Lue keskustelun säännöt.
Mies jaksoi vauva-arkea viikon
28.07.2025 |
Vauva nyt reilun parin viikon ikäinen. Ensimmäinen viikko meni hyvin, mies oli lempeä ja ymmärtäväinen, otti vastuuta vauvan hoidosta myös öisin, hoiti oikeastaan kaikki yölliset vaipanvaihdot jotta sain hengähtää edes sen hetken yöaikaankin jne. Edelleen kyllä sylittelee vauvaa ja seurustelee tämän kanssa niinä lyhyinä hetkinä kun vauva on syömisen ulkopuolella hereillä, mutta heti jos hänelle koituu vauvasta pientäkään epämukavuutta, vastuu siirtyy minulle.
Pahimpia ovat yöt. Vauvan imuote on vielä hiukan huono ja tissin saaminen suuhun siten että vauva saa imettyä tehokkaasti eikä minuun satu, vaatii minulta vähän töitä ja minun pitää myös nähdä. Tätä varten sytytän yösyttöjen yhteydessä pienen yövalon päälle. Tämä häiritsee miestä ja joka yö jokaisen syötön yhteydessä käymme tismalleen saman, vihaisen keskustelun siitä miksi tuo valo tarvitaan, miksi en muka voi imettää ilman valoa, imettämiseni on avutonta ja kukaan muu ei varmasti tarvitse imettämiseen valoa. Jos pyydän miestä vaikkapa vaihtamaan välillä vaipan, jotta voin itse levähtää, esittää kuitenkin nukkuvaa eikä reagoi mihinkään ja joudun lopulta vaihtamaan vaipan itse. Mies siis on itsekin nyt pitkällä lomalla vauvan vuoksi, eli kyse ei ole siitä että hänen pitäisi herätä töihin ja minun ei.
Vauva on ollut nyt muutaman illan itkuinen. Itkuun auttaa liike. Mies ei kuitenkaan vaivaudu nousemaan sohvalta/sängystä liikkumaan vauvan kanssa, vaan yrittää eri asennoilla saada vauvan rauhoittumaan siten että voi itse maata samalla. Tästä ei tule mitään ja jos kehotan miestä liikkumaan vauvan kanssa, uhriutuu hän ja valittaa etten anna hoitaa vauvaa omalla tavallaan. Näissäkin tilanteissa joudun ottamaan itse vauvan, koska mielestäni huudattaminen on älytöntä kun vauva hiljenee ja nukahtaa liikkeessä poikkeuksetta ihan parissa minuutissa.
Huoh. On alkanut kaduttaa isävalinta ja tuntuu että pärjäisin paremmin yksin. Työmäärä pysyisi samana, mutta ei tarvitsisi kuunnella valitusta ja katsella toisen laiskottelua.
Kommentit (93)
Hei AP! Minkä ikäisiä te olette? Onko tämä teille kummallekin eka vauva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat vauvapalstalle, ja tuollaisen litanian, kun sinulla on pariviikkoinen vauva????
??? Avainsana VAUVApalsta, ja hänellä on kyllä juuri aivan oikein: VAUVA. Sitä vartenhan tää on
Tältä palstalta on vauvat kaukana. Mutta näköjään kelpaa aiheeksi miesvihatvistillä.
Vierailija kirjoitti:
Mun näkemys nyt hieman eroaa konsensuksesta, joten pahoittelut siitä. Minusta mies on oikeassa pitkässä juoksussa ja väsytät itsesi hengiltä jos teet kaiken pilkun päälle täydellisesti, miltä se nyt kuulostaa.
Kun imuote alkaa onnistua, imetät tietysti valot pois, aivot eivät ehdi herätä ja unirytmi ei sotkeennu. Ja vaikka se nyt tuntuu siltä, että sinä teet kaiken oikein ja mies vain laiskottelee, niin ei se niin ole. Lapsen tosiaankin voi totuttaa syömään vain pimeässä suhisemalla ja hytkymällä jumppapallon päällä tai sen voi opettaa sietämään hieman epämukavuutta. Ei ole sattumaa, että esikoiset ovat usein herkkäunisia ja kolmannet lapset nukkuu vaikka lentokentällä.
Lopuksi, tsemppiä vauva-arkeen! Tein itse kaiken aikoinaan "täydellisesti" ja vasta myöhemmin olen tajunnut, että oma mieheni ajatteli viisaasti kun ei halunnut nähdä kaikkea sitä vaivaa minkä näin. Itsehän toki pakotin mieheni toimimaan "oikein" joten
En tavoittele täydellisyyttä enkä itsekään pidä tuota valojen pitämistä lopullisena ratkaisuna. Se on kuitenkin tässä opetteluvaiheessa välttämätöntä, vaihtoehtona on se, että vauva ei syö öisin, koska ei saa otetta. Myöskään se että vauvaa lohduttelee tämän itkiessä ei ole pilkun päälle tekemistä tai täydellisyyden tavoittelua, vaan vauvan tarpeisiin vastaamista joka on ihan välttämätöntä terveen kiintymyssuhteen muodostumiselle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat vauvapalstalle, ja tuollaisen litanian, kun sinulla on pariviikkoinen vauva????
Juu, se nukkuu n. 18 tuntia vuorokaudessa. Niinä aikoina lepään ja välillä esimerkiksi palstailen tai muuten selaan puhelinta.
Ap
Kuinka vaikeaa teillä sitten voi olla jos vauva on hereillä vain 6 h vuorokaudesta? Jotenkin aloituksesta tuli kuva, että on hyvin itkuinen tms. kun pitää kantaa eestaas. Joo, voi tuokin uusista vanhemmista varmaan tuntua raskaalta, mutta vertailukohtana on myös vauvoja jotka nukkuu sen 7 h vuorokaudesta ja itkee loput ajasta. Että ehkä te miehen kanssa nyt vaan sovitte kuka hoitaa minkäkin tilanteen ja sillä selvä.
Ei ole vaikeaa, kuten kirjotin vauva on levoton ainoastaan ilta-aikaan ja silloinkin kyllä nukahtaa
Lue sinäkin kommenttini uudelleen jos epäselvää: keskustelkaa asiasta, jos toivot puolisosi käyttäytymiseen muutosta. Tuskin se miehesi täältä palstalta käy lukemassa näitä asioita. Ja anna hänelle myös tilaa tehdä omalla tavallaan, vauva saattaa rauhoittua hänen kanssaan hitaammin kuin sinun, mutta hänen tapansa voi myöhemmin osoittautua ihan toimivaksi. Ei vauva mene rikki, jos itkee muutaman minuutin ennen kuin rauhoittuu.
Mies ei kyllästynyt vauvaan vaan päsmäröivään äityliin eli ap:hen. Todennäköisesti ap:n mies miettii että olisi pitänyt valita parempi äityli lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, olen surullinen puolestasi, ettei miehesi tue sua. Tuo, että nimittää sinua avuttomaksi imettämisessä, on musta tosi paha. Tuossa vaiheessa ei kyllä saisi millään tavalla kritisoida sinua uutena äitinä ( kun selvästikin pyrit hyvin hoitamaan vauvaasi).
Millainen keskusteluyhteys teillä on? Koittakaa nyt jutella, päivällä kun molemmat rauhallisessa mielentilassa ja vauva nukkuu. Kerro rehellisesti miltä susta tuntuu, ja kuuntele avoimin mielin, miltä miehestäsi tuntuu. Voihan olla, että hänenkin tunteet mylläävät, voi tuntea vaikka mitä negatiivista vauvaa kohtaan, koska lapsen syntymä oikeasti on kriisi. Siinä maailma muuttuu, ja ihminen reagoi siihen. Reaktio voi olla vähän mitä vaan ihmisen omasta lapsuudesta ja historiasta riippuen. Oisko miehellä ketään kaveria, joka olisi vastuullinen isä? Voisivat jutella.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat vauvapalstalle, ja tuollaisen litanian, kun sinulla on pariviikkoinen vauva????
Mitäs jos se pariviikkoinen vauva vaikka nukkuu, kuten vauvoilla on aika usein tapana? Miksi ei saisi kirjoittaa? Meni varmaan 2 minuuttia. Jos ei sinulla ole mitään muuta niin "pidä turpasi kiinni"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat vauvapalstalle, ja tuollaisen litanian, kun sinulla on pariviikkoinen vauva????
Juu, se nukkuu n. 18 tuntia vuorokaudessa. Niinä aikoina lepään ja välillä esimerkiksi palstailen tai muuten selaan puhelinta.
Ap
Kuinka vaikeaa teillä sitten voi olla jos vauva on hereillä vain 6 h vuorokaudesta? Jotenkin aloituksesta tuli kuva, että on hyvin itkuinen tms. kun pitää kantaa eestaas. Joo, voi tuokin uusista vanhemmista varmaan tuntua raskaalta, mutta vertailukohtana on myös vauvoja jotka nukkuu sen 7 h vuorokaudesta ja itkee loput ajasta. Että ehkä te miehen kanssa nyt vaan sovitte kuka hoitaa minkäkin tilanteen ja sillä selvä.
Ei ole vaikeaa, kuten kirjotin vauva on levoton
Luuletko todella, että tästä ei ole meillä viimeisen viikon aikana käyty keskusteluja ja vaan pääni sisällä olen heittäytynyt marttyyriksi ja luulen että pelkkä netissä avautuminen auttaa? Aiheesta on keskusteltu joka päivä viimeisen noin viikon aikana. Keskustelu ei ole tuottanut tulosta ja tällä avauksella haen siihen lähinnä vertaistukea.
Ap
Laaditko tuon sepustuksesi yhteistyössä miehesi kanssa vai tuleeko miehesi vastine myöhemmin?
Ymmärrät varmaan, millainen selkäänpuukottaja "vaimo" olet.
Kokonaista kaksi viikkoa ollut äiti ja vauva nukkuu 18h vuorokaudessa. Pikkurouva on jo aivan rikki, uhriviitta korvissa asti.
Semmoista tämän viikon alkuun. Mitähän ensi viikolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi mies alkaa viihtymään muualla enemmän kuin kotona. 😂
No ehkä se hymy hyytyy, kun aletaan erilleen muutosta ja nimenomaan elareista puhua...
Ensimmäiset 2kk on pelkkää helvettiä, ihan sama mitä tekee ja miten, sitten rupee helpottaa pikkuhiljaa. Positiivista on sentään se että vauva nukkuu missä ja milloin vain eli nukkuu sit autossa ja rattaissa ja sen puoleen helppoa käydä vaikka kaupassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurja tilanne, toivottavasti mies kasvaa aikuiseksi pian. Uteliaisuudesta: millainen mies oli vauvojen kanssa ennen lastanne?
Mies halusi omien sanojensa mukaan olla osallistuva ja omistautuva isä. Alkuun olikin ihan hyvä isä mielestäni. Olin itse kotona ja hoidon yöt ja lasten perushoidon. Mies oli vähän kuin apuna.
Päivähoito alkoi ja hoidin myös viennit ja haut. Mies haki vain jos sanoin siitä erikseen ja silloinkin se oli ongelma.
Mies halusi erota ja eron jälkeen tapaa lapsiaan noin pari tuntia viikossa. Olen pyytänyt että ottaisi lapsia useammin koska olen uupunut. Mies ei ole reagoinut tähän mitenkään.
Sitten ihmetellään, miksi nykyisin ei lisäännytä. Aikamoinen riskihän se naiselle on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat vauvapalstalle, ja tuollaisen litanian, kun sinulla on pariviikkoinen vauva????
Mitäs jos se pariviikkoinen vauva vaikka nukkuu, kuten vauvoilla on aika usein tapana? Miksi ei saisi kirjoittaa? Meni varmaan 2 minuuttia. Jos ei sinulla ole mitään muuta niin "pidä turpasi kiinni"!
No miksi ap sitten tarvitsee niin saatanasti levähdystä, apua ja on niin "uupunut'?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun näkemys nyt hieman eroaa konsensuksesta, joten pahoittelut siitä. Minusta mies on oikeassa pitkässä juoksussa ja väsytät itsesi hengiltä jos teet kaiken pilkun päälle täydellisesti, miltä se nyt kuulostaa.
Kun imuote alkaa onnistua, imetät tietysti valot pois, aivot eivät ehdi herätä ja unirytmi ei sotkeennu. Ja vaikka se nyt tuntuu siltä, että sinä teet kaiken oikein ja mies vain laiskottelee, niin ei se niin ole. Lapsen tosiaankin voi totuttaa syömään vain pimeässä suhisemalla ja hytkymällä jumppapallon päällä tai sen voi opettaa sietämään hieman epämukavuutta. Ei ole sattumaa, että esikoiset ovat usein herkkäunisia ja kolmannet lapset nukkuu vaikka lentokentällä.
Lopuksi, tsemppiä vauva-arkeen! Tein itse kaiken aikoinaan "täydellisesti" ja vasta myöhemmin olenEn tavoittele täydellisyyttä enkä itsekään pidä tuota valojen pitämistä lopullisena ratkaisuna. Se on kuitenkin tässä opetteluvaiheessa välttämätöntä, vaihtoehtona on se, että vauva ei syö öisin, koska ei saa otetta. Myöskään se että vauvaa lohduttelee tämän itkiessä ei ole pilkun päälle tekemistä tai täydellisyyden tavoittelua, vaan vauvan tarpeisiin vastaamista joka on ihan välttämätöntä terveen kiintymyssuhteen muodostumiselle.
Ap
Uskon että uskot näin, mutta vauvaa voi lohduttaa niin monella tavalla ja mikä tahansa lohdutus (ääni, hymy, halaus tai sitten se liike) toimii tilanteessa jossa ei ole nälkä tai märkä vaippa. Kiintymyssuhteen syntymiseen ei tarvita hytkytystä, usko pois.
Olen tuo yksi kirjoittaja joka ehdotti rauhallista keskustelua. Okei, olette keskustelleet. Mitä mies sitten sanoo, silloin kun ei ole valmiiksi ärtynyt herätyksestä tms? Pystyykö kuvaamaan, miltä hänestä itsestä tuntuu, pystyykö jotenkin ymmärtämään mitä sinä kerrot kokevasi? Onko aiemmin pystynyt? Tarvisitteko apua keskustelun käymiseen, jos se kahdestaan meneekin nopeasti syyttelyksi tms? En näe miten tämä muuten lähtisi ratkeamaan hyvään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat vauvapalstalle, ja tuollaisen litanian, kun sinulla on pariviikkoinen vauva????
Juu, se nukkuu n. 18 tuntia vuorokaudessa. Niinä aikoina lepään ja välillä esimerkiksi palstailen tai muuten selaan puhelinta.
Ap
Kuinka vaikeaa teillä sitten voi olla jos vauva on hereillä vain 6 h vuorokaudesta? Jotenkin aloituksesta tuli kuva, että on hyvin itkuinen tms. kun pitää kantaa eestaas. Joo, voi tuokin uusista vanhemmista varmaan tuntua raskaalta, mutta vertailukohtana on myös vauvoja jotka nukkuu sen 7 h vuorokaudesta ja itkee loput ajasta. Että ehkä te miehen kanssa nyt vaan sovitte kuka hoitaa minkäkin tilanteen ja sillä selvä.
Aloituksesta ei kyllä välity kuvaa että vauvan kanssa olisi erityisen vaikeaa. Valitushan koskee miestä ja tämän osallistumista. Normaalisti isä osallistuu tasavertaisesti lapsen hoitoon vaikka tämä ei olisi erityisen hankala vauva.
Anna miehen nukkua yöt, niin jaksaa päivällä ottaa osaa vauvan hoitoon. Miksi kaksi väsynyttä vanhempaa pitäisi vauvaa hoitaa, toisen on hyvä olla päivisin se virkeä ja jaksava vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Mun näkemys nyt hieman eroaa konsensuksesta, joten pahoittelut siitä. Minusta mies on oikeassa pitkässä juoksussa ja väsytät itsesi hengiltä jos teet kaiken pilkun päälle täydellisesti, miltä se nyt kuulostaa.
Kun imuote alkaa onnistua, imetät tietysti valot pois, aivot eivät ehdi herätä ja unirytmi ei sotkeennu. Ja vaikka se nyt tuntuu siltä, että sinä teet kaiken oikein ja mies vain laiskottelee, niin ei se niin ole. Lapsen tosiaankin voi totuttaa syömään vain pimeässä suhisemalla ja hytkymällä jumppapallon päällä tai sen voi opettaa sietämään hieman epämukavuutta. Ei ole sattumaa, että esikoiset ovat usein herkkäunisia ja kolmannet lapset nukkuu vaikka lentokentällä.
Lopuksi, tsemppiä vauva-arkeen! Tein itse kaiken aikoinaan "täydellisesti" ja vasta myöhemmin olen tajunnut, että oma mieheni ajatteli viisaasti kun ei halunnut nähdä kaikkea sitä vaivaa minkä näin. Itsehän toki pakotin mieheni toimimaan "oikein" joten
Hohhoijjakkaa. Varmaan aloittajakin makoilisi vauvan kanssa, jos olisi todennut sen toimivaksi. Joskus vauvoilla voi olla vaikkapa vaikeuksia ruoansulatuksen kanssa, jolloin liike lohduttaa. Ne menevät aikanaan yleensä ohi, mutta juuri sillä hetkellä kun ne vielä vaivaavat, ei vanhempi voi tehdä syöttöjä ja nukutuksia härkäpäisesti juuri niin kuin itse haluaisi. Siitähän tuossa on kyse. Miehelle olisi mukavinta makoilla, ei haittaa vaikka vauva ei tykkää.
TÄMÄ! MIKSI pitää vaihtaa, aikoinaan 35v sitten oli jo imukykyisiä vaippoja, en vaihtanut yöllä!
Turhaa työtä!