Mummi ei pidä lapsestani

Täällä lytätään kaikki aloitukset. Älä välitä tylyistä kommenteista, ap.

Voi mummi...

Ennen vanhaan oli normaalia että aikuinen itketti lasta.

Nykyään tiedetään, että se ei ole hyvä asia ollenkaan.

Jaahas

Vierailija kirjoitti:

Talo elää tavallaan. 

Sanoisitko samaa jos mummi antaisi lapselle vitsaa?

Miehesi isovanhemmat ovat vielä työelämässä? 

Mummo hoitaa asiat tyylillään. Ottakaa tai jättäkää.

Olisipa mielenkiintoista kuulla anopin kertomus tuosta viikosta.

Onhan tuo tosi pitkä aika! Kyllä en jaksaisi minäkään, kuunnella jatkuvaa puhetulvaa ja täytyyhän tuon ikäisiä

pitää silmällä, ruokkia ja huolehtia.

Pari päivää riittäisi.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Onko teillä nämä asiat kohdallaan ap? 

 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika rankkaa hoitaa pieniä kokonainen viikko. Unet jää vähiin eikä pysty touhuamaan omia juttuja. Ehkä seuraavan kerran laitatte heidöt sinne max 2-3 yötä. En olisi omiani edes kehdannut noin kauan pitää isovanhempien tai kenenkään hoidettavana.

Pieniä 5 ja 8 v. Tietty lapset on erilaisia. Mielestäni tuon ikäisten kanssa oli jo helppoa. Lähes yksin hoidin kaiken aina. Ei ollut edes niitä isovanhempia joita mollata. Ehkä sun lapsi on vaan rasittava.

Minulla on superkiltti ja ihana 8v lapsenlapsi. Olen aivan loppu hoidettuani häntä viisi päivää. Ruuanlaittoa viisi kertaa päivässä ja loppuaika lapsen viihdyttämistä. Ns. omaa hengähdysaikaa on vain yöllä, jolloin minäkin nukun. 

Hiertääkö mummon raittius sinua jotenkin ap? Ja miten sen mummon raittiuspäätöksen oikein kävi? Pitikö päätös myös myöhemmällä iällä?

Mummon raittiuspäätös piti ja jatkui hänen elämänsä loppuun asti. Raittiusaate yhdisti mummoa ja vaaria, en usko että he koskaan ottivat pisaraakaan alkoholia. Mutta eivät he saarnanneet siitäkään asiasta. Kun me nuoret joskus hölmöilimme, he suhtautuivat siihen vain hyväntahtoisesti päivitellen.

Mummo avioitui vaarin kanssa 1960-luvun alussa. Luja kristillinen vakaumus heillä oli molemmilla ja se heitä yhdisti silloinkin, kun elämässä oli vaikeuksia ja haasteita.

Ahkeria olivat molemmat. Yhteiset rahat heillä oli aina ja se tuntui toimivan hyvin, kun olivat kumpikin sellaisia tarkan markan ihmisiä. Eivät pihejä, mutta tarkkoja.

Mummo oli alkuun kotona lapsia hoitamassa - sekin oli ajan tapa silloin - ja myöhemmin töissä seurakunnan taloushallinnossa. Mummo oli myös hyvin aktiivinen seurakuntatyössä ja osallistui vuosikymmenten kuluessa moniin kirkollisiin askareisiin.

Vaarilla oli sellainen mikroyritys, jossa oli työssä hänen itsensä lisäksi yhdestä kahteen apumiestä. Tekivät korjausrakentamista ja muuta pientä remonttia. Vaarikin oli hurskas mies, mutta jäyhempi, eikä samalla tavalla osallistunut kirkolliseen vapaaehtoistyöhön.

Kuka nyt haluaa melua van lapsenlapsen hoiviinsa koskaan muutamaksi päiväksi ??? Ei niin kukaan. Lasten, etenkin koululaisten on oltava hiljaaaa, kun läsnä on omat isovanhemmat ja vastattava VAIN, kun heitä puhutetaan. Ei muulloin !!!! Se on loukkaavaa mölytä. Kannattaisi harkita lapselle jotakin rauhoittavaa lääkettä. Ja kyllä oman vanhemman kuuluu vahtia lastaan kunnolla joka sekunti, kun on kotona ja pihalla. Että lapsi on Max oman käsimitan päässä. Alle 2 m siis. Myös ulkona. Eivät tuon ikäiset ihmiset jaksa enää kaitsea mölyapinoita. Eikö nykykouluissa opeteta enää mitään sääntöjä ???? Että tunneilla ollaan tasan hiljaaaaaaaaa. Mölyäminen on kielletty kaikilta. Ja lapsen kielenkäyttö tuntuu olevan ihan nollaluokkaa. Se kuuluu vanhemman opettaa myös oikean kielen käyttöä, kun o kyse omista isovanhemmista. Pitää ansaita heidän kunnioitus. Ja muistakin ihmisistä. Tuollaisista mölyapinoista tulee helposti rikollisia. Ennemmin tai myöhemmin, sanokaa mun sanoneen !!!!!!!!! 

Hei ap,

kuulostaa siltä, että miehesi äiti ei ole kasvanut henkisesti todelliseksi aikuiseksi, eikä osaa kohdata omia tunteitaan. Etsi vaikka termi "emotionally immature parent" - tämä voi antaa hyviä näkökulmia.

Jos lapsen ja isovanhemman persoonallisuudet eivät kohtaa, aikuinen pystyy käsittelemään tästä syntyvät negatiiviset tunteet ilman, että hän kaataa niitä lapsen päälle. Mummin kiukuttelu, piikittely ja tiuskinta lastasi kohtaan eivät kuulosta aikuisen vaan pikemminkin lapsen käytökseltä.

Valitettavasti aika moni suomalainen on kasvanut henkisesti tunneköyhässä kodissa johtuen mm. sotatraumoista ja pitkään Suomen kansan keskuudessa vallinneesta köyhyydestä. Osa tunneköyhän lapsuuden kokeneista kääntyy itsetutkiskelun kautta oman henkisen kasvun tielle ja saa katkaistua tai ainakin loivennettua sukupolvien kierrettä. Mutta se ihmistyyppi, joka hakee selitystä lapsuudessa kokemilleen tunteilleen itsensä ulkopuolelta, päätyy usein toistamaan omia kokemuksiaan ja siirtämään huonoa käytöstä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. 

Ja valitettavasti - jos ihminen ei ole tuohon ikään mennessä alkanut itse kyseenalaistaa omia käyttäytymismallejaan, ei hän tule niin tekemään. Sinä et pysty häntä oivalluttamaan tässä asiassa, vaan etsi ne keinot, jolla voitte olla kanssakäymisessä tavalla, joka ei tuota lapsellesi liikaa huonommuuden kokemuksia.

Miehesi isovanhemmat ovat "yli 65 v"???

Eli lastesi iso-isovanhemmat?

Vierailija kirjoitti:

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Onko teillä nämä asiat kohdallaan ap? 

 

 

Mitähän sanaa se mummo käytti uskottomuudesta? Voisitko kertoa. Voisi vähän avata tätä vyyhteä.

Mummo puhui aina huorintekemisestä. Mummo ei hyväksynyt uskottomuutta. Oli vähän semmoinen vanhan kansan ihminen.