OP: Näihin menoihin on laitonta ottaa raha lapsen tililtä monelle yllätys
Tässäpä sitä asiaa:
https://www.op-media.fi/saastaminen/5-kysymysta-liittyen-lapsen-tililla…
"Lapsen tilillä olevat varat ovat usein esimerkiksi kummien ja isovanhempien antamia rahalahjoja. Et saa käyttää lapsen omia rahoja elatusvelvollisuutesi piiriin kuuluviin jokapäiväisiin asioihin, kuten lapsen ruokaan, vaatteisiin, asumiseen, päivähoitoon ja terveydenhoitoon etkä koko perheen tai sisarusten menoihin. "
Suurimmalle osalle tämä on päivänselvä asia, mutta aina on niitä, jotka ajavat ylinopeutta ja jättävät autonsa sakkopaikalle.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi 90-luvulla niin, että isä otti saamani rippilahjarahat talon lainanlyhennykseen. Olen tästä edelleenkin katkera ja selvä rikoshan se oli, mutta minkäs teit.
Minä sain ristiäislahjaksi pienen osakesalkun. Kun olin lukioikäinen, vanhempani myivät kaiken ja ostivat äidilleni sijoitusasunnon. Minä sain asua siinä vuoden maksaen pelkän vastikkeen, ja tuolloin kilttinä lapsena hyväksyin diilin mukisematta. Nyt kun omat lapset ovat samassa iässä, tajuan, että sehän oli todellakin varkaus tai kavallus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaapi OP:lle tulla yllätyksenä, että moni järkevä vanhempi ei edes avaa tiliä lapselle. Katsotaan sitten asiaa uudestaan kun on teini / täysi-ikäinen.
Enpä ole kyllä kuullut, että lapsella ei olisi omaa tiliä. Mihin niitä säästöjä lapselle sitten kerätään, säästöpossuun vai? Rahastot tietenkin hyviä kuukausisijoittamiseen lapsen nimissä, mutta kyllä pankkitilikin on hyvä olla.
Vanhempi voi avata erillisen tilin itselleen, johon säästöt laitetaan.
Eikö tässä ole ongelmana lahjavero sitten kun rahat siirretään lapsen omalle tilille? Sen sijaan, että lahjarahoja olisi tullut lapsen tilille pikkuhiljaa usealta henkilöltä vuosien varrella.
Ei kai niitä kerralla tarvitse siirtää.
Saa. Niin sanotut elatuslahjat eivät ole lahjaveron piirissä. Mutta elatuslahja ei voi olla rahaa tilille tai käteisenä, vaan pitää esimerkiksi ostaa ruokakassi tai maksaa vuokra tai laskuja. Asuntolainan lyhennystä tuskin hyväksytään elatuslahjaksi, koska (korkoja lukuun ottamatta) se ei teknisesti ole meno vaan oman omaisuuden kasvattamista, mutta vastikkeen maksu hyväksytään.
Eikö tässä ole ongelmana lahjavero sitten kun rahat siirretään lapsen omalle tilille? Sen sijaan, että lahjarahoja olisi tullut lapsen tilille pikkuhiljaa usealta henkilöltä vuosien varrella.
Ei kai niitä kerralla tarvitse siirtää
No miksi niitä ei sitten voi saman tien kerätä lapsen tilille tai jonkin rahastoon? Lahjaveron raja on nykyäänkin vain 5000 euroa kolmessa vuodessa.
Meidän suvussa on käsite elämänvelka. Lapsi on siis velkaa vanhemmilleen, koska lapsen elättäminen on tullut kalliiksi. Lapset tukevat vanhempiaan taloudellisesti parhaan kykynsä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä surullista tämä nykyaika, että omaisuudensuoja on monelle "yllätys". Että kun mummi on lahjoittanut lapselle rahaa niin huoltaja voisi muka käyttää sen lottoon tai viinaan tai vuokraan.
Jos alaikäisen perheen talous on epätoivoisessa tilanteessa, on irvokasta, että joku ulkopuolinen voi panna lapsen pankkitilille rahaa. Mutta huoltaja ei saa nostaa yhtään rahaa lapsen tililtä ostaakseen tälle lapselle kivamman penaalin tai repun koulua varten. Tai sellaisen vaatteen, jonka lasta pilkkaavat luokkakaverit hyväksyisivät. Puhun omasta kokemuksesta. Lapseni olisi tarvinnut jossain vaiheessa edes vähän jotain mukavaa, jotain piristystä arkeensa. Elimme äärirajoilla muutaman vuoden. Hänen tilillään oli sen verran pieni summa, että huoltaja ei olisi voinut käyttää sitä (kenenkään) matkusteluun tai muuhun turhuuteen. Perheessämme ei käytetty alkoholi
Mitä sä länkytät? Lapsen rahat ovat lapsen rahoja ja niitä voi käyttää hänen hyväksensä. Voit hyvin ostaa lapselle haluamiaan asioita hänen rahoistaan, mutta kunhan ostat sen HÄNELLE etkä ITSELLESI. Tässä on vissi periaatteellinen ero.
Jos 17v on kymppitonneja ja hän haluaa auton, niin senkus annat hänelle omia rahojaan sen ostamiseen.
Edunvalvojana voit toki miettiä, että jos holhottisi vinkuu tonnin puhelinta, niin sinä kirstun vartijana toteat, että ei onnistu ja annat rahoja vain 200e puhelimeen. Tämä on sitten enemmän kasvatuksellinen asia. Siksi se lapsi edunvalvottavana on, koska ei kykene toimimaan rahankäytössä vastuullisesti.
Mitä vanhempi mukula, niin sitä enemmän toki omalle mielipiteelle voi arvoa antaa riippuen, miten vastuullinen se on.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tässä ole ongelmana lahjavero sitten kun rahat siirretään lapsen omalle tilille? Sen sijaan, että lahjarahoja olisi tullut lapsen tilille pikkuhiljaa usealta henkilöltä vuosien varrella.
Ei kai niitä kerralla tarvitse siirtää
No miksi niitä ei sitten voi saman tien kerätä lapsen tilille tai jonkin rahastoon? Lahjaveron raja on nykyäänkin vain 5000 euroa kolmessa vuodessa.
Aikuisen tililtä aikuinen voi lainata perheen akuuttiin selviämiseen, eikä otsikon mukaista ongelmaa synny.
Lapsen tililtä ei oteta euroakaan! Se on varastamista, käsitättekö?!
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempi saa maksaa lapsensa sähkö,puhelin ym elämiseen liittyviä laskuja niin saako lapsi maksaa vanhempiensa elämiseen liittyviä laskuja ilman veroseuraamuksia, tai saako ei omainen maksaa kaverinsa elinkustannuksia?
Periaatteessa saa. Mutta vanhempi on alaikäisen lapsensa edunvalvoja. Oman puhelinlaskunsa maksattaminen huollettavan ja edunvalvottavan varoista on yksiselitteisesti kavallus, et voi oman etusi nimissä käyttää huollettavasi varoja.
Dvv ei pidä vanhemman henkilökohtaisen laskun maksamista lapsen edun mukaisena. Eikä se sitä olekaan.
En ymmärrä, miksi rahoja ei voi käyttää lapsen vaatteisiin. Jos 15-v. haluaa vaikka jonkin kalliimman merkkivaatteen tai jonkin tietyn brändin kengät, tavallista kalliimmat siis. Eikö silloin voi muka vanhempi sanoa, että osta omalla rahalla ja nostaa lapsen tililtä tuon rahan?
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi 90-luvulla niin, että isä otti saamani rippilahjarahat talon lainanlyhennykseen. Olen tästä edelleenkin katkera ja selvä rikoshan se oli, mutta minkäs teit.
olisitko mieluummin asunut sillan alla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi 90-luvulla niin, että isä otti saamani rippilahjarahat talon lainanlyhennykseen. Olen tästä edelleenkin katkera ja selvä rikoshan se oli, mutta minkäs teit.
olisitko mieluummin asunut sillan alla?
Olisitko itse kiitollinen, jos antaisit jollekin asunnon lahjaksi ja saisit sitten asua siinä vuoden edullisesti?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi rahoja ei voi käyttää lapsen vaatteisiin. Jos 15-v. haluaa vaikka jonkin kalliimman merkkivaatteen tai jonkin tietyn brändin kengät, tavallista kalliimmat siis. Eikö silloin voi muka vanhempi sanoa, että osta omalla rahalla ja nostaa lapsen tililtä tuon rahan?
Näinhän juuri saakin tehdä. Kunhan samalla shoppailureissulla äiti maksaa omat vaatteensa omistaan.
Jos lapsi on saanut vaikka perintöä jostain, niin hyvä edunvalvoja kuitenkin pyrkinee varmaa huolehtimaan, ettei kaikkea hassata turhuuteen jo alaikäisenä, vaan jotain olisi säästössä aikuisuuteenkiin. Jos 18v laittaa ns haisemaan, niin se on sitten niin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi 90-luvulla niin, että isä otti saamani rippilahjarahat talon lainanlyhennykseen. Olen tästä edelleenkin katkera ja selvä rikoshan se oli, mutta minkäs teit.
Eli turvasi sun kotisi.
Eikö tässä ole ongelmana lahjavero sitten kun rahat siirretään lapsen omalle tilille? Sen sijaan, että lahjarahoja olisi tullut lapsen tilille pikkuhiljaa usealta henkilöltä vuosien varrella.