Kirjoita kaunis lyhyt runo đ
Kommentit (26)
Lanttu pieni, pyöreÀ pÀÀ,
maan alla hiljaa elÀmÀÀ nÀÀt.
KylmÀssÀ kasvoit, sitkeÀ juuri,
vaatimaton, mutta sydÀmessÀ suuri.
Ei koreile vÀrein, ei loista kuin kukka,
vaan lautaselle tuo se makujen sukka.
Keitossa, laatikossa arkinen aarre,
lanttu on lahja, ei mikÀÀn varre.
PĂ€ivi pieraisi,
hallitus hajosi,
persujen kannatus
viiteen prossaan vajosi.
No tÀssÀ
Istuin iltaa
poltin kiltaa
Katselin samalla telkkua
juoden vÀhÀn brenkkua
Hankasin hetken nenÀÀ
Mutten kuitenkaan enÀÀ
Kesti kaksi min kirja runo omasta pÀÀstÀ
Aurinko laskee pinkkinÀ
Sulle se on vinkkinÀ
Aalloissa, taivaanrannassa
On portaali toiseen maailmaan
Ilmassa, tuulessa, vedessÀ
Luonto on tÀÀllÀ ja eri maailmat
huumorin taju
kuulijanko vastuulla
poistun rannalle
kuikat uivat ohitse
nauravat jutuilleni
EU tuli Suomen talous suli
EU lÀhetti halpatyövoimaa - työttömyys on nyt roimaa
Yksi ruusu vain
Viis on lehdet sen
Onpa kauneus yksinkertainen
- japanilainen tankaruno (koulukirjassa 1975l)
KorkokenkÀ, ylvÀs ja hieno, kuin unelma iltaan pukeutuneen vieno.
Askelissa soi yön hiljainen taika, katseet se kÀÀntÀÀ - on siinÀ jo aika.
Koron kopina kaupungin kiveen, sanoja ei tarvi, vain rytmi on live.
Kuin tanssi se kulkee, rohkeus kantaa, unelmien polkuja korko se antaa.
Vaikka se joskus varpaita painaa, sydÀmessÀ kulkee se tarinaa aina.
Ei vain kengÀksi tehty, vaan mielen siiveksi, voimaksi piilotetuksi ja ilon viiveeksi.
Ăisen puun oksalla nuokun
Nukahtaneen oravan valvon unta
Vain pöllöt valveilla valppaina vÀijyy
HeidÀn hallussaan öinen valtakunta
LitteÀn pullon suulta siemailen naukun
Kaipaan sinua.
Otan pussin nikotiinia.
Se polttaa.
JĂ€rven pinta,
valot sinisiset.
HyttysenÀ iniset!
Rannalla tyhjÀt talot.
HirveÀ rakkauden hinta.
Yksin on ihminen hoitanut kaiken
hammasta purren, tuuril tai taiten
alkaa se elo raskasta olla
kun ain on yksin ja tÀysi nolla
Omenan kuoressa on reikÀ. Kun painaa korvansa sitÀ vasten voi kuulla astioiden kilinÀÀ. Toukka tiskaa. (Risto Rasa)
HÀlvenevÀn usvan keveys
öisen ketun jÀlkiÀ seuraan
vilkasta on elÀmÀÀ yöllÀ ollut
unien maassa rakastuin peuraan
laajenee elÀmÀÀn uskon kaistaleveys
JĂ€i Sanomaan
vain pÀivÀ elÀmÀÀ
ja elÀmÀÀn nyt Sanoma vain jÀÀ.
Lyhyt
on liian vÀhÀn .
PitkÀ
on liian kauan.
ElÀmÀ
kanssasi, toivon sen olevan ikuisuus.
Katsoin aurinkoon.
Katsoin kuuhun.
Katsoin silmiisi.
Katsoin tiliotteen.
Ei perkele. Katsoin takaisin aurinkoon.
Tili tuli, tili meni, kuka vÀlistÀ sen veti, bÀtmÀÀn!
Siisti tÀytyy aina olla
sanoi kissa hietikolla
raapi pÀÀlleen tarpeen teon
pienen sievÀn santakeon
TÀÀ runo on meidĂ€n mökin vessan seinĂ€ssĂ€, ehtinyt opetella sen ulkoa hyvin đ€Ł
Kaunis
lyhyt
runo.