Miten jakaa asumiskustannukset toisen omistamassa asunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka asuu toisen omistamassa on vuokralainen ja maksaa vuokraa omistajalle. Itse en ottanut koskaan ketään luokseni asumaan. Kun tapasin mieheni, kumpikin lähti pois omastaan ja ostimme yhteisen asunnon kummankin nimiin, tasapuolista.

Ei vaan puoliso tai avopuoliso. Ja yhteiskunta odottaa näiden elävän yhteisessä taloudessa, eikä sellaiseen saa esim asumistukea. Ellei pysty osoittamaan, että parisuhdetta ei ole. 

 

Kuinkahan moni vuokrankerääjä oikeasti tekee veropetoksen? Ja hyötyy puolisostaan enemmän kuin vuokranantaja vastaavalla vuokralla hyötyisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka asuu toisen omistamassa on vuokralainen ja maksaa vuokraa omistajalle. Itse en ottanut koskaan ketään luokseni asumaan. Kun tapasin mieheni, kumpikin lähti pois omastaan ja ostimme yhteisen asunnon kummankin nimiin, tasapuolista.

Ei vaan puoliso tai avopuoliso. Ja yhteiskunta odottaa näiden elävän yhteisessä taloudessa, eikä sellaiseen saa esim asumistukea. Ellei pysty osoittamaan, että parisuhdetta ei ole. 

 

Kuinkahan moni vuokrankerääjä oikeasti tekee veropetoksen? Ja hyötyy puolisostaan enemmän kuin vuokranantaja vastaavalla vuokralla hyötyisi?

Melko harva.  Varsinkin kun korot huutelee korkealla.  Mä maksan 200k€ lainasta korkoja n600€/kk.

Mun ei kannata muuttaa miehen kanssa yhteen. Vaikka mies maksaisi kaikki asumiskulut, niin mulle jäisi vain satanen enemmän rahaa käyttöön, koska yhteenmuutto veisi multa kokonaan asumistuen ja hyvän siivun eläkkeestäkin. Jos maksaisin vielä puolet vastikkeesta, niin olisin tukevasti miinuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka asuu toisen omistamassa on vuokralainen ja maksaa vuokraa omistajalle. Itse en ottanut koskaan ketään luokseni asumaan. Kun tapasin mieheni, kumpikin lähti pois omastaan ja ostimme yhteisen asunnon kummankin nimiin, tasapuolista.

Ei vaan puoliso tai avopuoliso. Ja yhteiskunta odottaa näiden elävän yhteisessä taloudessa, eikä sellaiseen saa esim asumistukea. Ellei pysty osoittamaan, että parisuhdetta ei ole. 

 

Kuinkahan moni vuokrankerääjä oikeasti tekee veropetoksen? Ja hyötyy puolisostaan enemmän kuin vuokranantaja vastaavalla vuokralla hyötyisi?

Melko harva.  Varsinkin kun korot huutelee korkealla.  Mä maksan 200k€ lainasta korkoja n600€/kk.

Pitää myös muistaa että asunto kuluu tuplasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka asuu toisen omistamassa on vuokralainen ja maksaa vuokraa omistajalle. Itse en ottanut koskaan ketään luokseni asumaan. Kun tapasin mieheni, kumpikin lähti pois omastaan ja ostimme yhteisen asunnon kummankin nimiin, tasapuolista.

Ei vaan puoliso tai avopuoliso. Ja yhteiskunta odottaa näiden elävän yhteisessä taloudessa, eikä sellaiseen saa esim asumistukea. Ellei pysty osoittamaan, että parisuhdetta ei ole. 

 

Kuinkahan moni vuokrankerääjä oikeasti tekee veropetoksen? Ja hyötyy puolisostaan enemmän kuin vuokranantaja vastaavalla vuokralla hyötyisi?

Melko harva.  Varsinkin kun korot huutelee korkealla.  Mä maksan 200k€ lainasta korkoja n600€/kk.

Pitää myös muistaa että asunto kuluu t

Kuluu se muillakin vuokralaisilla, ja silti verot pitää maksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mun ei kannata muuttaa miehen kanssa yhteen. Vaikka mies maksaisi kaikki asumiskulut, niin mulle jäisi vain satanen enemmän rahaa käyttöön, koska yhteenmuutto veisi multa kokonaan asumistuen ja hyvän siivun eläkkeestäkin. Jos maksaisin vielä puolet vastikkeesta, niin olisin tukevasti miinuksella. 

Tämähän se pienituloisella on, kun joutuu sitten toisen hyvän tahdon varassa elämään, jos toisella on mitään omaisuutta, eikä sen omaisuuden tarvitse olla kuin joku kerrostaloluukku, kunhan se on oma, niin eipä kannata yhteen muuttaa. 

Viimeksi kun olin avoliitossa, en maksanut asumisesta mitään. Mies tienasi 3 kertaa mua enemmän. Minä maksoin oman auton kulut, omat harrastukset ja vaatteet. Loput sijoitin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka asuu toisen omistamassa on vuokralainen ja maksaa vuokraa omistajalle. Itse en ottanut koskaan ketään luokseni asumaan. Kun tapasin mieheni, kumpikin lähti pois omastaan ja ostimme yhteisen asunnon kummankin nimiin, tasapuolista.

Ei vaan puoliso tai avopuoliso. Ja yhteiskunta odottaa näiden elävän yhteisessä taloudessa, eikä sellaiseen saa esim asumistukea. Ellei pysty osoittamaan, että parisuhdetta ei ole. 

 

Kuinkahan moni vuokrankerääjä oikeasti tekee veropetoksen? Ja hyötyy puolisostaan enemmän kuin vuokranantaja vastaavalla vuokralla hyötyisi?

Melko harva.  Varsinkin kun korot huutelee korkealla.  Mä maksan 200k€ lainasta korkoja n600€/kk.

Ei se kulu jos ei ota vuokralaista. Mä en suoraan sanottuna olisi vaimoa ottanut tähän jos olis edes kehdannut ehdottaa 170€/kk. Enemmän saa vahinkoa aikaan kuin miltä tuo korvaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun ei kannata muuttaa miehen kanssa yhteen. Vaikka mies maksaisi kaikki asumiskulut, niin mulle jäisi vain satanen enemmän rahaa käyttöön, koska yhteenmuutto veisi multa kokonaan asumistuen ja hyvän siivun eläkkeestäkin. Jos maksaisin vielä puolet vastikkeesta, niin olisin tukevasti miinuksella. 

Et oo ajatellut töihin mennä? 

Mies asuu mun omistamassa asunnossa, mutta en ota häneltä rahaa asumisesta. Asumiskulut noin 500€. Lainat olen maksanut pois. Hänellä isommat tulot. 

Tykkään asua yhdessä, eikä kumpikaan meistä nillitä rahasta eikä laske senttejä. Hän maksaa puolestaan  reissut, tapahtumia ja järjestää muita kivoja juttuja meille. Ostaa kotiin tekniikkaa, huonekaluja  ja muuta tarpeellista. Yhteinen elämä. 

Hyväksikäyttöä tai puhdasta siipeilyä en hyväksy, jota jotkut tässä asiassa kohtaa. En myöskään sitä että maksattaa toisella omistuskämppänsä lainoja ns vuokrana. 

Kannattaa pistää kaikki paperille ja pitää kaikki yhteisten menojen kuitit tallessa.

Minä olin avoliitossa yli 20 vuotta ja meillä on exän kanssa 3 yhteistä lastakin. Asuimme miehen omistamassa talossa, josta mies maksoi lainaa. Hän oli ostanut talon jo ennen kuin me tutustuimme ja lainaakin jo alkanut lyhentää. Meillä oli menojen jako niin, että mies maksoi lainan ja omakotiasumisen kuluja, itse osallistuin satunnaisesti tyyliin lämminvesivaraaja hajosi ja ostin uuden kun kävi ilmi ettei sitä voi korjata. Minä maksoin vuosikaudet kaikki talouden ruuat ja päivittäisostokset.



Erotilanteessa mies haki ns. asumishyötynä minulta kymmeniä tuhansia euroja. Oli ihan turha selitellä että olen maksanut päivittäisostoksia kun kuitteja ei ollut ja pankin toimittamat tiedot hyväksyttiin vain tietyltä ajalta taaksepäin. Ulkosaunan ulkolaudoituksen hankin myös ja muutaman muun asian: laudat käteisellä ostettu naapurikylän pienestä liikkeestä ja summa kuitenkin arjessa merkittävä yli 3000 euroa niin noin voi käydä. Menepä sieltä liikkeestä kyselemään 10 vuoden takaisia kuitteja, kun sitä ei välttämättä ole enää edes olemassa.

Miehen vaatimusta kohtuullistettiin mutta jouduin silti maksamaan hänelle muutaman kymppitonnin asumishyötynä. 

Juristini neuvoi tuolloin että avoliitossa ihan kaikesta on syytä tehdä kirjallinen dokumentti, esimerkiksi velkakirja, ja joka helvetin kuitinlipare yhteisiin menoihin täytyy pitää tallessa jos on maksettu käteisellä. Näin pitää tehdä vaikka mitään yhteistä tiliä ei olisi ja vaikka tuntuisi ettei erota ikinä. ÄLKÄÄ OLKO TYHMIÄ JA NAIIVEJA, MINÄ OLIN JA OLEN MAKSANUT SIITÄ KALLIISTI!

Asunnosta riippuen noin 1/3 vastaavan asunnon markkinavuokrasta on minusta kohtuullinen. Puolikas markkinavuokra on liikaa ja puolet juoksevista kuluista kohtuuttoman vähän.  Vastike ja juoksevat kulut kokonaan voi olla sopivaa kokoluokkaa, mutta ei aina.

Asumiskulujen muodostuminen on monimutkaista. Vuokra nyt on selkeä, mutta ikänsä vuokralla asuvilla tuntuu olevan joskus ihan harhaiset käsitykset omistusasumisen kustannuksista. Ne muodostuu vastikkeesta, sähköstä, vedestä, vakuutuksista, remontti- ja ylläpitokuluista, lainan korosta ja mahdollisesta arvonlaskusta. Vaikka lainaa ei olisi, on sidottu pääoma kuitenkin kustannus sekin.

Yleensä alueen markkinavuokra koostuu näistä kustannuksista ja pienestä siivusta päälle. Kolmasosa markkinavuokrasta on jopa hieman alakanttiin, jos kaikki asumiskulut huomioitaisiin, mutta minusta se on useimmissa tapauksissa hyvä win-win ratkaisu.

Tietty jos tulotasot on hirveän erilaiset, niin tämä mutkistaa tilannetta. Esim työtön muutta vuokrayksiöstä toisen isoon omakotitaloon. Toki isoilla tuloeroilla yhteiselo voi muutenkin olla haastavampaa, ellei suoraan lähdetä diiliin jossa toinen elää surutta siivellä.

Vierailija kirjoitti:

Asunnosta riippuen noin 1/3 vastaavan asunnon markkinavuokrasta on minusta kohtuullinen. Puolikas markkinavuokra on liikaa ja puolet juoksevista kuluista kohtuuttoman vähän.  Vastike ja juoksevat kulut kokonaan voi olla sopivaa kokoluokkaa, mutta ei aina.

Asumiskulujen muodostuminen on monimutkaista. Vuokra nyt on selkeä, mutta ikänsä vuokralla asuvilla tuntuu olevan joskus ihan harhaiset käsitykset omistusasumisen kustannuksista. Ne muodostuu vastikkeesta, sähköstä, vedestä, vakuutuksista, remontti- ja ylläpitokuluista, lainan korosta ja mahdollisesta arvonlaskusta. Vaikka lainaa ei olisi, on sidottu pääoma kuitenkin kustannus sekin.

Yleensä alueen markkinavuokra koostuu näistä kustannuksista ja pienestä siivusta päälle. Kolmasosa markkinavuokrasta on jopa hieman alakanttiin, jos kaikki asumiskulut huomioitaisiin, mutta minusta se on useimmissa tapauksissa hyvä win-win ratkaisu.

Tietty jos tulotasot on hirveän erilaiset, niin

Ai niin, unohtui mainita omakotitalon kiinteistövero ja jätemaksu, mutta tällöin ei tietenkään ole vastiketta erikseen.

Reilua on se, että ostatte yhdessä asunnon molempien nimiin ja makselette sitä yhdessä. Mies voi vaikka taata teidän asuntolainan edellisellä asunnolla. Saatte yhdessä olonajan molemmat etua asunnon arvon noususta, jos suhde on pitkä, se voi olla merkittävä summa. Ole tarkka rahoistasi ja asunnon arvon noususta. 

Asunnon omistaja maksakoon lainan ja vastikkeet. Sähkö ja vesilaskut voi puolittaa.

Vierailija kirjoitti:

Asunnon omistaja maksakoon lainan ja vastikkeet. Sähkö ja vesilaskut voi puolittaa.

Missä asunnossa asut maksamalla vain sähkön ja veden? Tottakai vastike maksetaan puoliksi. Se on yhtä lailla asumisen juoksevaa kulua kuin sähkö ja vesi, eikä kerryttä kenenkään omaisuutta. vastikkeella maksetaan nurmikon leikkuut, yleisten tilojen siivoukset, lumityöt, isännöinti yms yhteiset kulut.

Lainan maksaa tietysti lainan ottaja. 

Yksinkertaista. Jos nainen asuu miehen omistamassa asunnossa, ei hänen tarvitse maksaa mitään. Jos taas mies asuu naisen omistamassa asunnossa, maksaa mies vastikkeen ja puolet naisen asuntolainamaksueristä.

Näin se vain menee.

Vierailija kirjoitti:

Asunnosta riippuen noin 1/3 vastaavan asunnon markkinavuokrasta on minusta kohtuullinen. Puolikas markkinavuokra on liikaa ja puolet juoksevista kuluista kohtuuttoman vähän.  Vastike ja juoksevat kulut kokonaan voi olla sopivaa kokoluokkaa, mutta ei aina.

Jos vuokralaista kaipaa, niin kannattaa laittaa ilmoitus esim vuokra-asuntosivuille. 

Vierailija kirjoitti:

Asunnon omistaja maksakoon lainan ja vastikkeet. Sähkö ja vesilaskut voi puolittaa.

Sun kannattaa siis asua jatkossakin yksin ja maksaa kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertaista. Jos nainen asuu miehen omistamassa asunnossa, ei hänen tarvitse maksaa mitään. Jos taas mies asuu naisen omistamassa asunnossa, maksaa mies vastikkeen ja puolet naisen asuntolainamaksueristä.

Näin se vain menee.

Valitse kumppanisi paremmin. Meillä menee toisinpäin.