hän siis on osannut ne hyvin jo pitkään. Osaaminen ei ole ongelma. Ongelma on se, että osaamisesta huolimatta ei vain tee ellen ohjaa siinä vieressä ja saata. Ja minun pitäisi siis olla aamut töissä, olen pulassa jos joudun olemaan kotona ohjaamassa lasta. Ap
Toimiiko vain ja ainoastaan vierestä ohjaaminen? Entä jos soitat ja muistutat että nyt pitää lähteä ja sitten varmistat kohta että on lähtenyt jne.?
Vain vierestä ohjaaminen toimii. Puhelimitse ohjatessa lupaa että joo joo olen kyllä lähdössä ja lähden, mutta mitään ei silti tapahdu. Ja hän siis ei valehtele että olisi lähdössä, vaan puhelimessa selvästi kuvittelee että onkin lähdössä. Kunnes hetken päästä vain ei lähde. On yritetty sitäkin, että lähden vähän edellä pihalle odottamaan että tulee pihaan ja saatan. Ei tule, jää kotiin. Ap
Lapsellani ei ole ruuturiippuvuutta eikä muutakaan riippuvuutta. Karkkipäivänkin hän usein päättää itse vain jättää väliin. On vaikea keksiä mitään sellaista seuraamusta, jolla olisi oikeasti mitään vaikutusta lapseen. Ap