Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Egon kuolema, onko tuskallista?
04.08.2025 |
Te, jotka olette meditoimalla päässeet eroon egosta, oliko prosessi tuskallinen ja mitä vaiheita siihen kuului?
Olen kuullut että näin voisi käydä ja haluaisin tietää mihin varautua. Kiitos kaikille kommenteista.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ego on mielikuvitusta. Egon kuolemasta puhuminen on sama kuin keskustelisi joulupukin kuolemasta.
Ego on ihan olemassaoleva psykologinen käsite.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)
"Minä (latinaksi ego) on psykoanalyysin näkemyksessä yksi persoonallisuuden osa. Se on ihmisen psyyken keskimmäinen kerros viettipohjan (lat. id) ja yliminän (superego) välissä."
Joulupukkikin on olemassa oleva käsite. Kumpikin on ihmismielen rakennelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ego on erottamaton osa psyykeä. Siitä pääsee eroon ehkä lobotomialla, ei muuten.
Psykologian mukaan näin on, mutta tässä ei puhuta siitä.
Onko kyseessä sama Egon, josta Metro-tytöt lauloivat 1953? Oliko Egon vanhakin kuollessaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ego on mielikuvitusta. Egon kuolemasta puhuminen on sama kuin keskustelisi joulupukin kuolemasta.
Ego on ihan olemassaoleva psykologinen käsite.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)
"Minä (latinaksi ego) on psykoanalyysin näkemyksessä yksi persoonallisuuden osa. Se on ihmisen psyyken keskimmäinen kerros viettipohjan (lat. id) ja yliminän (superego) välissä."
Joulupukkikin on olemassa oleva käsite. Kumpikin on ihmismielen rakennelma.
Kyllä. Kuten vapaa tahtokin on ja jumala. Jos ihminen kuvittelee ne, niin eikö ne ole sitten totta kuten joulupukkikin on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mieli on hiljaa, egoa ei ole olemassa mutta sinä olet yhä olemassa. Lapsella ei ole egoa syntyessään, koska se rakennetaan ajatuksilla. Se tuntuu todelliselta kuten monet muutkin ajatukset. Sanot itsellesi miljoonaa kertaa olevasi jotain. Joka kerta se tuntuu entistä vahvemmin todelta koska olet kuullut sen niin monta kertaa. Ajatus vahvistuu toistosta kunnes on vakuuttunut että se on totta.
Mutta vain se on totta joka on yhä paikallaan kun mieli ja ajatus hiljenee päässäsi.
Egoa ei saa omassa elämässä päästää kuskin paikalle, kyydissä se tietysti aina on. Hyvä renki, huono isäntä.
Liian egokeskeinen ajattelu tuo vain huonoa: on reaktiivinen, pinnallinen, harhainen ja itsekäs, antaa ulkoisten asioiden vaikuttaa omanarvontuntoonsa. Itse olen elämän aikana vähitellen siirtynyt kohti suurempaa mielenrauhaa. Jokainen ollaan arvokkaita ja ainutlaatuisia, mutta useinkaan asioissa ei ole kyse meistä millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi suurin ajatuksen tuote on menneisyys ja tulevaisuus. Kumpikin on todellakin vain ajatuksen tuote. Menneisyyttä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Eikä tulevaisuutta ole olemassa, ei ole koskaan ollut.
Ajatelkaa miten paljon ihmiset kärsivät menneisyydestä vaikka se on kuvitelmaa. Tai siitä mikä on tulevaisuudessa, vaikka sekin on kuvitelmaa eikä totta.
Juuri tämä on se asia, joka pitäisi jokaiselle psykologin vastaanotolle hakeutuvalle sanoa. Tämä on tavoite eli saada sinut ymmärtämään, että elämä tapahtuu tässä hetkessä, mutta että mielesi on vaan nyt juuttunut kiinni, johon menneisyydessä tapahtuneeseen ja tämä estää sinua elämästä nykyhetkessä. Todellisuudessa sitä mennyttä ei ole olemassa muualla kuin ajatuksissa ja nämä ajatukset ruokkivat tunnetta jne. Se on loputon kehä ellei sitä henkilö itse ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi suurin ajatuksen tuote on menneisyys ja tulevaisuus. Kumpikin on todellakin vain ajatuksen tuote. Menneisyyttä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Eikä tulevaisuutta ole olemassa, ei ole koskaan ollut.
Ajatelkaa miten paljon ihmiset kärsivät menneisyydestä vaikka se on kuvitelmaa. Tai siitä mikä on tulevaisuudessa, vaikka sekin on kuvitelmaa eikä totta.
Juuri tämä on se asia, joka pitäisi jokaiselle psykologin vastaanotolle hakeutuvalle sanoa. Tämä on tavoite eli saada sinut ymmärtämään, että elämä tapahtuu tässä hetkessä, mutta että mielesi on vaan nyt juuttunut kiinni, johon menneisyydessä tapahtuneeseen ja tämä estää sinua elämästä nykyhetkessä. Todellisuudessa sitä mennyttä ei ole olemassa muualla kuin ajatuksissa ja nämä ajatukset ruokkivat tunnetta jne. Se on loputon kehä ellei sitä henkilö itse ymmärrä.
Aamen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä jännittää että kuka he sitten ovat jos egon antaa kadota. Sitä ei tarvitse edes miettiä. Sen miettiminen oli koko ongelma joka rakensi turhakkeen nimeltään ego. Olet olemassa, sitä olet. Et tarvitse nimeä tai tarkoitusta. Elä.
Itsensä lisäksi ihmiset rakentavat mieleensä muitakin konsepteja. Menet lapsena metsään ja katsot ihmeissäsi. Näet maailman kuten se kuuluukin nähdä, koska et ole rakentanut niistä konsepteja mieleesi. Aikuisena katsot samaa puuta ja ajattelet että se on mänty. Ei se ole mikään helvetin mänty. Se oli olemassa ennen ihmistä eikä se ollut silloin mikään mänty. Se on nimi jonka ihminen on sille antanut paljon myöhemmin. Luulemme tietävämme kaikenlaista, koska olemme antaneet niille nimet ja vähän sorkkineet kaikkea mitä maailmasta löytyy. Pieni lapsi on enemmän oikeassa kun se katsoo ympärilleen avoimin mielin eikä tiedä mitä näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ego on erottamaton osa psyykeä. Siitä pääsee eroon ehkä lobotomialla, ei muuten.
Psykologian mukaan näin on, mutta tässä ei puhuta siitä.
Vaan mistä? Buddhalaisten käsitys egosta on sinusta siis pätevämpi?
Ihmiset hylkäävät totuuden, koska he ovat antaneet niin suuren merkityksen kuvitelmilleen. Ajattele vaikkapa syvästi uskonnollista ihmistä. Ehkä itse pystyt näkemään että se on mielikuvituksen tuotetta, mutta toiselle se tuntuu koko elämältä, koska hän on antanut sille niin suuren merkityksen elämässään että hän koska tahansa vaikka kuolisi uskontonsa vuoksi. Tai jonkin muun tärkeänä pitämänsä asian vuoksi. Se on se syy miksi kuvitelmistaan ei suostu luopumaan.
Uskonto on helppo esimerkki, mutta myös ei-uskovaisilla on omat kuvitelmansa, jotka eivät ole totta, mutta samaan tapaan ovat erittäin merkityksellisiä. Tai niin he kokevat. Ihminen voi kokea puhtaan kuvitelman niin tärkeäksi että asettaa sen itsensä ja koko elämän yläpuolelle. Sen vuoksi he eivät suostu näkemään totuutta. Se olisi sama kuin tunnustaisi, että on ollut idiootti koko elämänsä. Egokaan ei sitä kestä ja se on taas jälleen kerran yksi mielikuvituksen tuote itsessään. Ihminen on aika solmussa oman ajattelunsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ego on erottamaton osa psyykeä. Siitä pääsee eroon ehkä lobotomialla, ei muuten.
Psykologian mukaan näin on, mutta tässä ei puhuta siitä.
Vaan mistä? Buddhalaisten käsitys egosta on sinusta siis pätevämpi?
En ota kantaa paremmuuteen, vaan keskustelun kontekstiin. Tässä puhutaan - ehkä - buddhalaisesta egosta. Tai jostain muusta, millä ei tarkoiteta psykologista egoa.
Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä.
Erilaisia henkisiä kokemuksia on toki olemassa, mutta totuus on yksi.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä.
Erilaisia henkisiä kokemuksia on toki olemassa, mutta totuus on yksi.
Sanot että se on totuus. Mutta eikö uskontoa sanota uskonnoksi, koska se perustuu uskoon eikä tietoon. Uskon ja tiedon ero on siinä että jälkimmäinen on todistettu totuudeksi ja ensiksi mainitun uskotaan olevan totuus ilman todisteita. Voit sanoa että uskot Jeesuksen olevan totuus. Mutta jos sanot tietäväsi sen olevan totuus, olet astunut uskon ulkopuolelle ja väität tietäväsi.
Hyvä ketju, kiitos.
En tällä kertaa kommentoi pitkästi.
Zeniläiset, stoalaiset ja buddhalaiset
opit omaksuin jo hyvin varhain - elävän
kristinuskoni fuusioituessa niihin sulavasti..
Se on minulla jo nimessäni, EgO rEversed.
Phahaa..
Vierailija kirjoitti:
Kun mieli on hiljaa, egoa ei ole olemassa mutta sinä olet yhä olemassa. Lapsella ei ole egoa syntyessään, koska se rakennetaan ajatuksilla. Se tuntuu todelliselta kuten monet muutkin ajatukset. Sanot itsellesi miljoonaa kertaa olevasi jotain. Joka kerta se tuntuu entistä vahvemmin todelta koska olet kuullut sen niin monta kertaa. Ajatus vahvistuu toistosta kunnes on vakuuttunut että se on totta.
Mutta vain se on totta joka on yhä paikallaan kun mieli ja ajatus hiljenee päässäsi.
Myös vanhemmat antaa rakennuspalikoita tähän. Ensimmäinen niistä on sulle annettu valenimi.
Minun oikea nimeni on btw LentäväTimanttiIlves. Sain sen henkiolennoilta tiedoituksena.
Alue: Aihe vapaa
Egon kuolema on kuin onnistunut peräpukaman hirtto, kuoleman tekeminen tuntuu hiukan tuskaiselta hetken, mutta sitten ihan huomaamatta olo on helppo ja kevyt.