Kävin lenkillä melko uudella ok-taloalueella ja kyllä mä ihmettelin miten ihmisillä on varaa tuohon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Olisi kiva kuulla millaisilla tuloilla ostetaan yli 300000 e asuntoja ja miten tuohon on päästy? 

Minun ja mieheni yhteiset bruttovuositulot ovat noin 130000e. Asunnon hinta oli noin 250000e eikä yhtään kalliimpaan olisi rahaa. Kaksi vanhaa autoa ja kaksi teiniä. 

Yhteensä 100k/vuosi tuloilla 330 000euroa lainaa, josta jäljellä parin vuoden jälkeen 230 000. Auto velaton (20 000 euron auto) pihassa ja toista ei tule koska mikään ei ole huonompi sijoitus kuin auto (syö rahaa ja arvo alenee). Maksetaan pois ennen eläkeikää helposti ja rempatkin pystyy toteuttamaan. Kun ei ole sitä toista autoa tai lainaa jää rahaa käyttöön ihan eri lailla. Lasten kanssa voi budjetoida ja lomien suhteen miettiä hieman kuinka usein ja missä lomailee. Näin ei tarvitse ottaa ylimääräistä turhaa velkaa.

Aika hyvin. Laskin että 10v laina korkoineen 3300e/kk lyhentäisi velkaa vasta n 50 000 2 vuodessa. Eli teidän on pitänyt maksaa velkoja ja korkoja pois n 4000e/kk.

Elättekö pääomatuloilla vai pyhällä hengellä kun 100ke vuosipalkasta jää käteen vain n 5000e/kk? 

Meillä (140ke/v) oli ainakin muut asumiskulut, ruokamenot yms rasitteena joten laina aikoinaan lyheni hitaammin. 

Hallitus leikkasi 1200 euron ansiosidonnaisesta 400 euroa pois. Kuulin, että meidän kaupungista lopetetaan ala-aste alueelta mihin on rakennettu uusia taloja.

Lasten koulumatka ollut 1 km ja jatkossa on 10 km.

Vierailija kirjoitti:

Hallitus leikkasi 1200 euron ansiosidonnaisesta 400 euroa pois. Kuulin, että meidän kaupungista lopetetaan ala-aste alueelta mihin on rakennettu uusia taloja.

Lasten koulumatka ollut 1 km ja jatkossa on 10 km.

Hallitus leikkaa ja syntyvyys vähenee.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis itsellä / omassa tuttavapiirissä tekisi tiukkaa hankkia edes sitä kaasugrilliä joka näiden takapihoilla järjestäen oli!

Monenako päivänä vuodesta sitä hirvitystä tarvitaan? 

Niinpä, itse ainakin toivon, ettei omat lapset ottaisi liikaa lainaa. Meille olisi aikanaan haluttu antaa pankista 300 000 euroa talolainaa. Onneksi riitti alle puolet siitä, kun myytiin jo maksettu kerrostalokolmio. Nykyään pankit ei noin höveleitä kuulemma olekaan.

Syntyvyys vähenee ja kouluja lopetetaan. Ei niitä muutaman kokoomuslaisen lapsen takia aleta pitämään.

Itse olen aloittanut säästämään opiskeluja varten alle 10 v iässä. Tajusin jo sillloin että haluan opiskella ja sitten oman talon. Alle 14 v iässä siis rahaa kertyi todella vähän koska ne oli lähinnä synttärilahjaksi saatua rahaa. 

 

14 v iästä olin kaikki kesät töissä ja säästin yleensä 95% palkastani. Asuin pienellä paikkakunnalla joten oli helppo säästää kun karkki oli lähinnä ainut mihin rahaa olisi voinut käyttää. Ensimmäisen kerran kävin grillillä syömässä noin 16v iässä ja ekan kerran söin pitserian pitsaa noin 21 v iässä. Vaatteita ostin todella vähän ja aina vaan tarpeeseen. Olen eläissäni ostanut ehkä kaksi kasettia musiikkia. En meikkaa. en matkusta.

Sijoitin hyvin säästöjäni. Sitten löytyi sattumalta mies joka oli myös säästänyt paljon. Töissä meille tarjottiin mahdollisuus sijoittaa yritykseen jossa olimme töissä. Yritys meni pörssiin ja kun myimme osuutemme oli sijoitus moninkertaistunut. 

 

Rakennettiin talo itse (sukulaisissa rakennusalan ihmisiä ja palkkasimme heitä pariksi kuukaudeksi töihin ja muutamaksi tunniksi tarvittiin sähkäriä ja putkimiestä). Muuten tehtiin kaikki itse. Käytännössä talo maksoi meille noin 100 000€ Ja talli 30 000€. Nyt jos myisi niin arvo olisi yli 300 000€. 

 

Eli jos meidän elämää katsoisi niin säästeliäs elämäntapa, paljon töitä ja hyviä sijoituksia. 

 

Vierailija kirjoitti:

Kävin juoksemassa myös ja kattelin pihoja muussakin mielessä. 

Yhden pihalla oli robottiruohonleikkuri. Hinta 4000e päälle. 

Sellainen mitä saisin itse säästää omalla työllä noin 8 vuotta. 

Toiset ne ostaa tollasen noin vain. Onko se oikein?

 

Sellainen että duunailet koko viikon ylitöitä tehden ja säästät ja et saa kymmenessä vuodessa säästettyä neljää tonnia, niin eihän sellainen duuni ole minkään arvoinen. Lopettakaa sellaisten töiden tekeminen. Siksi niitä muualta etsitään, niitä tekijöitä...

Menee elämä vain hukkaan. Ei se neljän tonnin leikkuri ole sen väärtiä että töissä käy. Työttömänä voi olla ihan tyytyväinen kun ei enää ostele yhtään mitään kuin riisiä, perunaa ja makaroonia. Antaa niiden käydä töissä jotka siitä jotain saa.

Veden sähkön ja roskan takia ei kyllä kannata töitä tehdä. Aikuiset tarvisee mahdollisuuden säästää omaan kotiin yms isoihin hankintoihin ja nyt selaista ei edes haluta antaa työssä käyville. Käytännössä matalapalkka-alan duunareilta imuroidaan ne vähätkin hilut pois.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aloittanut säästämään opiskeluja varten alle 10 v iässä. Tajusin jo sillloin että haluan opiskella ja sitten oman talon. Alle 14 v iässä siis rahaa kertyi todella vähän koska ne oli lähinnä synttärilahjaksi saatua rahaa. 

 

14 v iästä olin kaikki kesät töissä ja säästin yleensä 95% palkastani. Asuin pienellä paikkakunnalla joten oli helppo säästää kun karkki oli lähinnä ainut mihin rahaa olisi voinut käyttää. Ensimmäisen kerran kävin grillillä syömässä noin 16v iässä ja ekan kerran söin pitserian pitsaa noin 21 v iässä. Vaatteita ostin todella vähän ja aina vaan tarpeeseen. Olen eläissäni ostanut ehkä kaksi kasettia musiikkia. En meikkaa. en matkusta.

Sijoitin hyvin säästöjäni. Sitten löytyi sattumalta mies joka oli myös säästänyt paljon. Töissä meille tarjottiin mahdollisuus sijoittaa yritykseen jossa olimme töissä. Yritys meni pörssiin ja kun myimme osuutemme oli sijoitus

Ja isi ja suku. Muut ihmiset sun ympärillä teki lähinnä ton. Et sinä.

Suomalainen muuttaa helposti tulot velaksi. Ei noilla sitä käyttörahaa ole juuri sen enempää kuin muillakaan koska kuukausimaksut nielee ison siivun.

Vierailija kirjoitti:

Sairastuminen, ero tai työttömyys niin koko korttitalo sortuu 

Juu, itse pyrin siihen, että pakolliset menot vastaisivat ansiosidonnaista. Ta tulevaisuudessa eläkettä. Jos sellaisia ylipäänsä on enää saatavilla.

Taisimme säästää liki kymppitonnin vuodessa pelkästään sillä, että lapsia ei kiinnostanut kalliit ohjatut muotiharrastukset, vaan lähinnä teknlologia ja viihdepalvelut, jotka tulevat vanhemmille todella halvaksi.

Kahden ihmisen talous on aivan eri vahvuinen, kuin yhden ihmisen talous.

Varsinkin, jos molemmat varoissaan (esim hyvän työpaikan takia)

Ja isompia perintöjä on tippunut jo hyvän aikaa ( vertaa esim Ruotsi).