Lue keskustelun säännöt.
Riidaton parisuhde, normaalia vai outoa?
31.07.2025 |
Omassa liitossani on huono vaihe menossa. Ruuhkavuodet yhdistettynä muutamiin ongelmiin ja tästä johtuen meillä on jatkuvasti riitoja. Olen näistä sitten avautunut läheiselle ystävälleni, joka onkin ollut minulle korvaamaton tuki. Viime kerralla kun tapasimme ja olin valittanut hänelle liittoni ongelmista havahduin jotenkin siihen, että avautuminen on ollut kovin yksipuolista. Sanoin hänelle, että kai tietää, että voi purkaa oman suhteensa riitoja myös minulle ja tähän ystäväni jotenkin jopa nolona takelteli, etteivät he koskaan riitele miehensä kanssa.
Jäin miettimään, että voiko tuo olla edes totta? Ovat kuitenkin olleet yli kymmenen vuotta yhdessä. Toki tiedän, ettei usein riitely ole terveen parisuhteen merkki ja riidattomuus on varmaan se ideaali, mutta kuinka moni oikeasti elää riidattomassa suhteessa? Tai onko se edes ihan tervettä, ettei koskaan mistään asiasta muka tule erimielisyyksiä?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta sekä täysin riidattomasta että sellaisesta, että mikään ei suju. Kaikesta tulee tappelu. Toisessa suhteessa mikään ei ole ongelma.
Nämä on kemiakysymyksiä. Jopa sama ihminen voi olla erilainen eri suhteessa, eri ihmisen kanssa. Jopa väkivaltainen saattaa olla väkivallaton ja toisin päin. Sanoi psykologit mitä hyvänsä.
Viimeinen lause oli kuitti kaikille virkaintoisille, jotka tukee naisten uhriajattelua. Naisen osuus parisuhteessa on 50%. Myös väkivaltatilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mitä sitten? Vai arvostatko työkaverit puolisosia niin paljon korkeammalle, että heidän kanssaan kykenet hoitamaan asiat fiksusti riitelemättä, mutta kotona sitten "tuuletellaan"?"
Ei tuo omakaan keskustelusi kovin paljon toisen eriäviä mielipiteitä näytä kunnioittavan. Juuri tämänkltaisen kommentoinnin takia sinun ei tarvitse arvioida tietää eikä arvioida työelämätaitojani ollenkaan. Sen tekevät ihan muut ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisin loukata rakasta puolisoani? Asioista voidaan aina keskustella.
Ei tietenkään kukaan halua loukata rakasta ihmistä, mutta kun vuosikymmenet jaetaan kaikki, ihan varmasti joka ikinen meistä joskus loukkaa toista. Ja jos sitä ei saa sanoa ääneen ja asioita ei koskaan pyydetä anteeksi, kyllä minusta suhteesta puuttuu jotain. Jos ei saa itkeä pettymystään jonkun asian suhteen, tai kertoa, miten paha mieli jostain asiasta tulee.
Tämä taitaa sitten taas johtaa riidan määrittelyn ongelmaan. Mä en laske sitä riitelyksi, että mä sanon mua ärsyttäviä asioita miehelleni.
Esimerkiksi meidän työnjaon mukaan mun mies siivoaa kylppärin ja vessat, ja mä imuroin. Mä imuroin pari kertaa viikossa ja silloin kun vessojen pesu kuului vielä minulle, siivosin ne noin viikon välein. Mun mies on vähän laiska luonteeltaan ja tekee myös pitkää päivää töissä, joten mä olen aika lempeä, mutta mua alkaa ärsyttämään, kun vessojen pesuväli pitenee jonnekin kuukauteen. Silloin voin sanoa hänelle, että mua vähän ärsyttää ja on epäreilua, että mä hoidan isomman osan siivouksesta muutenkin, ja hän ei saa omaa osuuttaan tehtyä. Hän pyytää anteeksi, sanoo toimivansa paremmin tulevaisuudessa ja siivoaa vessat. Mulle asia on silloin ok.
Mun mielestä me ei olla riidelty, koska mä olen neutraalisti ilmoittanut mikä mua ärsyttää, ja mies on pyytänyt anteeksi ja korjannut käytöstään. Jos mä menisin negatiivisella asenteella ja äänensävyllä sanomaan vessansiivouksesta ja mies menisi suorilta käsin raivosiivoamaan vessaa, niin sitten voisin sanoa, että me ollaan riidelty, mutta tuo normaali skenaario on ihan vaan kaksi normaalia aikuista puhumassa tunteistaan ja korjaamassa käytöstään. Sitä voi kertoa, että jostain tulee paha mieli ilman, että se on riitelyä.
Kyllä ne riidat makuukamarissa lopulta sovitaan
Jos toinen on lapanen tai kynnysmatto joka suostuu kaikkeen, niin sitten on normaalia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mitä sitten? Vai arvostatko työkaverit puolisosia niin paljon korkeammalle, että heidän kanssaan kykenet hoitamaan asiat fiksusti riitelemättä, mutta kotona sitten "tuuletellaan"?"
Ei tuo omakaan keskustelusi kovin paljon toisen eriäviä mielipiteitä näytä kunnioittavan. Juuri tämänkltaisen kommentoinnin takia sinun ei tarvitse arvioida tietää eikä arvioida työelämätaitojani ollenkaan. Sen tekevät ihan muut ihmiset.
Olen eri, mutta nyt taisi kalikka kalahtaa, kun ryhdyit puolustelu-syyttely-linjalle. Että kannattaisko kuitenkin kysyä siltä mieheltäsi, että miten hän toivoisi teidän kommunikaationne toimivan.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kuvitteli, että parisuhde voi olla riidaton. Hän ahdistui huutamisistani ja hermostumisistani, mutta muutamassa vuodessa selvisi miten hän lapsena pelkäsi äitiään. Hän ei uskaltanut suuttua mistään ja muutti itsensä näkymättömäksi, ettei äiti vaan saisi päähänsä huutaa hänellekin. Miehellä vei vielä muutama vuosi lisää elämää kanssani, kunnes mies uskalsi suuttua minulle. Sanoin joka huutomme päätteeksi, että rakastan häntä entistä enemmän ja miten hän saa huutaa niin paljon kuin haluaa. Lopulta mies koki olonsa turvalliseksi kanssani ja uskaltaa suuttua minulle.
En ole mikään psykologi, mutta hienoa jos joku on temperamantiltaan lehmänhermoinen, mutta se ei tee hänestä sen parempaa parisuhteessa kuin äkkipikainenkaan persoona. IHmiset kohtaavat toisensa hyvin eri tavoin ja yksilöllisesti. Niin kuin vanha sukulaiseni aina sanoi "Luoja ei kiellä suuttumasta, mutta pitkää vihaa pitämästä"
Tää on kyllä erikoinen postaus. Jos huutaminen on parisuhteessa normaalia, niin kai te sitten huudatte lapsillennekin, kun siinähän vaan rakkaus kasvaa. Paitsi ei ilmeisesti kasva, kun miehen äiti on hänelle huutanut ja hänestä on tullut mies, joka pelkäsi toisten huutavan hänelle. Tai lue nyt toi juttusi ihan ajatuksella läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalit tunnetaidot ja harjaantunut kommunikointi ei tuota riitoja. Eri mieltä ollaan mutta koskaan ei huudeta tai solvata toista. Lapsuuden jälkeen ei ole ollut tarvetta koska on oppinut kunnioittamaan toisia ihmisiä ja keskustelemaan erimielisyyksistä. Tekemään kompromisseja.
Mikäli harrastatte päivittäin peppuseksiä, niin ei tule riitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kuvitteli, että parisuhde voi olla riidaton. Hän ahdistui huutamisistani ja hermostumisistani, mutta muutamassa vuodessa selvisi miten hän lapsena pelkäsi äitiään. Hän ei uskaltanut suuttua mistään ja muutti itsensä näkymättömäksi, ettei äiti vaan saisi päähänsä huutaa hänellekin. Miehellä vei vielä muutama vuosi lisää elämää kanssani, kunnes mies uskalsi suuttua minulle. Sanoin joka huutomme päätteeksi, että rakastan häntä entistä enemmän ja miten hän saa huutaa niin paljon kuin haluaa. Lopulta mies koki olonsa turvalliseksi kanssani ja uskaltaa suuttua minulle.
En ole mikään psykologi, mutta hienoa jos joku on temperamantiltaan lehmänhermoinen, mutta se ei tee hänestä sen parempaa parisuhteessa kuin äkkipikainenkaan persoona. IHmiset kohtaavat toisensa hyvin eri tavoin ja yksilöllisesti. Niin kuin vanha sukulaiseni aina sanoi "Luoja ei kiellä suuttumasta, mutta pitkää vTää on kyllä erikoinen postaus. Jos huutaminen on parisuhteessa normaalia, niin kai te sitten huudatte lapsillennekin, kun siinähän vaan rakkaus kasvaa. Paitsi ei ilmeisesti kasva, kun miehen äiti on hänelle huutanut ja hänestä on tullut mies, joka pelkäsi toisten huutavan hänelle. Tai lue nyt toi juttusi ihan ajatuksella läpi.
Tämä!!
"Henkilökohtaiset tunteet toista kohtaan eivät tarkoita että häntä saisi mielin määrin loukata ja haukkua kun suuttuu.
Tunteita saa olla, koviakin. Mutta ne eivät ole lupa toisen satuttamiseen vaikka se toinen olisi miten läheinen."
Huomaatko yhtään, miten yleistäviä oletuksia teet vieraista ihmisistä sen perusteella, että käytetään jotain tiettyjä sanoja?
Kun suutaan = automaattisesti loukataan ja haukutaan
Kun kiihdytään = automaattisesti huudetaan ja raivotaan ilman mitään holttia
Kun sanotaan ääneen, että suuttumuksen tunteille on oltava tilaa = tiedät heti, että nyt tuo ihminen oikeuttaa sillä väärän toiminnan läheisiään kohtaan.
Tiedätkö, kun muutkin ihmiset ovat voineet tehdä töitä tunne-elämänsä kanssa, ja päätyä työstämisessään vähän erilaisiin päätelmiin. Riippuen siitä, mikä kenenkin kohdalla on toimivin malli. Ja sitten on ne sanat, joilla voi olla vielä niin erilaisia sisältöjä. Vähän vähemmällä olettamisella syntyy oikeasti kunnioittavampaa keskustelua.
Vastaa
Lainaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen eronnut viisikymppinen mies ja nyt uudessa seurustelusuhteessa.
Exä kyllä korotti mulle ääntään ja räyhäsi, ja meni välillä asiattomasti riitaan kuulumattomiin henkilökohtaisuuksiin, mutta minä vastasin aina asiallisesti enkä lähtenyt mukaan huutoon. Ei kyllä tuntunut mukavalta, kun yhtäkkiä kesken jonkun kimpaantuneen asioidenselvittelyn vaimo yhtäkkiä sanoo, että mulla on tyhmä, lässyttävä ääni. Mihin vi##uun se nyt liittyi, kun keskusteltiin jostain ihan randomista asiasta? En edes muista mitä tuo ns riita koski, mutta muistan edelleen, että mulla on tyhmä, lässyttävä ääni.
Nyt uudessa suhteessa ei asuta yhdessä, niin ei tarvitse olla koskaan eri mieltä tiskeistä, pyykeistä tms. Toki joskus ollaan asioista eri mieltä, mutta silloin asiat aina keskustellaan, ei riidellä.
Se mitä vaimo sanoi jäu sinun mieleen loppu iäksi. Toista ei nimitellä ja loukata. Toinen ei unohda koskaan miten pahasti sanottiin hänestä. Sanotut sanat ei katoa silloinkaan kun riita on sovittu ja ne särkee ihmissuhteet vähitellen. Vie luottamusken ja toisen arvostuksen.
"Riidoillakin on tärkeä paikkansa parisuhteessa. Ne opettavat molempia kestämään omaa ja toisen turhautumista. Ne opettavat kuulemaan toisen tunteita sekä työskentelemään riidan yli sopuun saakka. Jatkuva hyökkääminen kuitenkin johtaa entistä repivämpiin riitoihin." /Mielenterveystalo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Riidoillakin on tärkeä paikkansa parisuhteessa. Ne opettavat molempia kestämään omaa ja toisen turhautumista. Ne opettavat kuulemaan toisen tunteita sekä työskentelemään riidan yli sopuun saakka. Jatkuva hyökkääminen kuitenkin johtaa entistä repivämpiin riitoihin." /Mielenterveystalo
Olen eri mieltä. Riitely on kamalaa ja sen jälkeinen olo vasta kamalaa onkin.
"Olen eri, mutta nyt taisi kalikka kalahtaa, kun ryhdyit puolustelu-syyttely-linjalle. Että kannattaisko kuitenkin kysyä siltä mieheltäsi, että miten hän toivoisi teidän kommunikaationne toimivan."
Kalikan kolahdus on aika kulunut piikki, eikä sitä ihan kaikkeen voi tunkea.
Kommentti oli vain huonoa keskustelua ja hyökkäilyä. Siksi siihen ei muuta vastata.
Vierailija kirjoitti:
"Olen eri, mutta nyt taisi kalikka kalahtaa, kun ryhdyit puolustelu-syyttely-linjalle. Että kannattaisko kuitenkin kysyä siltä mieheltäsi, että miten hän toivoisi teidän kommunikaationne toimivan."
Kalikan kolahdus on aika kulunut piikki, eikä sitä ihan kaikkeen voi tunkea.
Kommentti oli vain huonoa keskustelua ja hyökkäilyä. Siksi siihen ei muuta vastata.
No sen perusteella, että sitä kommenttia on yläpeukutettu nyt 5 kertaa, ei kerro ollenkaan siitä, että kommentti olisi ollut huono. Että kyllä se kalikka nyt vaan kalahti:)
"Huomaatko yhtään, miten yleistäviä oletuksia teet vieraista ihmisistä sen perusteella, että käytetään jotain tiettyjä sanoja?"
Huomaatko yhtään että heti tuossa alla teet itse melkoisia oletuksia ja yleistyksiä siitä mitä minä olen mielestäsi sanonut. En ole sanonut mitään tuollaista.
"Kun suutaan = automaattisesti loukataan ja haukutaan"
No ei. Mutta kun tunteet ovat kovasti pelissä niin se vaara on suurempi. Voi loukata toista vaikka ei olisi tarkoitus.
"Kun kiihdytään = automaattisesti huudetaan ja raivotaan ilman mitään holttia"
Nyt puhuttiin erosta vaikka työpaikan ja parisuhteen välillä. Kyllä jotkut kiihtyvät työelämässäkin mutta harva kuitenkaan siellä mene mihinkään raivoamiseen. Parisuhteissa sitä taas valitettavasti joillain tapahtuu.
"Kun sanotaan ääneen, että suuttumuksen tunteille on oltava tilaa = tiedät heti, että nyt tuo ihminen oikeuttaa sillä väärän toiminnan läheisiään kohtaan."
En niin sanonut mutta jotkut käyttävät sitä niinkin. Jokainen voi miettiä mihin niitä tunteita käyttää ja mihin purkaa.
Vierailija kirjoitti:
"Olen eri, mutta nyt taisi kalikka kalahtaa, kun ryhdyit puolustelu-syyttely-linjalle. Että kannattaisko kuitenkin kysyä siltä mieheltäsi, että miten hän toivoisi teidän kommunikaationne toimivan."
Kalikan kolahdus on aika kulunut piikki, eikä sitä ihan kaikkeen voi tunkea.
Kommentti oli vain huonoa keskustelua ja hyökkäilyä. Siksi siihen ei muuta vastata.
Mykkäkoulu johtuu huonosta kommunikaatiokyvystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen eri, mutta nyt taisi kalikka kalahtaa, kun ryhdyit puolustelu-syyttely-linjalle. Että kannattaisko kuitenkin kysyä siltä mieheltäsi, että miten hän toivoisi teidän kommunikaationne toimivan."
Kalikan kolahdus on aika kulunut piikki, eikä sitä ihan kaikkeen voi tunkea.
Kommentti oli vain huonoa keskustelua ja hyökkäilyä. Siksi siihen ei muuta vastata.
Mykkäkoulu johtuu huonosta kommunikaatiokyvystä.
Kuin myös riidan haastaminen.
On kokemusta sekä täysin riidattomasta että sellaisesta, että mikään ei suju. Kaikesta tulee tappelu. Toisessa suhteessa mikään ei ole ongelma.
Nämä on kemiakysymyksiä. Jopa sama ihminen voi olla erilainen eri suhteessa, eri ihmisen kanssa. Jopa väkivaltainen saattaa olla väkivallaton ja toisin päin. Sanoi psykologit mitä hyvänsä.