Deittailu on niin raskasta kun miehet esittää

Tää oli kyllä niin oikeaan osuva. Oikeesti Oksennus!

Vierailija kirjoitti:

Mua jo hävettää kun aina ilolla esittelen uuden miehen ystäville ja perheelle ja kuukauden jälkeen ero tästä samasta syystä et miehet onkin sit ihan erilaisia mitä antoi olettaa pitkän aikaa. Sit saa aina kuulla että onko pakko olla joku ja etkö osaa olla yksin. Osaan olla yksin mut jos tulee kiinnostava mies vastaan sattumalta niinkuin itselle usein käy koska käyn paljon kaikkialla niin en jätä korttia kääntämättä sen takia et toiset haluaa että olisin yksin. Se ei ole sit mun vika jos miehestä paljastuu täysin muuta mitä antoi olettaa ja sillon lähden minä enkä jää sitä katsomaan. Kun ei voi ihminen ennustaa etukäteen onko tämä se oikea. Toisille sattuu hyvä tuuri ja ei tarvitse montaa kiertää kun löytyy ekalkerral se kunnollinen mies.

Kauanko menee, että esittelet? Itse näin aikuisena deittailisin ensin ainakin kolme kuukautta. Tuskin perheelle esittelisin vielä sittenkään. Mutta teininä ja parikymppisenä olin nopeampi. 

Vierailija kirjoitti:

"Jos juttusi ei ole keksitty, mitä se luultavasti on, herää yksi kysymys.

Mies ei saanut aikaiseksi hankkia sohvaa ja kuivausrumpua, niin sinun piti se lopulta tehdä.

Kuulostaa siltä, että pidät noita asioita lähtökohtaisesti miehen tehtävinä. Etkö sinä ollut yhtä lailla tossukka, kun et saanut noita kuukausiin aikaiseksi? Eikö sinullakin ole kaksi kättä ja kaksi jalkaa?"

 

Ei ole keksitty juttu, enkä pidä miehen hommina, mutta alkaa risoa, että tämä sama kaava toistuu ihan joka ikisessä asiassa. Mies ei ikinä päätä mitään eikä hoida mitään asiaa, minä hoidan aina kaikki. Oli sitten tosiaan kyse pankkiasioista, asunnosta, huonekaluista tai jostain pakollisista paperitöistä. Meni jopa niin pitkälle, että mies kiukutteli kun oli unohtanut täyttää veroilmoituksensa niin siihen sanoin että ihan itse hoidat veroilmoitukses SE EI OLE MINUN HOMMA.

Jatkan... hänen auto on huoltamatta, katsastamatta ja "oho en oo vieläkää muistanu ostaa sitä uutta akkua, ei lähe käymään taaskaan, voinko lainaa sun autoa?".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika usein tuo miehen saamattomuus johtuu siitä, ettei miehellä ole positiivista roolia parisuhteessa.

Nainen on Äiti, ja koti on naisen valtakunta.

Mies, ennen arvostettu perheen pää joka toi leivän pöytään, on pelkkä tossukka jonka suoritus on minimi josta ei saa mitään arvostusta. Pitäisi olla kovatuloinen johtaja tai supermies jotta saisi edes jotain arvostusta.

Miehen haluamat asiat ovat tyhmiä ja lapsellisia. 

En ihmettele yhtää, että motivaatio katoaa ja mies linnoittautuu autotalliin kaljan kanssa. Siellä saa sentään puunata niitä tyhmiä ja lapsellisia auton vanteita, kun nainen keskittyy fiksumpiin asioihin kuten keittiökaappien värimaailmaan.

Ootteko oikeesti sitä mieltä, että on ok jos asunnosta ei löydy pyykinpesukonetta tai sohvaa? 

Miltä muuten kuulostaa lapsiperheen kotin asunto, jossa vessa, pyykinpesukone ja kylpyh

No miksi sinä et hanki sitä rahaa sitten?

Nähtävästi mies on tehnyt jotain oikein, jos kylpee rahassa.

No jos olet pettynyt miehiin niin kokeile naista? Ongelma ratkaistu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ikinä ei tulis mitään keittiökaappien ovia, jos se miehen toimeentumisesta olis kiinni. Nä olen ainakin meidän suhteessa joutunut tekemään kaikki päätökset liittyen asunnon hankintaan, huonekalujen hankkimiseen tai vaikkapa lomareissuun."

Ex-vaimon kanssa oli niin että halusi kyllä päättää, mutta ei nähdä vaivaa eikä ottaa vastuuta. Eli vaikka nuo lomareissut meni niin että minä ehdottelen päiviä, kohteita, majoituksia ja aktiviteetteja jne joista hän sitten valitsee. Ja tuo valitseminenkin oli lähinnä sellaista vihjailua, josta minun piti päätellä että mikä se nyt oli sitten se paras näistä minkä rouva haluaa. Koska eihän sitä voi suoraan itse sanoa kun voisi sitten joutua siitä päätöksestä vastaamaan.

Hän korkeintaan muistutteli säännöllisin väliajoin että "meidän" pitäisi alkaa sitä lomareissua suunnittelemaan jos ei ehdotuksia alkanut kuulumaan. Se on tiety

No tämä kuulostaa tutulta. Mies puhuu minulle, että "pitäisi varmaan käydä siellä kesällä', mutta ei koskaan ota työn alle, että alkaisi katsoa vaihtoehtoisia kohteita, lentoja tai hotelleja, vaan olettaa, että mä hoidan. Ja jos hoidan ja laitan linkkejä joistain vaihtoehdoista, niin ei edes avaa niitä! Ei jaksa osallistua edes päätöksen tekoon, vaan odottaa, että mä hoidan kaiken ja vedän häntä vaan perässä.

 

Ei ole siis sukupuolikysymys tämä..

Et siis tajua mitä tarkoittaa "pitäisi varmaan ..."

Jos minä sanon johonkin noin niin se on ääneen miettimistä oletuksella ettei sitä tulla kumminkaan tekemään. Esimerkiksi "pitäisi varmaan leikata nurmikko tänään" == "nurmikko on liian pitkä ja tiedostan sen mutta tänään ei kyllä jaksa nähdä vaivaa"

"No miksi sinä et hanki sitä rahaa sitten?

Nähtävästi mies on tehnyt jotain oikein, jos kylpee rahassa."

Hankin minä. Tienaan ihan hyvin, kiitos kysymästä. Mies osaa luistaa myös kuluista tuolla tavalla, että kun hän ei niitä hanki niin ei joudu maksamaankaan. 

Mikä hiton kiire teillä on siihen parisuhteeseen, että ei kerkee kunnolla tutustua toiseen??

Vierailija kirjoitti:

"No miksi sinä et hanki sitä rahaa sitten?

Nähtävästi mies on tehnyt jotain oikein, jos kylpee rahassa."

Hankin minä. Tienaan ihan hyvin, kiitos kysymästä. Mies osaa luistaa myös kuluista tuolla tavalla, että kun hän ei niitä hanki niin ei joudu maksamaankaan. 

Mies on pihi ja säästää ihan kaikessa, siksi  maksan isomman osan perheen menoista. 

Nainen on jo siellä teini-iän vinttikomerossa käsikirjoittanut miten se parisuhde suoritetaan. 

Vierailija kirjoitti:

No jos olet pettynyt miehiin niin kokeile naista? Ongelma ratkaistu

Jotenkin minusta tuntuu, että nää miehet ei ole se ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua jo hävettää kun aina ilolla esittelen uuden miehen ystäville ja perheelle ja kuukauden jälkeen ero tästä samasta syystä et miehet onkin sit ihan erilaisia mitä antoi olettaa pitkän aikaa. Sit saa aina kuulla että onko pakko olla joku ja etkö osaa olla yksin. Osaan olla yksin mut jos tulee kiinnostava mies vastaan sattumalta niinkuin itselle usein käy koska käyn paljon kaikkialla niin en jätä korttia kääntämättä sen takia et toiset haluaa että olisin yksin. Se ei ole sit mun vika jos miehestä paljastuu täysin muuta mitä antoi olettaa ja sillon lähden minä enkä jää sitä katsomaan. Kun ei voi ihminen ennustaa etukäteen onko tämä se oikea. Toisille sattuu hyvä tuuri ja ei tarvitse montaa kiertää kun löytyy ekalkerral se kunnollinen mies.

Kauanko menee, että esittelet? Itse näin aikuisena deittailisin ensin ainakin kolme kuukautta. Tuskin perheelle esittelisin vielä s

Ite näin aikusena seurustelisin min 5 vuotta ja olisin saman verran avo-/avioliitossa ennen perheelle esittelyä. Lapsille en ehkä esittelisi koskaan. Naiset kun yleensä juoksee karkuun lapsille esittelyn jälkeen, on ne sitten mun tai yhteisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos juttusi ei ole keksitty, mitä se luultavasti on, herää yksi kysymys.

Mies ei saanut aikaiseksi hankkia sohvaa ja kuivausrumpua, niin sinun piti se lopulta tehdä.

Kuulostaa siltä, että pidät noita asioita lähtökohtaisesti miehen tehtävinä. Etkö sinä ollut yhtä lailla tossukka, kun et saanut noita kuukausiin aikaiseksi? Eikö sinullakin ole kaksi kättä ja kaksi jalkaa?"

 

Ei ole keksitty juttu, enkä pidä miehen hommina, mutta alkaa risoa, että tämä sama kaava toistuu ihan joka ikisessä asiassa. Mies ei ikinä päätä mitään eikä hoida mitään asiaa, minä hoidan aina kaikki. Oli sitten tosiaan kyse pankkiasioista, asunnosta, huonekaluista tai jostain pakollisista paperitöistä. Meni jopa niin pitkälle, että mies kiukutteli kun oli unohtanut täyttää veroilmoituksensa niin siihen sanoin että ihan itse hoidat veroilmoitukses SE EI OLE MINUN HOMMA.

<

Jatkan... hänen auto on huoltamatta, katsastamatta ja "oho en oo vieläkää muistanu ostaa sitä uutta akkua, ei lähe käymään taaskaan, voinko lainaa sun autoa?".

Mitä köyhiä olette jos akku pitää erikseen vaihtaa? Joko se vaihdetaan vuosihuollossa tai vaihdatte auton uuteen. Sähköautossa akkua ei vaihdeta.

"No tämä kuulostaa tutulta. Mies puhuu minulle, että "pitäisi varmaan käydä siellä kesällä', mutta ei koskaan ota työn alle, että alkaisi katsoa vaihtoehtoisia kohteita, lentoja tai hotelleja, vaan olettaa, että mä hoidan. Ja jos hoidan ja laitan linkkejä joistain vaihtoehdoista, niin ei edes avaa niitä! Ei jaksa osallistua edes päätöksen tekoon, vaan odottaa, että mä hoidan kaiken ja vedän häntä vaan perässä.

Ei ole siis sukupuolikysymys tämä.."

Jep. Tuossa suhteessa tulin suoraan sanottuna aika allergiseksi kaikenlaiselle "meidän pitäisi" ja "mehän voitaisiin" sekä kaikenlaisille passiivi-ilmaisuille, koska se oli oikeasti vain toisen tapa ilmoittaa että minun pitäisi tehdä jotain. Ja voit olla varma että jos joku asia meni pieleen niin silloin ei mitään me-ilmaisuja käytetty vaan syyllinen löytyi kyllä hetkessä. Se oli muuten toinen pidemmän päälle rasittava juttu että aina kun joku asia meni pieleen niin tärkeintä oli ensimmäiseksi tehdä selväksi että asia on jonkun muun syytä.  En tiedä onko miehelläsi sitten samaa, vai onko hän yksinkertaisesti vain todella passiivinen. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole niin huomioiva ja hurmaava kuin mies, joka ei ole vielä päässyt sänkyyn kyseisen naisen kanssa. Seksin jälkeen muuttuu kaikki, useimmiten niin, että miehestä ei kuulu enää hiiskaustakaan.

Äänestän vaihtoehtoa seksi ja hellyys tai ei mitään. Muu ei kiinnosta. Tuoksut hyvältä ja olet päihteitä käyttämätön, muuten ei seksiäkään tule ja menet kuivana kotiin.

-Toksinen Yltiömaskuliininen Pahis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No miksi sinä et hanki sitä rahaa sitten?

Nähtävästi mies on tehnyt jotain oikein, jos kylpee rahassa."

Hankin minä. Tienaan ihan hyvin, kiitos kysymästä. Mies osaa luistaa myös kuluista tuolla tavalla, että kun hän ei niitä hanki niin ei joudu maksamaankaan. 

Mies on pihi ja säästää ihan kaikessa, siksi  maksan isomman osan perheen menoista. 

Tämä pihiys alkoi vasta saatuanne lapsia? Sitä ennen olitte suht samanlaisia rahan käyttäjiä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No miksi sinä et hanki sitä rahaa sitten?

Nähtävästi mies on tehnyt jotain oikein, jos kylpee rahassa."

Hankin minä. Tienaan ihan hyvin, kiitos kysymästä. Mies osaa luistaa myös kuluista tuolla tavalla, että kun hän ei niitä hanki niin ei joudu maksamaankaan. 

Mies on pihi ja säästää ihan kaikessa, siksi  maksan isomman osan perheen menoista. 

Tämä pihiys alkoi vasta saatuanne lapsia? Sitä ennen olitte suht samanlaisia rahan käyttäjiä? 

Tämä pihtaus alkoi vasta saatuanne lapsia? Sitä ennen olitte suht samanlaisia sukuelinten käyttäjiä? 

Eipä rehellisyydelläkään mitään saavuta naisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eipä rehellisyydelläkään mitään saavuta naisten kanssa.

Treffeillä kun rehellisesti kertoo masennuksesta, ahdistuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista nainen ei jatka tapailua. Vaikka kertoisi että nuo asiat on hoidossa lääkkeillä ja terapialla niin naien jää siltikin epäluuloiseksi ja lopettaa tapailun. Valehtelu on oikeasti ainoa mahdollisuus monelle miehelle että suhde kestään yksiä treffejä kauemmin.

Mikäli suhde kestää ja aletaan suunnitella perhettä niin mies ei voi sanoa rehellistä mielipidettään, ettei halua lapsia jos nainen niitä taas haluaa. Siitä tulee varmasti ero ja moni mies kokeilee että jaksaisiko sitä olla isä, koska muuten menettää naisen. Sitten ihmetellään kun mies ei osallistu lapsenhoitoon ja kaikki jää naisen harteille.

Tuo yksi pointti on ihan totta.

Kun mies muuttuu alkuvaiheesta, mies on sika joka feikkasi olevansa itsevarma, miehekäs, koko ajan aikaansaapa unelmamies.

Kun nainen muuttuu alusta, mies on sika koska ei tajunnut että se on vain alkuvaihetta/kanivaihetta/romanssivaihetta tms, ja miehen pitää kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että nainen on ihminen eikä mikään unelmien prinsessa.