66v tätini kuoli. Ei mitään omaisuutta vaikka teki töitä yli 40 vuotta.

Puhuiko ap jotenkin olevansa perintöä vailla? En saanut lainkaan sellaista kuvaa, ja te jotka saitte, teittekö niin siksi, ettei teidän tarvitsisi hetkeäkään miettiä, miten ankea tuollainen elämä on voinut olla? Olisi voinut olla ihan todellinen tarve joillekin asioille, joihin ei vain ollut varaa, esimerkiksi hyvät kengät ihmiselle, joka on tehnyt ikänsä seisomatyötä. Jos oikein mitään jäämistöä ei ole, sehän on enemmän kuin todennäköistä, että puutetta on ollut. 

Poika on saanut pienestä palkasta vuokralla kolmessa vuodessa jo tuhansia säästöön. Säästä omaan asuntoon ja autoon. Sijoittanut osan. Tätisi on käyttänyt rahansa omaan hyvinvointiin ja ehkä hyväntekeväisyyteen. Koska kuoli noin nuorena se viittaa myös sairauteen. 

Vierailija kirjoitti:

No ainakin itse haluan, että eläkkeellä on mahdollista tehdä muutakin kuin syödä kaurapuuroa. Enemmän tuo on omaa taloudellista osaamattomuutta, kun pienituloisuutta. 

Jos käy samoin kuin apn sukulaiselle niin turhaanpa olisi sitä rahaa ja omaisuutta kerännyt kun eläkeikä kesti kaksi vuotta. 

Suurin osa suomalaisista saa melko pientä palkkaa. Ei sillä rikastumaan pääse. Ja vaikka eläkkeistä kohkataan nykyään. valtavasti, eivät ne suuret ole.

Loistavaa! Käytti eläessään rahat itseensä ja niin pitääkin tehdä koska käärinliinoissa ei ole taskuja. Harmittaako kun et saanut perintöä?

Jonkun ne matalapalkka alan työt on tehtävä.

Jos nauttii retkeilystä ja marjastuksesta. Miksi varata matkaa dubaihin.

Jos tykkää työstään. Miksi pitäisi rahan vuoksi kouluttautua toiseen työhön.

Istun ennemmin höpöttämässä siivoojien kanssa. Kuin lääkäreiden kanssa samassa kahvihuoneessa. Menen notskille, ennemmin, kuin Balille.

Lopussa on pari tonnia rahaa ja polkupyörä.

Olen tykännyt elämästäni ja kaikista töistä. Se on perintöä tärkeämpää.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt perinnön kyttäystä. Johtuu varmaan siitä, että oma sukuni on ollut lähinnä pienipakkkaista ja kädestä suuhun elämistä. Ainoastaan perheelliset ihmiset ovat pyrkineet pitämään säästötilillä pari tonnia, ettei jälkeläisille jää mitään maksettavaa. 

Olen oikeastaan vasta viime aikoina törmännyt tähän kummalliseen ilmiöön että ihmiset kärkkyvät jotain perintöä. Ei kyse ole edes jostain yhteiskuntaluokasta. On ihan sivistyneitä vähävaraisiakin, jotka eivät katso, että ihmisen eleämä olisi turha, jos ei jättänyt heille perintöä tai että siinä olisi jotakin väärää.

Vierailija kirjoitti:

Tavanomaista köyhistä oloista lähteneillä matalapalkkaisilla.

Työttömänä olisi varmaan rasittunut ja stressannut vähemmän ja elänyt 15 vuotta pidempäään ja täysin samalla elintasolla.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä tyytyä tuollaiseen työhön eikä pidä asua vuokralla opintojen jälkeen.

Mikä vttu sinä olet puuttumaan toisten ihmisten elämänvalintoihin. Kaikki eivät opiskele, ja sitä paitsi jonkun on tehtävä ne paskahommat jotka eivät sinulle kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ainakin itse haluan, että eläkkeellä on mahdollista tehdä muutakin kuin syödä kaurapuuroa. Enemmän tuo on omaa taloudellista osaamattomuutta, kun pienituloisuutta. 

 

Ehkä tässä on juuri siitä kyse, että on mm. syöty muutakin kuin kaurapuuroa ja nautittu elämästä. 

50 euroa kuussa sijoituksiin ja oman asunnon osto ei todellakaan vaadi kaurapuuron syömistä.. 

Mun mielestä hyvä juttu, että on osannut elää ja käyttää rahaa itseensä ja omaan elämäänsä. 

Jos haluaa niin aika usein pienistäkin tuloista voi saada säästettyä ja sijoitettua niin että ajan myötä saa kivasti lisätuloja ja omaisuutta. 

Mutta käärinliinassa ei ole taskuja. 

Vierailija kirjoitti:

Osanotto tätisi poismenon vuoksi. Haikeaa ajatella aina jonkun poislähteneen elämää. 

Sama tilanne oli aikoinaan omalla omaisellani. Ja tulee olemaan minullakin.

Missä kuolemattomuusharhassa sinä elät?

Paljonki tässä tapauksessa on matala palkka? Itse varmaan yksinäni pärjäisin hyvin 1500 eurolla. Vuokra on sen 700 euroa. Muut pakolliset kulut ovat lähinnä sähkö, kotivakuutus, puhelin, netti ja ruoka. Näihin jäisi 800 euroa kuukaudessa. Tietenkin eri asia, jos on lääkityksiä joita tuppaa melkein kaikille tulemaan vanhemmiten tai auto.

Minä olen aina ollut pienituloinen, omistusasunnoissa aina asunut, kasvattanut kaksi lastakin, nyt asun uudehkossa velattomassa 80 m2 rivarikolmiossa yksi , on hyvä auto, sisustus viimeisen pääli ja rahaa pankissa. Tätisi oli tuhlari ja asui vuokralla, keräsi omaisuutta toiselle. 

Itse olen tuota sijoittamista harkinnut, mutta en tajua siitä mitään vaikka yritän. Ongelmana pienipalkkaiselle on kanssa, että sijoittamisessa pitää kuitenkin ottaa huomioon että sijoittamansa rahan voi menettää.

Ja sua harmittaa että et saanut enempää rahaa? Ne oli sen rahat ja surkuttelet aivan turhaan. Et vaikuta hyvältä ihmiseltä. Onko se sitten miesmuna joka olisi onnen tuonut ja omistuskämppä?

Mikä teidän poliittinen kotinne on, te jotka määytte täällä keskustelusta toiseen paheksumassa perinnönkärkkyjiksi kaikkia sellaisiakin, jotka eivät sitä missään nimessä ole? Aivan riippumatta siitä, mitä viesteissä sanotaan? Mikä on tämä melskaamisen tarkoitus? Miksi teette sitä? Oletteko itse pienipalkkaisia, ja pidätte vääränä, jos kukaan jättää tai saa perintöä? Vai mistä on kyse? 

Oli vissiin vanhapiika. Yksin asuminen on kallista

Mutta muistakaa että ensinnäkään ei Suomessa ole korruptiota ja täällä tehdään töitä vahvan demokratian eteen.. jopa niin vahvan että ei siitä työläiselle jää mitään kun sitä rahaa tarvitaan ihan muualla. Viimeisimpänä villityksenä nyt tulee riippakiveksi nato.