Onko kumppaninne unelmien miehenne/naisenne?
Jos ei ole, miten hän eroaa siitä?
Olen oudossa tilanteessa, kun en tiedä olenko rakastunut vai en! Mies kohtelee minua hyvin, on luotettava, huumori klikkaa.. Helppoa seuraa, helppo olla oma itseni. Suhdekokemusta löytyy, joten osaan arvostaa tätä suhdetta.
MUTTA huomaan haaveilevani entisistä ihastuksistani! Se ei takuulla ole "hyvä merkki." Nämä ihmiset ovat olleet myös hauskoja, karismaattisia, pitkiä, komeita, lahjakkaita.. Tarkoitan että olen kai kokenut heihin syvempää viehätystä ja vetovoimaa kuin mitä nykyiseeni, ikävä kyllä.
Elänkö vain haavemaailmassa ja odotan jotain "täydellistä fantasiaa" mitä ei ole olemassa? Vai voiko hyvä suhde tarkoittaa myös sitä että on ihastunut muihin eikä koe olevansa unelmakumppaninsa kanssa yhdessä?
Kommentit (5)
Melko liki joo.
Jos olisi seksuaalisesti avoimempi/kokeilunhaluisempi niin olis ihan täys kymppi. N40
Mulla ei ole koskaan ollut mitään ulkonäköihannetta. En usko sellaiseen. Ihmisessä on yleensä joku piirre, joka saa kiinnostumaan. Se on usein enemmän luonteeseen liittyvä. Mun mieheni saa minut nauramaan, tunnen itseni rakastetuksi. Hän on turvallinen, älykäs ja intohimoinen samassa paketissa. Olen ollut hänen kanssa 22 vuotta, joten voinen sanoa, että hän on mun unelmien mies
Minulla ei ollut koskaan mitään vaatimuslistaa tai kriteerejä. Ja kyllä: mieheni on aivan paras!
Parisuhteessa ehkä on ei. Sillä kyllä on aina vain kyllä, eikä ihminen silloin mieti ehkää.