Tuoko perhe onnen?

Perheelliset ovat usein ilkeitä. Minua on haukuttu hunsvontiksi jne. kun en ole halunnut perhettä. Vaikka olen aseksuaali ja erakkoluonne. Tykkään yksinolosta. 

Jos pikkulapsiarki on niin ihanaa, niin miksi osa eroaa sinä aikana?

Minulle ainakin toi. Lapset ovat olleet parasta elämässäni. Nyt he kaikki ovat jo nuoria aikuisia 

Lapset tuovat normaalille ihmiselle onnen.

Ei tuo 

ja mulla siis on perhe

Vierailija kirjoitti:

Lapset tuovat normaalille ihmiselle onnen.

Olipas nyt kilttiä sanoa kaikkia ei-perheellisiä epänormaaleiksi

Ei tuo, eikä tuo lapsettomuus.

Joko ihminen on tyytyväisyyteen taipuvainen tai ei ole. Yksikään lapsi ei tätä perusasennetta muuta.

- Perheellinen

Kai sinullakin perhe on, vaikka yksin asuisit. 

Ei ihminen oikein pärjää ilman perhettä. Onnellinen on vaikea olla täysin yksin tässä maailmassa ilman perheen turvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Perheelliset ovat usein ilkeitä. Minua on haukuttu hunsvontiksi jne. kun en ole halunnut perhettä. Vaikka olen aseksuaali ja erakkoluonne. Tykkään yksinolosta. 

Eikö sulla muka ole perhettä silti. Kyllä mulla ainakin on, vaikka asun yksin ja oon erakkoluonne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset tuovat normaalille ihmiselle onnen.

Olipas nyt kilttiä sanoa kaikkia ei-perheellisiä epänormaaleiksi

Käsitit asian väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset tuovat normaalille ihmiselle onnen.

Olipas nyt kilttiä sanoa kaikkia ei-perheellisiä epänormaaleiksi

Ei tuossa niin sanottu, ja kai sullakin perhe on vaikkei lapsia olisi?! 

No mitä olen sivusta seurannut perhe-elämää, niin ei tuo. Tuo vastuita, murheita, kontrollolia. Olen myös autellut aikoinaan sekä yh- että ihan normiperheitä, ja voin sanoa että käteni olen paskaan työntänyt ja palkka ollut vittuilua, huonoa käytöstä ja lisääntyviä vaatimuksia. Nykyään nostan kädet pystyyn ja poistun paikalta, oli avun pyytäjä sitten kuka tahansa.

Kyllä minulle ainakin vain lapsi on tuonut elämälle oikean merkityksen, ja nyt lapsenlapsi on täydentänyt sitä tunnetta vielä lisää. Se on sellainen tunne että koen olevani tärkeä ja onnekas ja mulla on paikka tässä maailmassa ja joku tarkoitus, voi sitä onneksi sanoa, ei sen parempaa tunnetta olekaan.

Mutta perhe on niilläkin joilla ei ole lapsia, yleensä kaikilla on joku perhe. Että kyllä lapsettomillakin on tärkeä paikkansa ja tehtävänsä olla olemassa, ne ovat lapsia, siskoja, veliä, tätejä, setiä, enoja, serkkuja jne. 

Kyllä vaikeat lapset tekevät elämästä rankempaa. Toki niihin on syynä yleensä vanhemmat ainakin osittain. Itselläni tämä tilanne. Huolta ja murhetta pääasiassa. Toivottavasti aikuisena löytää paikkansa. 

Ihmiset ovat kovin erilaisia. Jostain syystä osalle näyttää olevan kovin vaikeaa ymmärtää sitä. Muiden erilaiset valinnat ovat ihan ok 😌

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset tuovat normaalille ihmiselle onnen.

Olipas nyt kilttiä sanoa kaikkia ei-perheellisiä epänormaaleiksi

Ihan yhtä kilttiä kuin ap:n aloitus.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Jos pikkulapsiarki on niin ihanaa, niin miksi osa eroaa sinä aikana?

Lapsettomatkin eroaa. Sinkku ei toki pysty eroamaan, onko hän siis onnellinen? 

Olin pääasiassa onnellinen ennen lapsia, pikkulapsiaikana 50/50 onnellinen ja onneton ja siitä lähtien kun pieninkin on eskarissa niin pääasiassa onnellinen. Perhe tuo minulle onnea, mutta olin kyllä ennenkin onnellinen. Pikkulapsiaika oli meille rankkaa jatkuvan univajeen takia, mutta niin se unettomuus eri syistä on lapsettomillekin rankkaa ja vie elämästä osan ilon.

Olen lukenut aika paljon onnellisuutta käsitteleviä kirjoja, ja muistaakseni hieman yllättäen tutkimusten mukaan ihmiset joilla on lapsia eivät ole sen onnellisempia kuin ihmiset, joilla ei ole lapsia.

Ei tuo. Suuret rakkauden kääntöpuolena on suuri tuska.

Sairaan miehen vaimo, erityisaikuisen äiti