Ongelma erillään asumisessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette molemmat myisi omia asuntojanne ja ostaisi yhteistä isompaa jossa olisi omat makuuhuoneet? 

Tässä minun asunnossani on erilliset makuhuoneet, silti en pysty nukkumaan, kun mies on kotona.

Ap

Siinä tapauksessa olisi paras ratkaisu se, että hoitaisit pääsi kuntoon. Jos vika on korvien välissä, muutto ehkä ratkaisee jonkun muun kuin nukkumisongelman.

Eroa helvetissä. Jos vielä kiinnostaa niin käykää joskus kylässä. Mitä tuota veivaat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan yhdessä asumisviikon ajan nukuimme samassa sängyssä ja se oli niin tuhoisaa minulle, että siirryimme nukkumaan eri huoneisiin. Niin olen pystynyt selviytymään yhdessäasumisesta vaihtelevasti, kun olen käyttänyt joka päivä unilääkkeitä. Nyt vaan mietin, että kun ne muut sairaudet ovat pahentaneet unettomuutta, että voiko näinkään enää jatkaa. Haluaisin, että olisi omat erilliset asunnot. Mies taas ei ole oikein vielä monen vuoden jälkeenkään hyväksynyt lopullisesti ajatusta, että emme voisi alkaa nukkua samassa sängyssä, hän elättelee siitä toivetta jatkuvasti, vaikka olen sen selvästi tyrmännyt.

Ap

Koska erikoislääkäri ei ole löytänyt ongelmaa, niin auttaisiko psykoterapia? 

Ei auta, enkä missään sanonut, ettei erikoislääkäri olisi todennut ongelmaa. Minulla on monta perussairautta, jotka aikaansaavat unettomuutta, terapia ei siis niitä auta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sä sanoit, kun mies kertoi ostavansa asunnon toiselta puolelta Suomea?

Yllätyin tietysti, mutta en osannut arvioida sitä, että se miehen oma asunto siellä auttaisi minua niin vähän.

Miehellä on edellisestä avioliitosta lapsia siellä ja hänen omasta näkökulmastaan se oli hyvä ratkaisu käydä siellä joka toinen viikonloppu lapasia tapaamassa. Hän ei tunnu ymmärtävän sitä, että minulla terveys ihan oikeasti kärsii yhdessä asumisesta ja että se viikonloppuasunto siellä ei auta minua, eikä ratkaise pääongelmaa minun kannaltani.

Miten niin et osannut arvioida? Jos asunto on niin kaukana, ettei siellä ehdi käydä vain nukkumassa, niin eihän se tietenkään auta sua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan yhdessä asumisviikon ajan nukuimme samassa sängyssä ja se oli niin tuhoisaa minulle, että siirryimme nukkumaan eri huoneisiin. Niin olen pystynyt selviytymään yhdessäasumisesta vaihtelevasti, kun olen käyttänyt joka päivä unilääkkeitä. Nyt vaan mietin, että kun ne muut sairaudet ovat pahentaneet unettomuutta, että voiko näinkään enää jatkaa. Haluaisin, että olisi omat erilliset asunnot. Mies taas ei ole oikein vielä monen vuoden jälkeenkään hyväksynyt lopullisesti ajatusta, että emme voisi alkaa nukkua samassa sängyssä, hän elättelee siitä toivetta jatkuvasti, vaikka olen sen selvästi tyrmännyt.

Ap

Koska erikoislääkäri ei ole löytänyt ongelmaa, niin auttaisiko psykoterapia? 

Ei auta, enkä missään sanonut, ettei erikoislääkäri olisi todennut ongelmaa. Minulla on monta

No ei me täällä tämän enempää sua voida auttaa. Sinä et voi ja mies ei halua. Semmosta se sitten on🙄

Järkyttäviä kommentteja. Unettomuuteen ei aina löydy apua. Sitä on ehkä vaikea ymmärtää, jos ei itse asiasta kärsi. Eikä unentarve ole siltikään mikään oikku, unesta on kiinni esimerkiksi työkyky. Tietysti jotkut sairaudet niinkuin unettomuuskin voivat vaikuttaa vahvasti myös parisuhteeseen eivätkä kaikki jaksa elää sairaan puolison kanssa. Mutta jos parisuhdetta halutaan jatkaa, pitää keksiä välillä luoviakin ratkaisuja.

Jos ap ei pysty nukkumaan edes samassa asunnossa toisen kanssa, niin hän ei pysty riippumatta siitä, miten oudolta se muista kuulostaa. Ei uni ole asia, jonka voi vain itse päättää että nyt se onnistuu. Jos voisi, niin eiköhän ap:n ongelma olisi ratkaistu jo heti, kun se ilmeni. Niin kuin meillä muillakin unettomuudesta kärsivillä. 

Olen pari kertaa rakastunut mt-ongelmaiseen, he olivat todella viehättäviä, osittain. Päästä miehesi pois, tai työnnä. Sanoithan viihtyväsi yksin. Vapauta, se on rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette molemmat myisi omia asuntojanne ja ostaisi yhteistä isompaa jossa olisi omat makuuhuoneet? 

Tässä minun asunnossani on erilliset makuhuoneet, silti en pysty nukkumaan, kun mies on kotona.

Ap

 

Siis pelkäätkö sinä sitä miestä vai missä mättää?

En tietenkään, olen vain niin herkkäuninen ja huono nukkumaan.

Ap

eikö korvatulpat auta 

Suloista, että toinen hankkii asunnon ja kulkee pitkän matkan nähdäkseen. Aika harvinaista, mutta kyllä se rakkaus hiipuu ja saat nukkua yksin.

Jos miehesi ei ymmärrä eikä hyväksy ongelmaasi niin eihän siinä auta muuta kuin erota. Ilmoitat miehellesi että hän joko nukkuu yönsä muualla tai otat eron. Sillä ettei miehesi halua erota ei ole mitään merkitystä. Yleensä erot tapahtuvat ilman toisen osapuolen halua. Lisäksi miehesi voi halutessaan jatkaa avioliittoa nukkumalla muualla, täysin hänen valintansa. Totuus on se ettei ihminen voi elää nukkumatta ja uni on paljon tärkeämpi kuin parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan yhdessä asumisviikon ajan nukuimme samassa sängyssä ja se oli niin tuhoisaa minulle, että siirryimme nukkumaan eri huoneisiin. Niin olen pystynyt selviytymään yhdessäasumisesta vaihtelevasti, kun olen käyttänyt joka päivä unilääkkeitä. Nyt vaan mietin, että kun ne muut sairaudet ovat pahentaneet unettomuutta, että voiko näinkään enää jatkaa. Haluaisin, että olisi omat erilliset asunnot. Mies taas ei ole oikein vielä monen vuoden jälkeenkään hyväksynyt lopullisesti ajatusta, että emme voisi alkaa nukkua samassa sängyssä, hän elättelee siitä toivetta jatkuvasti, vaikka olen sen selvästi tyrmännyt.

Ap

Koska erikoislääkäri ei ole löytänyt ongelmaa, niin auttaisiko psykoterapia? 

Ei auta, enkä missään sanonut, ettei erikoislääkäri olisi todennut ongelmaa. Minulla on monta

Kyllä siihen, ettet pysty nukkumaan, kun joku toinen nukkuu eri huoneessa, vahvasti liittyy hetkinenkin puoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostakaa kaki paritalon puolikasta?

Ei ole varaa, miehellä varsinkaan.

Ap

Oletteko molemmat hieman yksinkertaisia. Miksi ukko osti asunnon eri paikkakunnalta, ei järkeä? Miksi sinä et PAKOTA häntä muuttamaan ? Ei ole teillä kaikki nyt kotona.

Eli miehelläsi on oma asunto ja sinä edelleen jaat kotisi hänen kanssaan kuten ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

Suloista, että toinen hankkii asunnon ja kulkee pitkän matkan nähdäkseen. Aika harvinaista, mutta kyllä se rakkaus hiipuu ja saat nukkua yksin.

Mies nimenomaan ei hankkinut asuntoa huomioidakseen minun uniongelmani, eikä hän kulje sieltä pitkää matkaa nähdäkseen minua. Se asunto sijaitsee eri puolella Suomea. Hän hankki sen asunnon ihan omista tarpeistaan käsin.

Niin moni asuu aikuisena eri asunnoissa, että tuntuu tyhmältä, että siitä voinut toteuttaa tässä meidän tapauksessamme. Jos mies olisi hankkinut asunnon samalta paikkakunnalta kuin minulla on ja jossa hänen työnsä on, niin koko ongelma olisi ratkennut. Ymmärtääkseni monet asuvat eläkeiän kynnyksellä eri asunnoissa, vaikka suhteessa ovatkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eli miehelläsi on oma asunto ja sinä edelleen jaat kotisi hänen kanssaan kuten ennenkin.

 

Juuri näin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suloista, että toinen hankkii asunnon ja kulkee pitkän matkan nähdäkseen. Aika harvinaista, mutta kyllä se rakkaus hiipuu ja saat nukkua yksin.

Mies nimenomaan ei hankkinut asuntoa huomioidakseen minun uniongelmani, eikä hän kulje sieltä pitkää matkaa nähdäkseen minua. Se asunto sijaitsee eri puolella Suomea. Hän hankki sen asunnon ihan omista tarpeistaan käsin.

Niin moni asuu aikuisena eri asunnoissa, että tuntuu tyhmältä, että siitä voinut toteuttaa tässä meidän tapauksessamme. Jos mies olisi hankkinut asunnon samalta paikkakunnalta kuin minulla on ja jossa hänen työnsä on, niin koko ongelma olisi ratkennut. Ymmärtääkseni monet asuvat eläkeiän kynnyksellä eri asunnoissa, vaikka suhteessa ovatkin.

Ap

 

Siis sä odotit, että miehen pitää se ratkaisu tehdä? Miksi SINÄ et muuttanut siitä teidän yhteisestä kodistanne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suloista, että toinen hankkii asunnon ja kulkee pitkän matkan nähdäkseen. Aika harvinaista, mutta kyllä se rakkaus hiipuu ja saat nukkua yksin.

Mies nimenomaan ei hankkinut asuntoa huomioidakseen minun uniongelmani, eikä hän kulje sieltä pitkää matkaa nähdäkseen minua. Se asunto sijaitsee eri puolella Suomea. Hän hankki sen asunnon ihan omista tarpeistaan käsin.

Niin moni asuu aikuisena eri asunnoissa, että tuntuu tyhmältä, että siitä voinut toteuttaa tässä meidän tapauksessamme. Jos mies olisi hankkinut asunnon samalta paikkakunnalta kuin minulla on ja jossa hänen työnsä on, niin koko ongelma olisi ratkennut. Ymmärtääkseni monet asuvat eläkeiän kynnyksellä eri asunnoissa, vaikka suhteessa ovatkin.

Ap

 

Näin on. Mies ei ole sopiva ainakaan sinulle, tuskinpa kenellekään. Eroa. Et tarvitse siihen miehen suostumusta.

Heitä se typerys ulos! Mulla on paha uniongelma, niin en olis edes antanut muutta luokseni. Sun terveys menee tossa.

Tietysti miehellesi on kätevää, kun asuu luonasi työssäoloviikot. Muuten hänellä olisi ylläpidettävänä ja maksettavana 2 asunnon kulut . Hyvin ymmärettävää , että mies haluaa lapsiaan tavata kodissa eikä hotellissa joka toinen viikonloppu.

Mutta ap, mitä sinä suhteesta hyödyt ? Yhteisiä lapsia ei ilmeisesti ole suunnitteilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan yhdessä asumisviikon ajan nukuimme samassa sängyssä ja se oli niin tuhoisaa minulle, että siirryimme nukkumaan eri huoneisiin. Niin olen pystynyt selviytymään yhdessäasumisesta vaihtelevasti, kun olen käyttänyt joka päivä unilääkkeitä. Nyt vaan mietin, että kun ne muut sairaudet ovat pahentaneet unettomuutta, että voiko näinkään enää jatkaa. Haluaisin, että olisi omat erilliset asunnot. Mies taas ei ole oikein vielä monen vuoden jälkeenkään hyväksynyt lopullisesti ajatusta, että emme voisi alkaa nukkua samassa sängyssä, hän elättelee siitä toivetta jatkuvasti, vaikka olen sen selvästi tyrmännyt.

Ap

Koska erikoislääkäri ei ole löytänyt ongelmaa, niin auttaisiko psykoterapia? 

Ei auta, enkä missään sanonut, ettei erikoislääkäri olisi todennut ongelmaa. Minulla on monta

Perussairauksia jotka aiheuttavat selektiivistä unettomuutta joka aktivoituu jos joku toinen nukkuu samassa asunnossa vaikka eri huoneessakin. Erikoisia perussairauksia mutta ilmeisesti sellaisiakin sitten on. 

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi ei ymmärrä eikä hyväksy ongelmaasi niin eihän siinä auta muuta kuin erota. Ilmoitat miehellesi että hän joko nukkuu yönsä muualla tai otat eron. Sillä ettei miehesi halua erota ei ole mitään merkitystä. Yleensä erot tapahtuvat ilman toisen osapuolen halua. Lisäksi miehesi voi halutessaan jatkaa avioliittoa nukkumalla muualla, täysin hänen valintansa. Totuus on se ettei ihminen voi elää nukkumatta ja uni on paljon tärkeämpi kuin parisuhde.

TÄMÄ.