Kävelytreffit eivät vain toimi
Ennen kuin aloitin deittailun ihmettelin joidenkin jyrkkää mielipidettä siitä, että kävelytreffit eivät ole treffit. Nyt kuitenkin tajuan. Minulle on ihan sama maksaako mies puolestani vai ei, voin aivan hyvin maksaa itse, jos mennään kahville. Kyse ei ole siitä.
Ongelma on siinä, että toisesta näkee lähinnä sivuprofiilin, jos sitäkään, kun kävellään. Ei näe toisen eleitä eikä ilmeitä, eikä ihastusta pääse syttymään. Vaikka istuttaisiin sitten jollekin puiston penkille, niin ei siinä olla vastakkain.
Kommentit (249)
Suomalaiset ovat kaiken kaikkiaan niin varautuneita, että kävelytreffeiltä jää aina kaverifiilis. Kokemukseni mukaan Keski-Euroopassa miehet osaavat hoitaa kävelytreffit niin, että ne tuntuvat treffeiltä.
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Eivät toimi. Olo on kuin rangaistussiirtolassa. En tajua, miksei voisi istua kahvilaan tai minne vain jutustelemaan.
Muuten pidän kävelystä, olen aina pitänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Keksin keskusteltavaa kaikkien kanssa, mutta ei siinä mitään kemiaa kyllä synny, kun ei ole mitään karsekontaktia.
Ai? Mä taas tiedän jo yhdellä vilkaisulla riittääkö ulkonäkö siihen, että voisin kiinnostua. Jos vielä juttu luistaa luontevasti, niin ei muuta kuin sovitaan seuraavat treffit. Tai voi ehdottaa kävelyn päätteeksi, että käytäiskö vielä kahvilla, jos siltä tuntuu. Kiusallista istua kahvittelemassa tyypin kanssa, josta heti ensisilmäyksellä voi sanoa ei jatkoon.
Ai että riittääkö ulkonäkö? Se kertookin kaiken tarvittavan sinusta.
Todella outoa kuinka monelle on ihan normaalia että ei ekalla tapaamisella nää toisen eleitä ja ilmeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Se on jotenkin liian helppo tapa yrittää tutustua, kun ei treffien jälkeen muista edes, että miltä toinen näytti. Pieni epämukavuus on just hyvä. Kyllä tunnelma rentoutuu, kun hetken on istunut kahvilla vastakkain.
Ensitreffeillä vastakkain olo voi tuntua kuulustelutilanteelta joillekin, eli ei todellakaan rento tilanne kaikille.
Se on kuin työhaastattelu.
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Eikös juuri sellainen "tylsä " kahvillakäyminen testaisi keskustelukemiaa paremmin? Jos siinä tulee puheenaihetta lähes itsestään, niin homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Todella outoa kuinka monelle on ihan normaalia että ei ekalla tapaamisella nää toisen eleitä ja ilmeitä.
Junkeris oli hyvät ilmeet 😄 Näin, vaikka vierekkäin istuttiinkin 😎
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Se on jotenkin liian helppo tapa yrittää tutustua, kun ei treffien jälkeen muista edes, että miltä toinen näytti. Pieni epämukavuus on just hyvä. Kyllä tunnelma rentoutuu, kun hetken on istunut kahvilla vastakkain.
Ensitreffeillä vastakkain olo voi tuntua kuulustelutilanteelta joillekin, eli ei todellakaan rento tilanne kaikille.
Jos homma tuntuu jäykältä ja kuulustelulta, niin sittenhän sitä kemiaa ei ole.
Oikean ihmisen kanssa rentoutuu ja keskustelu on luontevaa.
Mä ainakin katselen välillä sitä treffikumppaniani, joka siinä vierelläni kävelee. Vai käveleekö ap seuralaisensa kanssa peräkkäin, jonossa?
Sitä paitsi kun ei koko ajan tarvitse tuijottaa kasvoja, niin keskittyy paljon paremmin kuuntelemaan toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et nyt vain ymmärrä että jos mies ehdottaa kävelytreffejä hän testaa oletko laiska läski vai et.
Ei vaan mies vain haluaa säästää rahaa, kun suomalainen mies ei edes yhtä kahvia voi tarjota
Meille on vakuutettu että emansipoitunut itsenäinen suomalaisnainen ei tarvitse muita ostamaan kahvejaan.
Ei tarvitse mutta on tarkkana sen suhteen, että yrittääkö toinen tehdä vaikutuksen vai ei.
En yritä tehdä vaikutusta tavoilla joista toitotetaan että ne ovat vanhanaikaisia ja sopimattomia tasa-arvoiseen maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin katselen välillä sitä treffikumppaniani, joka siinä vierelläni kävelee. Vai käveleekö ap seuralaisensa kanssa peräkkäin, jonossa?
Sitä paitsi kun ei koko ajan tarvitse tuijottaa kasvoja, niin keskittyy paljon paremmin kuuntelemaan toista.
Itse en millään jaksaisi pannuttaa ojaan ja törmäillä pylväisiin, joka seuraisi jos eteenpäin katsomisen sijaan katsoisin kävellessä treffikumppania.
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Ja mitähän ajattelit näillä treffeillä sitten puhua, jos yleisö ei ole suotavaa? Jotain pervouksiako?
Itse ainakin haluan pukeutua treffeille viehättävästi enkä suunnitella asuani sen mukaan, että on helppo kävellä räntäsateessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Keksin keskusteltavaa kaikkien kanssa, mutta ei siinä mitään kemiaa kyllä synny, kun ei ole mitään karsekontaktia.
Ai? Mä taas tiedän jo yhdellä vilkaisulla riittääkö ulkonäkö siihen, että voisin kiinnostua. Jos vielä juttu luistaa luontevasti, niin ei muuta kuin sovitaan seuraavat treffit. Tai voi ehdottaa kävelyn päätteeksi, että käytäiskö vielä kahvilla, jos siltä tuntuu. Kiusallista istua kahvittelemassa tyypin kanssa, josta heti ensisilmäyksellä voi sanoa ei jatkoon.
Juuri niin. Vielä kiusallisempaa se on, jos nainen on filtteröinyt kuviaan ja vastassa onkin 10 vuotta vanhempi tai 20 kg painavampi nainen, kuin jonka kanssa kuvitteli menevänsä treffeille.
M50ish
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri se on kävelytreffien pointti, että siinä ei olla vastakkain tuijottamassa toisia ja muut ihmiset kuuntelemassa vieressä.
Kävelytreffit toimii jos teillä on keskustelukemiaa.
Keksin keskusteltavaa kaikkien kanssa, mutta ei siinä mitään kemiaa kyllä synny, kun ei ole mitään karsekontaktia.
Ai? Mä taas tiedän jo yhdellä vilkaisulla riittääkö ulkonäkö siihen, että voisin kiinnostua. Jos vielä juttu luistaa luontevasti, niin ei muuta kuin sovitaan seuraavat treffit. Tai voi ehdottaa kävelyn päätteeksi, että käytäiskö vielä kahvilla, jos siltä tuntuu. Kiusallista istua kahvittelemassa tyypin kanssa, josta heti ensisilmäyksellä voi sanoa ei jatkoon.
Ai että riittääkö ulkonäkö? Se kertookin kaiken tarvittavan
Niin, sen että kirjiottaja on itse hyvännäköinen. Aika harva viehättävä ihminen jaksaa epäviehättäviä useammastakin syystä. Eka on se, että heitä ei ole mukava katsella ja toinen se, että heillä on usein myös epämiellyttävä luonne. Kun saa elämässään paljon negatiivista huomiota, käytös muuttuu sen mukaiseksi. Sama juttu hyvän ulkonäön ja positiivisen huomion kanssa.
Mitä ulkoisesti epäviehättävä voi tehdä on tietoisesti harjoittaa luonnettaan ja maneerejaan miellyttäväksi. Mutta ulkoiselta ympäristöltä voi olla vaikea saada apua siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin katselen välillä sitä treffikumppaniani, joka siinä vierelläni kävelee. Vai käveleekö ap seuralaisensa kanssa peräkkäin, jonossa?
Sitä paitsi kun ei koko ajan tarvitse tuijottaa kasvoja, niin keskittyy paljon paremmin kuuntelemaan toista.
Itse en millään jaksaisi pannuttaa ojaan ja törmäillä pylväisiin, joka seuraisi jos eteenpäin katsomisen sijaan katsoisin kävellessä treffikumppania.
Ei me ainakaan eilen törmäilty laitteisiin, vaikkei eteenpäin katsottukaan 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin katselen välillä sitä treffikumppaniani, joka siinä vierelläni kävelee. Vai käveleekö ap seuralaisensa kanssa peräkkäin, jonossa?
Sitä paitsi kun ei koko ajan tarvitse tuijottaa kasvoja, niin keskittyy paljon paremmin kuuntelemaan toista.
Itse en millään jaksaisi pannuttaa ojaan ja törmäillä pylväisiin, joka seuraisi jos eteenpäin katsomisen sijaan katsoisin kävellessä treffikumppania.
Normaalit ihmiset osaavat kulkea kaduilla törmäilemättä pylväisiin, vaikka välillä sivuilleen vilkaisevatkin.
En suostu kävelytreffeille juuri tuosta syystä. Toista ei näe, usein ei edes kuule kun on taustamelua tai pää väärään suuntaan, pitää väistellä kadulla muita ihmisiä ja autoja ja pyöriä ja ei yksinkertainen pysty keskittymään siihen keskusteluun ollenkaan. Usein lisäksi on huono sää, joko sataa tai tuulee tai on niin aurinkoista että se on epämukavaa ja pitää olla aurinkolasit päässä jolloin ei näe edes toisen silmiä.
En ole koira, minua ei tarvitse kävelyttää.
Ensitreffeillä vastakkain olo voi tuntua kuulustelutilanteelta joillekin, eli ei todellakaan rento tilanne kaikille.