Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset ei kasva aikuiseksi enää?
11.08.2025 |
Tuntuu että aikuisen ihmisen vastuuta ja perheen perustamista kartetaan 30-vuotiaaksi asti? Kuvitellaanko nykyään, että elämä jatkuu ikuiseksi? Lehdet tai toimittajat vielä yllyttävät ihmiset vastuuttoman teiniaikuisuuteen juttuaiheillaan. En vaan voi käsittää miten ihmiset ei enää kykene ottaa vastuuta elämästään
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. Pariskunta ei ollut 27 vuotiaina valmiita vanhemmiksi, mutta vuoden päästä kyllä. Hohoijaa... Ja lääkäri teki väärin, kun yritti taivutella pitämään lapsen... Minkälainen tämä maailma on nykyään?? Ihan kuin lapsia voisi saada noin vain. Lapsi ja uusi elämä on aina ihme.
Niin no naisella on elämänsä aikana sellaiset 360 kuukautiset ja siemeniä kymmeniä thuansia, satoja tuhansia - yhdellä parilla.
Mikä v ittu siinä on että mahot ja lääkärit ovat takertumassa r aiskaus- ja vahinkolapsiin? Ihan kuin se lapsi jotenkin yliajaisi näiden vanhempien ja erityisesti naisen ihmisoikeudet. Tällainen maa ei ansaitse yhtä ainutta lasta.
Valtion tarkoitus on jatkuvuus. Valtio jatkuu ainoastaan lasten kautta. Valtion tarkoitus ei o
Haluat tänne mielummin jostain väkivaltaisesta sisäsiittolasta väkeä? Makunsa kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia "varoitussignaaleja" siitä, ettei ihminen ole kasvamassa aikuiseksi:
-asuu pitkään vanhemmillaan
-muuttaa liian aikaisin jonkun kanssa yhteen
-asuu kunnan sossuluukussa
-tatuoinnit
-kolmannen veroluokan olut
-tupakointi
-räväkät muotijutut
-lasten tekeminen, vaikkei pysty niitä eättämään
-kääntyminen omien vanhempien, sukulaisten ja/tai ystävien puoleen pienimmissäkin ongelmissa
-lemmikkieläimet
-monenkirjava äpärälauma
Unohdit Seiskan ja Salkkarit=D
Unohdit myös hirveän sotkun, lian ja sekamelskan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta yksi aikuisuuden mittari on kunnolla hoidettu koti. Ei eläimetkään loju likaisessa kotipesässä. Ihmisillä on alkanut olla yhä enemmän likaisessa kodissa lojumista. Tuttuni perustelee sitä sillä, ettei ole mitään kodin hengetär -tyyppiä. Joo, ehkä ei, mutta aikuisen ihmisen elämään kuuluu huolehtia asunnostaan. Ihan sama, onko hengetär tai ei.
Olen lapseton nainen ja kotini on koko ajan tiptop. Tietysti. Siltikään pilluni tai sen tuotokset eivät ole valtion tai miesten käytettävissä :)
Vierailija kirjoitti:
Täällä sitä vaan painostetaan ja pakotetaan naisia antamaan pillujaan sekä niiden tuotoksia valtion ja miesten tarpeisiin. Ai ai ai ai.
Pakotetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sitä vaan painostetaan ja pakotetaan naisia antamaan pillujaan sekä niiden tuotoksia valtion ja miesten tarpeisiin. Ai ai ai ai.
2020-luvun nainen on itsellinen ja voimaantunut eikä enää alistu patriarkaatin sorrolle niin kuin aiemmat sukupolvet.
Nii-in ja sympatisoin äitiäni, joka pakotettiin naimisiin. Sympatisoin myös kaikkia nykynaisia, jotka mutiloivat pillujaan miehen käyttötarpeiksi. Tai joita painostetaan pennutehtailuun.
Toivottavasti tietävät, että vaihtoehtojakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aikuistuminen siis yhtä kuin lisääntyminen?
Taidan olla ikuisesti lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittajien mielestä varmaan gazassa ollaan "aikuisia" kun soditaan ja tuutataan tehotuotantona vauvoja sodan keskelle. Koska tämä on sitä "vastuullisuutta" ja "aikuisten" harrastuksia.
Onneksi suomalaiset ovat viisaampia ja kypsempiä. Ainakin se osapuoli, joka tästä lisääntymisasiasta tosiasiallisesti päättää.
Aika irvokas esimerkki. Et löytänyt mitään vielä kovempaa. Minulla on lapsia mutta en ole tehnyt niitä Gazassa sodan keskellä.
Mutta tänne pitäisi tehdä ja antaa oma värkkinsä lääkärien silpomisleluiksi sekä luovuttaa se lapsi 0-vuotiaana siittäjän omistukseen? Jonka kanssa ei halua edes itse asua...? Tällaiselle miehelle pitäisi luovuttaa elävä 0-vuotias leikkikaluksi, koska laki määrää näin..............?
Ei kiitti!
Mutta olen kuullut, että japanilaiset miehet ovat kehittäneet koeputkissa 2 miehen siemenistä sikiöitä. Eli kannattaisiko alkaa neuvottelemaan vaikka heidän kanssaan, jos haluaa "herrarodun" edustajia eivätkä maamut kelpaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta yksi aikuisuuden mittari on kunnolla hoidettu koti. Ei eläimetkään loju likaisessa kotipesässä. Ihmisillä on alkanut olla yhä enemmän likaisessa kodissa lojumista. Tuttuni perustelee sitä sillä, ettei ole mitään kodin hengetär -tyyppiä. Joo, ehkä ei, mutta aikuisen ihmisen elämään kuuluu huolehtia asunnostaan. Ihan sama, onko hengetär tai ei.
Olen lapseton nainen ja kotini on koko ajan tiptop. Tietysti. Siltikään pilluni tai sen tuotokset eivät ole valtion tai miesten käytettävissä :)
Ei tietenkään. Räplää sitä siistissä kodissasi yksinäsi, se on sinun asiasi. :)
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuistuminen siis yhtä kuin lisääntyminen?
Taidan olla ikuisesti lapsi.
Joo, koska jos ei luovuta omaa elämäänsä OMAN PERIMÄNSÄ käyttöön, on narsisti. Vaikka tosiasiassa itsekkyyden jälkeen toiseksi itsekkäin teko on omien jälkeläisten suosiminen xD
Se ei riitä, että työskentelee yhetiskunnalle, maailman ihmisväestölle, tai vaikka luonnolle. Tämä on narsistista. Vain oman perimänsä eteen päin siirtäminen on epäitsekästä xD Ja erityisesti kypsää ja aikuismaista xD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta yksi aikuisuuden mittari on kunnolla hoidettu koti. Ei eläimetkään loju likaisessa kotipesässä. Ihmisillä on alkanut olla yhä enemmän likaisessa kodissa lojumista. Tuttuni perustelee sitä sillä, ettei ole mitään kodin hengetär -tyyppiä. Joo, ehkä ei, mutta aikuisen ihmisen elämään kuuluu huolehtia asunnostaan. Ihan sama, onko hengetär tai ei.
Olen lapseton nainen ja kotini on koko ajan tiptop. Tietysti. Siltikään pilluni tai sen tuotokset eivät ole valtion tai miesten käytettävissä :)
Ei tietenkään. Räplää sitä siistissä kodissasi yksinäsi, se on sinun asiasi. :)
Se että sinun elämäsi pyörii sukuelimen räpläämisen ja toisten sukuelinten vainoamisen ympärillä ei tarkoita, että muut olisivat yhtä alhaisia ja sairaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuistuminen siis yhtä kuin lisääntyminen?
Taidan olla ikuisesti lapsi.
Joo, koska jos ei luovuta omaa elämäänsä OMAN PERIMÄNSÄ käyttöön, on narsisti. Vaikka tosiasiassa itsekkyyden jälkeen toiseksi itsekkäin teko on omien jälkeläisten suosiminen xD
Se ei riitä, että työskentelee yhetiskunnalle, maailman ihmisväestölle, tai vaikka luonnolle. Tämä on narsistista. Vain oman perimänsä eteen päin siirtäminen on epäitsekästä xD Ja erityisesti kypsää ja aikuismaista xD
Jep, ei mullekaan ihan tuo logiikka aukea. :D
Ei se minusta nuorempaa tee etten lisäänny, samalla tavalla olen aikuinen kuin olen ollut jo vuosikaudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. Pariskunta ei ollut 27 vuotiaina valmiita vanhemmiksi, mutta vuoden päästä kyllä. Hohoijaa... Ja lääkäri teki väärin, kun yritti taivutella pitämään lapsen... Minkälainen tämä maailma on nykyään?? Ihan kuin lapsia voisi saada noin vain. Lapsi ja uusi elämä on aina ihme.
Tämä. Etenkin tuolla ketjun jankkaajalla unohtuu se, että lasten saanti EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS.
Minä luovutin 4 IVF-kierroksen ja 4 keskenmenon jälkeen vaikka olin aloittaessa vain 28v.
Ystäväni mies on täysin steriili ja hedelmätön vaikka on 32.
Vierailija kirjoitti:
Miten välttelevät vastuuta? Onko ainoa tapa "kasvaa aikuiseksi" se että tekee lapsia?
No mä olen viisissäkymmenissä. Vanhempieni ikäluokassa oli tapana, että naimisiin mennään. "Vanha piika" oli jotakin noloa. Oman ikäluokan pareista 70-80% on eronneita. Selkeästi ottivat nuorena puolison, joka miellytti vanhempia/sukua. Ja nyt vasta ovat joutuneet aikuistumaan. Kyllä mun mielestäni aikuisuus on omien rajojen tuntemista ja uskallusta olla oma itsensä. Jälkeenpäin voin ajatella itsenikin olleen hyvin rohkea ja lyhytnäköinen ym lapsellisuuteen liitettäviä ominaisuuksia hankkiessani jopa kaksi lasta. En kyllä ollut ihan aikuinen, vaikka minulla oli jo tuolloin omistusasunto, vakityö, ydinperhe. Tein tuon osin siksi, että koin, että näin vain kuuluu tehdä. Itse en vielä ole eronnut, mutta vaikeaa on. Tyhjänpäiväistä. Esivanhempien liitot ja perheen perustamiset näyttäytyvät minulle vain omien taakkojen siirtämiseltä seuraavalle sukupolvelle. Täsä iässä ymmärtää jääneensä paljosta vaille. Kaipaan saada rakkautta ja rakastaa. Puolisoni kaipaa vain omaisuuksia. Molemmat kaipaamme niitä asioita, mitä lspsuudessa puuttui. Tämä ei ole aikuisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikäryhmässäni on runsaasti helikopterivanhempia, jotka eivät ymmärrä sitä olevansa. Käsitys omasta vanhemmuudesta perustuu valheelliseen käsitykseen kasvatuksesta, miten lapsille on rakkaudella kerrottu ja neuvottu kaikki- ettei toistaisi omien vanhempien virheitä ankaruudesta, kielloista, rajoittamisesta, rangaistuksista. Sitten nämä elämän ikävyyksiltä ja haasteilta suojellut kullannuput elävät noin 30 vuotiaina asenteella, miten vanhemmat hoitavat kaiken tai suojelevat kaikelta. Jos iskee paniikkikohtaus yöllä vanhemmat ajavat vaikka 300 km auttaakseen lasta, joka tietysti on hienoa välittämistä, mutta 30 vuotias lapsi ei opi myöskään mistä muualta hakea apua. Tai jos pitäisi soittaa viranomaisille viestittelyn sijaan apua pitää pyytää joko vanhemmilta tai sitten rohkeammalta kaverilta. Perhettä ei voi perustaa, jos ei ole takuuvarma hoitopaikka isovanhemmilta. Kotiremppa tehdää vanhempien kustantamana tai tekemänä ihan siksi,että se jotenkin kuuluu auttaa (ja miten oma vanhempi pakotti itsenäisesti tekemään sitä). Mökeiltä väistytään, jos aikuiset lapset haluavat viettää siellä omaa aikaa kavereittensa kanssa.
MIstään ei tarvitse sopia, ottaa muita huomioon ja suoremmin asiasta sanova sukulainen on väärässä kuin mietittäisiin, että onko järkeä jynssätä mökkiä puhtaaksi kipeän lonkan kanssa kuin pyytää 30 vuotiasta lastaan puolisoineen tekemään heidän oman käyttövuoronsa jälkeen.
Elämän ahdistus, pelko, haluttomuus ottaa vastuuta tulee juuri siitä, ettei ole oppinut itsenäiseksi ja riittävän ajoissa huolehtimaan itsestään. Vanhemmat riekkuvat lähistössä valmiina auttamaan ja ratkomaan. Se ei ole rakkautta, vaan hyvin usein vanhempien oman tarpeellisuuden tunteen hakemista lastensa kustannuksella.
Nykymaailma on pelottava ja arvot on sekaisin.
Aikuisuutta ja vastuuta on se ettei porsi holtittomasti
Ei ole koskaan haluttanut aikuistua. Vieläkin elän 66-vuotiaana vanhanapoikana kuten elin 18-vuotiaana. Perheen perustaminen olisi ollut todeksi muuttunut painajainen.
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailma on pelottava ja arvot on sekaisin.
Pysy sitten vaan siellä navetassa sukurutsailemassa. Niitä on edelleenkin ja meno on yhä kuin 1800-luvulla. Muu maailma toki kehittyy jollotuksistasi huolimatta.
Minusta aikuisuuteen kuuluu vähintäänkin se, että osaa pitää huolta itsestään ja ottaa vastuun omasta pärjäämisestään. Sekin jo riittää siihen että pitäisin ihmistä aikuisena.
Toisista huolehtiminen tuo lisää haastetta ja vaatii enemmän vastuun kantamista, olipa kyseessä sitten oma lapsi tai joku muu, jossain mielessä jopa lemmikki- tai kotieläimet. Tavallaan seuraava "aikuisuuden taso" minusta voisi olla tämä että pystyy ottamaan vastuuta myös muista kuin itsestään.
Vakava ja totinen ei aikuisenkaan tarvitse olla. Se vaan saattaa monella olla seurausta erilaisten vastuiden painosta, väsymyksestä ja pettymyksistä joita elämä on tuonut tullessaan.
2020-luvun nainen on itsellinen ja voimaantunut eikä enää alistu patriarkaatin sorrolle niin kuin aiemmat sukupolvet.