Jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin vieras lapsi vai oma koirasi/muu lemmikki, kumman valitset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moraalisestihan olisi oikein, että koiransa lapsen sijasta pelastaneelle ei maksettaisi ollenkaan eläkettä, ja että hän ei saisi mitään julkista hoivaa eikä huolenpitoa. 

 

Hän on lemmikkinsä kanssa yhteiskunta ja laki ja moraali ja oikeus ja ennen kaikkea rakkaus ja välittäminen. 

 

Siitä sitten vaan pärjäilemään. 

 

Oikeastaan pitäisi irtautua yhteiskunnasta jo kipin kapin. Ei muuta kuin ostamaan maapläntti, jolla arvelet pystyväsi pärjäilemään. Kauppaa voit käydä, se ei vaadi empatiaa eikä moraalia. 

Eei. Minä ja koirani jatkettaisiin elämää uudessa kodissa ja tuo tilanne jäisi aikanaan unholaan. Etkä sinä tai kukaan muukaan voi sille mitään vaikka miten ottaisi päähän.

Totta kai se on sinulle mukavuusratk

Vai niin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelastaistaisin koirani ja sitten ilmoittaisin poliisille että naapuri jätti kotiin yksin niin pienen lapsen että lapsi ei kykene itse pelastautumaan. Se naapuri kuuluu vankilaan siitä lapsensa heitteille jätöstä ja kuoleman tuottamuksesta

Taas näitä maalitolpan siirtelijöitä. Mikä siinä omassa valinnassa tuntuu niin pahalta, että pitää keksiä tarina, jossa lapsen vanhempi on syyllinen? 



Vanhempi on voinut saada yllättävän sairauskohtauksen, tuupertua savuun, mitä tahansa, joka on tehnyt hänestä kyvyttömän huolehtimaan lapsestaan. Vastoin omaa tahtoaan. 

 

Silloin se vastuu siirtyy sinulle. Koska sinä olet saapuvilla ja kykenevä. Sinä valitset olla auttamatta, joten tuomio kuuluu sinulle. 

No eipä siitä mitään tuomiota saisi jos ei tulipalosta ketään pelasta. Itse siirtelet tolppia oikeussaliin vaikket Suomen lakia tunne.

Vierailija kirjoitti:

"Sudet ovat mielenkiintoisia eläimiä, mutta miksi minun pitäisi olla niiden sosiaalisista rakenteista jotain erityistä mieltä?"

 

Mikä sinua susissa erityisesti kiinnostaa?

Kerro sinä ensin, miksi ihmeessä sinua kiinnostaa näin paljon mielipiteeni susista? Tuntuu jotenkin siltä, että tämä keskustelu alkaa olla täynnä outoja sisäpiirin vitsejä ja ähäkutteilua.

En joka tapauksessa muuta mieltäni, että yritän pelastaa molemmat, tai sitten kuollaan kaikki. Häiritseekö tämäkin sinua noin paljon?

Pelastaisin lapsen. Lemmikit, paitsi kissat ovat lyhytikäisiä ja niitä voi ostaa uusia.

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä nauran näille 'vieras ihminen ensin' - tyypeille. 😂

Riekkukaa vaan vaikka satojen sivujen edestä, mutta mun koirani on mulle rakas ja oon siitä vastuussa, joten valinnanvaikeutta ei todellakaan ole. 😊

 

Riekkujille? Oikein naurat? No menipä tämä sinulla sitten tunteisiin perusteellisesti. 

 

Mä olen tässä vain todennut kylmänviileästi, että moraaliltanne olette todella löyhiä. 

Mutta ei se teille tentterehtimällä tai sykettä nostelemalla tule sen kummemmaksi.

 

Kun miettii, että miksi teistä on tullut noin kylmiä, niin varmaankin teitäkin on laiminlyöty ihmisten taholta joskus, toki kyse on melko varmasti vähäpätöisimmistä asioista. Säälittää vähän, että lopputulema on tuo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä antaa minulle vahvistusta siitä, että suuri osa "eläinihmisistä" on todellisuudessa sekopäitä. 

Niin? Oma rakas lemmikki menee monilla muiden edelle

Jep ja on sekopäistä. Lemmikki on käytännössä ihmisensä orja. Yleensä hyvin pidetty orja, mutta orja kuitenkin. Pidän tällaista kiihkoilevaa lemmikin omistamista hyvinkin kaksinaismoralistisena konseptina, jossa toisaalta halutaan omistaa eläimiä ja näin asettua niiden yläpuolelle. Ollaan asemassa, jossa päätetään sen elämästä ja kuolemasta, mutta toisaalta kuitenkin joissain tilanteissa itsekkäästi nostetaan se ihmisten tasolle. 

Kissat eivät koe itseään orjiksi vaan jumaliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä nauran näille 'vieras ihminen ensin' - tyypeille. 😂

Riekkukaa vaan vaikka satojen sivujen edestä, mutta mun koirani on mulle rakas ja oon siitä vastuussa, joten valinnanvaikeutta ei todellakaan ole. 😊

 

Riekkujille? Oikein naurat? No menipä tämä sinulla sitten tunteisiin perusteellisesti. 

 

Mä olen tässä vain todennut kylmänviileästi, että moraaliltanne olette todella löyhiä. 

Mutta ei se teille tentterehtimällä tai sykettä nostelemalla tule sen kummemmaksi.

 

Kun miettii, että miksi teistä on tullut noin kylmiä, niin varmaankin teitäkin on laiminlyöty ihmisten taholta joskus, toki kyse on melko varmasti vähäpätöisimmistä asioista. Säälittää vähän, että lopputulema on tuo. 

Kyllä se syke on tässä ketjussa keskimäärin noussut ihan muilta kuin lemmikkeihin kiintyneiltä.

-eri

Koirani pelastaisin,koska jos minä liekkeihin joutuisin,niin ne naapurin lapsen vanhemmat eivät taatusti minua pelastaisi...siis siinä tilanteessa,jossa minä olisin yksin niissä liekeissä...

Kyllä se sydämestä ottaisi ja särkisi koko sydämen oikeastaan. Mutta pakko olisi valita lapsi rakkaan lemmikin yli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelastaistaisin koirani ja sitten ilmoittaisin poliisille että naapuri jätti kotiin yksin niin pienen lapsen että lapsi ei kykene itse pelastautumaan. Se naapuri kuuluu vankilaan siitä lapsensa heitteille jätöstä ja kuoleman tuottamuksesta

Taas näitä maalitolpan siirtelijöitä. Mikä siinä omassa valinnassa tuntuu niin pahalta, että pitää keksiä tarina, jossa lapsen vanhempi on syyllinen? 



Vanhempi on voinut saada yllättävän sairauskohtauksen, tuupertua savuun, mitä tahansa, joka on tehnyt hänestä kyvyttömän huolehtimaan lapsestaan. Vastoin omaa tahtoaan. 

 

Silloin se vastuu siirtyy sinulle. Koska sinä olet saapuvilla ja kykenevä. Sinä valitset olla auttamatta, joten tuomio kuuluu sinulle. 

No eipä siitä mitään tuomiota saisi jos ei tulipalosta ketä

Jos käräjillä olisi tarpeeksi tietoa käytettävissä, totta kai siitä saisi tuomion. Se, että sekavassa tilanteessa jäisi tutkimatta ja tuomitsematta, ei tee moraalisesti valinnastasi yhtään sen oikeampaa. 

 

Itsekäs valinta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä nauran näille 'vieras ihminen ensin' - tyypeille. 😂

Riekkukaa vaan vaikka satojen sivujen edestä, mutta mun koirani on mulle rakas ja oon siitä vastuussa, joten valinnanvaikeutta ei todellakaan ole. 😊

 

Riekkujille? Oikein naurat? No menipä tämä sinulla sitten tunteisiin perusteellisesti. 

 

Mä olen tässä vain todennut kylmänviileästi, että moraaliltanne olette todella löyhiä. 

Mutta ei se teille tentterehtimällä tai sykettä nostelemalla tule sen kummemmaksi.

 

Kun miettii, että miksi teistä on tullut noin kylmiä, niin varmaankin teitäkin on laiminlyöty ihmisten taholta joskus, toki kyse on melko varmasti vähäpätöisimmistä asioista. Säälittää vähän, että lopputulema on tuo. 

Sut on taidettu ottaa huostaan lapsena, kun et pysty rakastamaan eläintä. 

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä nauran näille 'vieras ihminen ensin' - tyypeille. 😂

Riekkukaa vaan vaikka satojen sivujen edestä, mutta mun koirani on mulle rakas ja oon siitä vastuussa, joten valinnanvaikeutta ei todellakaan ole. 😊

 

Riekkujille? Oikein naurat? No menipä tämä sinulla sitten tunteisiin perusteellisesti. 

 

Mä olen tässä vain todennut kylmänviileästi, että moraaliltanne olette todella löyhiä. 

Mutta ei se teille tentterehtimällä tai sykettä nostelemalla tule sen kummemmaksi.

 

Kun miettii, että miksi teistä on tullut noin kylmiä, niin varmaankin teitäkin on laiminlyöty ihmisten taholta joskus, toki kyse on melko varmasti vähäpätöisimmistä asioista. Säälittää vähän, että lopputulema on tuo. 

Lukutaitokaan ei ole kaksinen. Siis nimenomaan ei kannata antaa sykkeen nousta kaltaistesi takia. 

 

Säälittää, tavallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä nauran näille 'vieras ihminen ensin' - tyypeille. 😂

Riekkukaa vaan vaikka satojen sivujen edestä, mutta mun koirani on mulle rakas ja oon siitä vastuussa, joten valinnanvaikeutta ei todellakaan ole. 😊

 

Riekkujille? Oikein naurat? No menipä tämä sinulla sitten tunteisiin perusteellisesti. 

 

Mä olen tässä vain todennut kylmänviileästi, että moraaliltanne olette todella löyhiä. 

Mutta ei se teille tentterehtimällä tai sykettä nostelemalla tule sen kummemmaksi.

 

Kun miettii, että miksi teistä on tullut noin kylmiä, niin varmaankin teitäkin on laiminlyöty ihmisten taholta joskus, toki kyse on melko varmasti vähäpätöisimmistä asioista. Säälittää vähän, että lopputulema on tuo. 

Miksen pystyisi rakastamaan eläintä? 

Rakkaat ensin. Mun kohdallani niihin lukeutuu myös koira. 

Mä mietin sitä, että pidetäänkö lasta jotenkin arvokkaampana kuin aikuista? Kun yleisesti erityisen paljon hirvitellään jos lapselle käy jotain pahaa, mutta jos aikuiselle käy, hirvittely ei ole yhtä suurta. Vaikka se aikuinen ei olisi voinut mitenkään vaikuttaakaan tapahtuneeseen eikä estää sitä.

Kun mun mielestä tuollaisessa tapauksessa aikuinen on jotenkin surullisempi, ellei hän ole joku sairas murhaaja tms. Koska sillä aikuisella on tietoisuus itsestään, elämän rajallisuudesta, tod. näk. tuttavia ja läheisiä ihmisiä jotka jäisivät suremaan, ja vaikkei olisikaan, hän on ikään kuin ansainnut paikkansa yhteiskunnassa. Lapsesta puolestaan voi tulla mitä vaan (todennäköisesti toki hänestä tulisi keskinkertaisuus) tai olla tulematta mitään.

Vastaus otsikon kysymykseen: pelastaisin sen kumpi on mulle tärkeämpi. Eli todennäköisesti koirani. 

Vierailija kirjoitti:

Pelastaisin lapsen. Lemmikit, paitsi kissat ovat lyhytikäisiä ja niitä voi ostaa uusia.

Lapsia saa tekemällä ihan ilmaiseksi, joten niitä ei kannata pelastaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävän monella on hukassa sanan moraali sisältö. Kyse ei ole siitä, mikä on sinulle itsellesi rakkaampaa tai tärkeämpää. Kyse on asettumisesta toisen asemaan, eikä siinä ole kahta sanaa siitä, etteikö ihmislapsen menetys ole pahempi asia kuin lemmikin menetys. Tälle pohjalle on rakennettu myös jokaisen sivistysmaan lainsäädäntö. Missään ei saa jättää ihmistä pelastamatta, jos siihen on mahdollisuus.

Kyllä minulle ainakin lemmikin menetys on ollut ihan yhtä raskas asia kuin jollekin toiselle lapsen. Eikä minua kiinnosta pskaakaan, että ihmiset ovat määritelleet ihmishengen kaikkia muita tärkeämmäksi. Tietysti ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiselämä olisi mistään muusta kuin ihmisen näkökulmasta arvokkaampi kuin koiran elämä, tai vaikka perhosen. 

Jos et lasta ole menettänyt et sitä voi tietää. Raskasta se varmasti kuitenkin on.

Lapsen menettäminen on varmasti äärimmäisen raskasta, kukaan ei sitä kiellä, mutta onko oikeutettua, että sinä vaatimalla vaadit naapuriasi uhrautumaan ja kokemaan surua sen vuoksi ettei sinun tarvitse. Suru on erittäin yksilöllistä ja surun määrää ei voi mitata ja etkä todellakaan voi sanoa että se lemmikin omistaja pääsisi hetkessä tai ollenkkaan yli siitä lemmikin surusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä nauran näille 'vieras ihminen ensin' - tyypeille. 😂

Riekkukaa vaan vaikka satojen sivujen edestä, mutta mun koirani on mulle rakas ja oon siitä vastuussa, joten valinnanvaikeutta ei todellakaan ole. 😊

 

Riekkujille? Oikein naurat? No menipä tämä sinulla sitten tunteisiin perusteellisesti. 

 

Mä olen tässä vain todennut kylmänviileästi, että moraaliltanne olette todella löyhiä. 

Mutta ei se teille tentterehtimällä tai sykettä nostelemalla tule sen kummemmaksi.

 

Kun miettii, että miksi teistä on tullut noin kylmiä, niin varmaankin teitäkin on laiminlyöty ihmisten taholta joskus, toki kyse on melko varmasti vähäpätöisimmistä asioista. Säälittää vähän, e

 

Toki rakastan eläimiä niiden luonnollisessa elinympäristössä kaikkein eniten. Elämäntilanteeni ei ole sellainen, joka sallisi ottaa lemmikkejä.

Eikä sen puoleen paljoa rakkautta näytä oikeasti olevan silläkään, jonka koira vinkuu ja ulisee päivisin, kun isäntä/emäntä on poissa. Lappuja on jätetty, mutta ei niillä näytä olevan mitään vaikutusta. Sekö on rakkautta, että ottaa eläimen, jonka luonnolliset kyvyt on sammutettu ihmisen jalostuksessa miltei kokonaan, ja sitten suljetaan se valtaosaksi aikaa ahtaaseen koppiin, jonka hajut on haisteltu äkkiä? Sit pikaisella kusetuslenkille kolmesti päivässä, muutoin vankilassa? Rakkautta? Epäilen vähän yksipuoliseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelastaistaisin koirani ja sitten ilmoittaisin poliisille että naapuri jätti kotiin yksin niin pienen lapsen että lapsi ei kykene itse pelastautumaan. Se naapuri kuuluu vankilaan siitä lapsensa heitteille jätöstä ja kuoleman tuottamuksesta

Taas näitä maalitolpan siirtelijöitä. Mikä siinä omassa valinnassa tuntuu niin pahalta, että pitää keksiä tarina, jossa lapsen vanhempi on syyllinen? 



Vanhempi on voinut saada yllättävän sairauskohtauksen, tuupertua savuun, mitä tahansa, joka on tehnyt hänestä kyvyttömän huolehtimaan lapsestaan. Vastoin omaa tahtoaan. 

 

Silloin se vastuu siirtyy sinulle. Koska sinä olet saapuvilla ja kykenevä. Sinä valitset olla auttamatta, joten tuomio kuuluu sinulle. 

No eipä sii

"Jos käräjillä olisi tarpeeksi tietoa käytettävissä, totta kai siitä saisi tuomion. Se, että sekavassa tilanteessa jäisi tutkimatta ja tuomitsematta, ei tee moraalisesti valinnastasi yhtään sen oikeampaa. 

Itsekäs valinta."

Vielä itsekkäämpi valinta oli se, että isä Hakunilassa ei edes yrittänyt pelastaa lapsiaan vaan juoksi itse karkuun tulipalosta. Ei käräjiä kiinnostanut sekään, ei taidettu edes rikoksena tutkiakaan.

Itsekkyydestähän ei oikeuden tuomioita jaella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelastaisin lapsen. Lemmikit, paitsi kissat ovat lyhytikäisiä ja niitä voi ostaa uusia.

Lapsia saa tekemällä ihan ilmaiseksi, joten niitä ei kannata pelastaa 

Ei kaikki saa.