Muistakaa auttaa niitä opiskelevia nuorianne taloudellisesti!
Niin paljon kuin vain pystytte. Älkää unohtako heitä.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Joskus toki ihan tervettä katkaista napanuora ja antaa toisen rauhassa kokeilla siipiään. Hyvä vanhempi on sellainen, joka kasvattaa lapsensa pärjäämään itse maailmassa! Kylmiltään ei saa maailmaan potkaista, eli järkeä ja oman nuoren voimavarojen tunteminen auttaa tässäkin asiassa. Ei saa olla liian helppoa, alkuun toki saa auttaa!
Hyvä vanhempi ei pakota lastaan ottamaan velkaa, jos on mahdollista auttaa rahallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan pysty vaikka haluaisivat. Ei heitä silti ole unohdettu, kotiin saa aina tulla.
Ei pysty auttamaan satasella kuussa? Viidellä kympillä?
En usko. Kyse on siitä että laittaa mielummin senkin rahan a)veikkaukselle b)tupakkaan c) alkoholiin d) hömppään.
Kun nuorelle antaa satasen on viikonloppuna opiskelijabileet pystyssä.
Jos antaa viisisataa on uusi tatuointi käsivarressa...
Ei nyt kenenkään aikuisen ihmisen vuokraa pidä maksaa vaikka olis varaa.
Vierailija kirjoitti:
Emme auta. Lapsemme ovat syntyneet varakkaaseen perheeseen, kuten vanhempansakin ja toteutamme samaa kaavaa: kun lapsi muuttaa pois kotoa, hän saa kyydin uudelle asuinpaikkakunnalleen, mutta sen jälkeen on opittava selviämään itse siellä elämisestä ja arkensa pyörittämisestä. Rahan arvo on opittava ja on myös opittava venyttämään senttiä. Se on ihan ehdoton taito sitä silmällä pitäen, että lapsemme joku päivä perii meidän omaisuutemme. Emme halua, että tulee pissiksiä, jotka kuvittelevat, että rahaa on kuin roskaa.
Kaikki tietävät, että jos rahat loppuu, nin kotiin saa aina palata asumaan. Kaikki tietää, että jos tarvitsevat talousneuvontaa, niin meiltä sitä saa. Itse joutuvat kuitenkin miettimään elatuksensa. Eli koittavatko elää vain opintorahalla ja kesäajan töitä tehden vai opintorahalla ja opintolainalla ja lisäävätkö noihin yhtälöihin sitten sijoittamisen
Rahan arvo pitää olla opetettuna lapselle jo ennen, kun hän muuttaa opiskelemaan ja/tai asumaan pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Omat rikkaat boomer-vanhempani eivät koskaan suostuneet auttamaan missään. No siinä sitten opinnot venyivät, kun opintojen ohessa piti työskennellä kaupan kassalla yms. Sellaisia ne boomerit ovat.
Kokovartalokyrvälle tulossa hulppeet perinnöt ja jaksaa viiskymppisenä ulista.
Tottakai.
Hän saa pientä avustusta, kun käy täällä ruohoa leikkaamassa, klapeja tekemässä, talvella lumitöitä jne tekemässä.
Aina saa ruokaa, jos mummolaan piipahtaa.
Yhdessä hankittiin uusi läppäri ja pyörä. Varmaan ajan mittaan tulee muutakin. Olemme tyytyväisiä edistykseensä.
Kaikkea hyvää nuorille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan pysty vaikka haluaisivat. Ei heitä silti ole unohdettu, kotiin saa aina tulla.
Ei pysty auttamaan satasella kuussa? Viidellä kympillä?
En usko. Kyse on siitä että laittaa mielummin senkin rahan a)veikkaukselle b)tupakkaan c) alkoholiin d) hömppään.Ei toimeentulotuesta pysty edes viittäkymppiä
Kerää mustikoita ja myy.
Annan mieluummin opiskelijalle ne mustikat. Pysyy terveenä.
Vierailija kirjoitti:
Autan. En halua lasteni velkaantuvan. Itse nipistän, joten on mahdollista auttaa molempia opiskelijalapsiani 200 eurolla kuukaudessa. Maksan myös puhelinlaskut, harrastukset, vaatteet ja yths:n maksut.
Maksatko lahjaveron? Tuosta tulee yli 5000 kolmessa vuodessa.
Annoimme molemmille lapsille verovapaasti 4900e, kun lähtivät kotoa opiskelemaan. Muuttoon, huonekaluihin, astioihin, polkupyörään jne. Toinen muutti Jyväskylään, jossa pyörää todella tarvittiin, toinen Helsinkiin.
Vierailija kirjoitti:
Joskus toki ihan tervettä katkaista napanuora ja antaa toisen rauhassa kokeilla siipiään. Hyvä vanhempi on sellainen, joka kasvattaa lapsensa pärjäämään itse maailmassa! Kylmiltään ei saa maailmaan potkaista, eli järkeä ja oman nuoren voimavarojen tunteminen auttaa tässäkin asiassa. Ei saa olla liian helppoa, alkuun toki saa auttaa!
En pidä minään roikkumisena sitä, että ostan perusruoka-aineita kaappiin. Onhan minulla auto, jolla käydä opiskelijan kanssa marketissa. Näin neljästi vuodessa kun käyn hänen opiskelupaikkakunnallaan. Hän on ihan oman elämänsä hoitava ja vastuuntuntoinen ihminen, joka pitää huolen ruokiensa teosta ja kämppänsä siisteydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan pysty vaikka haluaisivat. Ei heitä silti ole unohdettu, kotiin saa aina tulla.
Ei pysty auttamaan satasella kuussa? Viidellä kympillä?
En usko. Kyse on siitä että laittaa mielummin senkin rahan a)veikkaukselle b)tupakkaan c) alkoholiin d) hömppään.
Kaikilla ei ole sitä rahaa laittaa noihin juttuihin.
Juuri ostin isot paalut paskapapereita nuorille.
Aikanaan kun itse opiskelin niin oli hiukka ärsyttävää kun mun kämppiksen isä maksoi sen vuokran
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan pysty vaikka haluaisivat. Ei heitä silti ole unohdettu, kotiin saa aina tulla.
Ei pysty auttamaan satasella kuussa? Viidellä kympillä?
En usko. Kyse on siitä että laittaa mielummin senkin rahan a)veikkaukselle b)tupakkaan c) alkoholiin d) hömppään.Kun nuorelle antaa satasen on viikonloppuna opiskelijabileet pystyssä.
Jos antaa viisisataa on uusi tatuointi käsivarressa...
Wt nuoren arkea. Jos minä annan lapselleni satasen, hän laittaa siitä puolen hyväntekeväisyyteen ja puolet säästöön.
Jos annan viisisataa, hän sanoo ettei tarvitse kun on vanhojakin säästössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autan. En halua lasteni velkaantuvan. Itse nipistän, joten on mahdollista auttaa molempia opiskelijalapsiani 200 eurolla kuukaudessa. Maksan myös puhelinlaskut, harrastukset, vaatteet ja yths:n maksut.
Joo tosta saat aikaan ihmisen, joka on avuton ja kädetön.
Älä anna maitoa vaan käske hankkimaan lehmä.
Älä anna kalaa vaan odota, että oppii kalastamaan itse.
Muuten lapsesi ei aikuistu ja elämä kaataa, kun tulee joka tapauksessa joskus tiukka paikka. Et ole aina vieressä avaamassa tietä.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Emme auta. Lapsemme ovat syntyneet varakkaaseen perheeseen, kuten vanhempansakin ja toteutamme samaa kaavaa: kun lapsi muuttaa pois kotoa, hän saa kyydin uudelle asuinpaikkakunnalleen, mutta sen jälkeen on opittava selviämään itse siellä elämisestä ja arkensa pyörittämisestä. Rahan arvo on opittava ja on myös opittava venyttämään senttiä. Se on ihan ehdoton taito sitä silmällä pitäen, että lapsemme joku päivä perii meidän omaisuutemme. Emme halua, että tulee pissiksiä, jotka kuvittelevat, että rahaa on kuin roskaa.
Kaikki tietävät, että jos rahat loppuu, nin kotiin saa aina palata asumaan. Kaikki tietää, että jos tarvitsevat talousneuvontaa, niin meiltä sitä saa. Itse joutuvat kuitenkin miettimään elatuksensa. Eli koittavatko elää vain opintorahalla ja kesäajan töitä tehden vai opintorahalla ja opintolainalla ja lisäävätkö noihin yhtälöihin sitten sijoittamisen
Onneksi omat lapset syntyivät rikkaaseen perheeseen. Heille annettiin talousneuvontaa jo ennen eskari-ikää, joten kotoa muuttaessaan (isän ostamaan asuntoon) heillä oli mukava pesämuna ja selkeä käsitys ja käytännön kokemus siitä, miten omaisuutta hoidetaan. Jos joutuu opettelemaan senttien venytyksen, ei vanhemmilta ole perimässä yhtään mitään! Sen sijaan pitää oppia omaisuuden hoitaminen, järkevä rahankäyttö ja sijoittaminen. Jos rahan arvon joutuu oppimaan vasta muuttaessaan opiskelupaikkakunnalle, ei vanhemmilta ole saanut kaksista pohjaa elämälle, vaikka nämä miten kuvittelevat talousasioita järjellä hoitavansa.
Meillä perintöä jaetaan jo eläissämme. Silloin verottajalle jää paljon vähemmän! Maksamme kaikki lasten kulut, jolloin he voivat keskittyä opintoihin ja hankkia oman alansa työkokemusta marketin kassan sijaan (mitä työtä toki arvostan, mutta siitä ei ole juristille yhtä paljon hyötyä kuin trainee-ohjelmasta lakiasiaintoimistossa). Sinun mallissasi ensisijainen voittaja on valtio, et sinä tai lapsesi.
Minua eivät vanhempani pystyneet tukemaan. Duunia ja vähän lainaa opintojen ohessa.
omani tuen niin etteivät lainaa joudu ottamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emme auta. Lapsemme ovat syntyneet varakkaaseen perheeseen, kuten vanhempansakin ja toteutamme samaa kaavaa: kun lapsi muuttaa pois kotoa, hän saa kyydin uudelle asuinpaikkakunnalleen, mutta sen jälkeen on opittava selviämään itse siellä elämisestä ja arkensa pyörittämisestä. Rahan arvo on opittava ja on myös opittava venyttämään senttiä. Se on ihan ehdoton taito sitä silmällä pitäen, että lapsemme joku päivä perii meidän omaisuutemme. Emme halua, että tulee pissiksiä, jotka kuvittelevat, että rahaa on kuin roskaa.
Kaikki tietävät, että jos rahat loppuu, nin kotiin saa aina palata asumaan. Kaikki tietää, että jos tarvitsevat talousneuvontaa, niin meiltä sitä saa. Itse joutuvat kuitenkin miettimään elatuksensa. Eli koittavatko elää vain opintorahalla ja kesäajan töitä tehden vai opintorahalla ja opintolainalla ja lisäävätkö noihin yhtälöihin sitte
ja se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan pysty vaikka haluaisivat. Ei heitä silti ole unohdettu, kotiin saa aina tulla.
Ei pysty auttamaan satasella kuussa? Viidellä kympillä?
En usko. Kyse on siitä että laittaa mielummin senkin rahan a)veikkaukselle b)tupakkaan c) alkoholiin d) hömppään.Ei toimeentulotuesta pysty edes viittäkymppiä
Kerää mustikoita ja myy.Annan mieluummin opiskelijalle ne mustikat. Pysyy terveenä.
Ttietysti mutta saahan niitä kerätä enemmänkin, ei ne lopu. Jos keräisit 20 ämpäriä ja saisit yhdestä ämpärillisestä putsattuja mustikoita 50€. Opiskelijalla menisi korkeintaan 1-2 ämpärillistä ja voisit myydä 18. Saisit tuettua opiskelijaa 900 eurolla.
Joo tosta saat aikaan ihmisen, joka on avuton ja kädetön.
Älä anna maitoa vaan käske hankkimaan lehmä.
Älä anna kalaa vaan odota, että oppii kalastamaan itse.
Muuten lapsesi ei aikuistu ja elämä kaataa, kun tulee joka tapauksessa joskus tiukka paikka. Et ole aina vieressä avaamassa tietä.