Mies ei ymmärrä, että poikien reissut ovat nyt ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä toimii ainoastaan, jos molemmat ovat samanlaisia, etteivät välitä tyttöjen/poikienreissuista. Miksi edes otit sellaisen kumppaniksi, joka niitä harrastaa? Olette liian erilaisia.

 

Kyllä minäkin nuorempana tein kaikenlaista mutta nyt elän yhteistä elämää mieheni kanssa ja kuvittelin mieheni ajattelevan samoin.

Ap

Nuorempana? Älä ikinä jätä mitään oletuksen varaan, joudut pettymään.

Vierailija kirjoitti:

Miehet pyrkivät elämään parisuhteessa ja lastenkin synnyttyä edelleen sinkkuelämää. Yllättävän monelta naiselta sellainen käytös meneekin läpi vuosikaudet. 

Se, että käy kerran vuodessa viikon reissun kavereiden kans, ei tee sinkkuelämää viettävää. 

Vierailija kirjoitti:

Kerroitko tämän miehellesi jo ennen yhteen muuttamista? Hyväksyikö hän tällaisen ehdon?

Aika moni mies tekee "poikien reissuja" vaikka asuukin naisensa kanssa yhdessä. Saatetaan olla avioliitossakin, ja yhteisiä lapsia heillä. Ja se on rouvalle OK.

Nämä ovat asioita, joista pitää keskustella, jotta tietää, mitä toinen ajattelee. Jos mies haluaa tehdä poikien reissuja tai nainen tyttöjen reissuja, pitää valita sellainen kumppani, joka sen hyväksyy oikeasti.

Mutta ei tainnut mies jutella asiasta tai sopia yhdessä asiasta. Käyttäytyy kuin sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet pyrkivät elämään parisuhteessa ja lastenkin synnyttyä edelleen sinkkuelämää. Yllättävän monelta naiselta sellainen käytös meneekin läpi vuosikaudet. 

 

Tämä juuri! Mies halusi meille yhteisen kodin ja elämän, kuten tietysti minäkin. Miksi ihmeessä halusi, jos kuitenkin mieli tekee huidella maailmalla entiseen malliin? 

Ap

Kerran vuodessa, yksi viikko! Etkai oikeasti luullut, että miehesi tarkoitti vankilaa, kun yhteistä kotia halusi?! Rakastaa sinua, haluaa ehkä jopa perheen sinun kanssasi, mutta sinä laitat liekaan. Tuhoat koko parisuhteen yhden viikon vuoksi!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi jo aluksi valita kumppani, jolle parisuhde menee muiden ihmussuhteiden edelle. Tämä on paras lähtökohta perheen perustamiseen ja yhteiseen elämään. Jos kumppani valitsee ensin kaverit/harrastukset ja puolison tärkeys tulee vasta niiden jälkeen, niin tuli valittua vääränlainen ihminen kumppaniksi.

Siis eikö teillä yhdelläkään perheellisellä ole omaa elämää?! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Tämä on provo tietysti. Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja pari vuotta naimisissa ja ollaan kyllä molemmat tehty monia reissuja kaverien kanssa. Itse lähden esim purjehtimaan viikoksi itsekseni, koska miestä ei voisi purjehtiminen vähempää kiinnostaa. 

Ihmiset ovat aivan uskomattomia. Heti, kun ollaan eri mieltä ja oma kokemus erilainen, lytätään aloitus provoksi. En ole ap. En ymmärrä viikon kestäviä "poikien reissuja" pitkässä parisuhteessa. 

 

 

Yksi viikko kerran vuodessa! Onko parempi, että käy useampana viikonloppuna vuodessa? 

Vierailija kirjoitti:

ei tuollaista kumppania kannata ottaa jokainen tietää että nämä reissut ovat muiden naisten etsintää

Miksi kaikki kulminoituu toiseen naiseen?

Vierailija kirjoitti:

AP:n kohdalla kyllä vilkkuu varoitusmerkit niin vahvasti ilmassa, että sääliksi käy miestä ellei hän hiffaa lukea merkkejä ja lähde lätkimään. Seuraavaksi alkaa ystävistä eristäminen ja harrastusten rajoittaminen. Ja kohta mies huomaa istuvansa vain kotona ja katsovansa apea ilme naamallaan kun kumppani virkkaa puseroa, kuten jossain kommentissa kirjoitettiin.

Voihan tuollainen mies opetella pitsinnypläystä!

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttavat hyvin kontrolloivalta ihmiseltä. Jos lapsia niin jokseenkin ymmärtäisin, mutta muuten apua 😬. 

No kyllä viikko lastenki kans menis. Mietippä niitä yh äitejä ja isiä, on vaan jaksettava! 

Voi naiset, kun tietäisitte, mitä poikien reissuilla tapahtuu.... 😎 

Onneksi niitä tarinoita ei teille kerrota 👌

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia suhteet on paskaa, nainen alkaa käyttään valtaansa päivästä 1. Vittuako se on sulta pois.

Höpö höpö, on vaan valinnut väärän miehen, vaihtamalla paranee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos asuu yhdessä niin sitä suuremmalla syyllä täytyy kummankin päästä viettämään omaa aikaa.

Höpö höpö, ei meilläkään mies tee tai edes halua, minä teen kyllä välillä omiakin reissuja, mutta enpä luottaisi myöskään.

Mitä vit-tua just luin 😳 sinä kuljet ja sinä vain sinä voit olla uskollinen 😂 miksi olet miehesi kans, jos et luota? Vai tarkoittiko sanomasi, mutta enpä luottaisi myöskään sitä, että sinuun ei voi luottaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VAikka aloitus lieneekin provo, niin tuommoisia naisia on olemassa. Suurinosa mieheni kavereista on hävinneet naimisiin mentyään. Viimeisissä häissä tuo toteskin, että sinne taas menetettiin yksi hyvä jätkä syöjättären suihin.

Heitä on enää kaksi lapsuuden porukasta jäjlellä. Kumpikin olleet sen 20 vuotta naimisissa, muut pariutuivat hitaammin ja hartaammin. Osa uusistakin tuttavuuksista on jäänyt tossun alle nopeasti.

Eikö ole normaalia, että kumppanin seura kiinnostaa enemmän kuin lapsuuden/nuoruuden kaverit? Elämä menee eteenpäin.

24/7 365 👍🏿

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuollaisille reissuille vetää aikuisia ihmisiä? 

 

Mukavaa vaihtelua normaali arkeen. Itsekin käyn vähintään yhdellä "poikien" reissulla vuosittain, vaikka ikää tulee mittariin ensi vuonna 60. Lapset jo aikuisia ja rouvan kanssa elämä luistaa sen verran mallikkaasti, ettei siinä muutamat reissut tunnu missään.

Huh huh, onneksi minun miehellä ei ole tollaiset tavat, en myöskään hyväksyisi omalla kohdallani.

Vierailija kirjoitti:

Viikon kestävillä poikien reissuilla on lähes poikkeuksetta jotain suhinaa naisten kanssa. Ei tietenkään jokaisella, mutta osalla.

M45

Lukeudutko?

Mulla on ihan ehta van man, joka on aina tehnyt reissunsa mieluiten mun kanssani. Tien päälle päästiin kymmenisen vuotta sitten, perhe-elämän hellittäessä. Vähän yrittivät harrastuskaverit nälviä kalareissuista eukon kanssa, mutta eivät ole kommentoineet sanallakaan enää sen jälkeen, kun mies totesi, ettei lähde Jäämerelle runkkailemaan (oltiin paljon nuorempia tuolloin, siitä ärhäkkä vastaus). Onhan tuo vuosien varrella tullut selväksi, että poikain reissulla juodaan kaljaa, syödään makkaraa ja tapellaan siitä, kuka ajaa, eihän sellaista kukaan jaksa kauaa.

Vierailija kirjoitti:

POIKIEN REISSUT EI LOPU IKINÄ!

Ei tapahdu minun vahtivuorollani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki apua. Meillä tehdään joka vuosi viikon reissu omien kavereiden kanssa. Kumpikin. Olemme naimisissa ja meillä on neljä lasta, 2-15v. Ei mitään ongelmaa.

Oletteko molemmat töissä? Kuka teidän lapsia hoitaa? 

Ootko tosissasi tuon kysymyksesi suhteen? Ajattelitko, että tekevät reissut yhtäaikaa 😅

AP=p-askaprovoileva lähiövalas: 163 cm ja 79 kg ("hoikka").

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuollaisille reissuille vetää aikuisia ihmisiä? 

 

Mukavaa vaihtelua normaali arkeen. Itsekin käyn vähintään yhdellä "poikien" reissulla vuosittain, vaikka ikää tulee mittariin ensi vuonna 60. Lapset jo aikuisia ja rouvan kanssa elämä luistaa sen verran mallikkaasti, ettei siinä muutamat reissut tunnu missään.

Huh huh, onneksi minun miehellä ei ole tollaiset tavat, en myöskään hyväksyisi omalla kohdallani.

Ihme justiinoita täälläkin. 

Te ette omista puolisoitanne. Puolisoilla molemmilla ON OIKEUS myös omaan aikaan, ilman sitä puolisoaan. Itse käytän sen urheiluharrastukseeni, joka tarkoittaa 3-4 iltana viikossa 2-4 tuntia ja pari kolme päivää kuussa viikonloppuina. Puolisolla ei ole mitään oikeutta alkaa rajaamaan minun menojani, eikä minulla hänen.