Jos ihminen on uupunut, eikä aina jaksa tehdä kotitöitä, miten tällainen ihminen voi mennä työelämään?

Voi johtua kilpirauhasesta, hemoglobiinista tai masennuksesta noin esimerkiksi.

Jos on uupunut kotiäidin aika puuduttavaan elämäntapaan (josta itse kyllä pidän ;) ), työelämä voi tehdä ihmiselle hyvää. Että pääsee aikuisten pariin tuulettamaan aivojaan, ja jaksaa sitten paremmin kotonakin.

mutta silti mukana työelämässä pienehköillä järjestelyillä: en siis ole sairaslomalla tms vaan pystyn tekemään täyttä työpäivää pienellä avustuksella. Silti kun tulen töistä kotiin en jaksa tehdä enää mitään kotitöitä joten mies hoitaa ne.

Täytyy kyllä myöntää, että miehellä alkaa jo pikku hiljaa olla mitta täysi minun " laiskottelusta" . Perjantainakin piti melkoisen saarnan aiheesta. Mutta minkäs teet kun kaikki energia kuluu työn tekemiseen.

Silloin kun olin vielä kotiäitinä, ei tilanne ollut mielestäni yhtään sen kummoisempi.

Viikonloppuisin tehdäänkin yleensä kunnon suursiivoukset, koska viikolla ei jaksa edes imuroida. Ihan hävettää ja nolottaa itseäkin.

Kun ei pysty, niin ei pysty. :(

on nyt superkaaos... mutta ei vaan yksinkertaisesti huvita siivota, en viitsi...

hyvin ja saada ryhtiä kotitöihinkin hieman samalla. Kotona olin niin väsynyt, että nukahtelin päivällä istualteen, mutta töihin palattuani piristyin entiselleni.

Ja olen sentään kotona lasten kanssa.. Mikään ei ole niin tylsää ja ankeeta kuin jatkuva siivous ja laittaminen..

Itsekin saatoin kotona olla tosi väsynyt, enkä jaksanut panostaa mihinkään. Nyt käyn keikkatöissä, opiskelen samalla täysipainoisesti. Hoidan lapset nykyään yksin, koska olen yh. Silti jaksan siivota vaikka illalla kotiin tultuakin. Jotenkin voima virtaa!

Kotona on koko ajan joku lahkeessa roikkumassa tai jotain hässäkkää, mitään ei voi tehdä ilman lukemattomia keskeytyksiä. Se rassaa ainakin minua. Töissä ollessa ei revitty koko ajan miljoonaan eri suuntaan.

onko uupumuksen ilmenemismuoto se, että ei aina jaksa tehdä kotitöitä? Ei kai nyt kukaan jaksa. Työelämä saattaa olla paljon mielekkäämpää kuin ainainen kotitöiden tekeminen.



Itse ainakin olen huomannut, että väsynyt olo ei aina parane parhaiten lepäämällä vaan vaihtelulla tai jollain uudella toiminnalla.

Jos uupumus ei ole vakavaa, niin pelkällä mielialalääkityksellä voi päästä hyvin uudelleen vauhtiin. nimim. kokemusta on

Eli joillekin se töihin meno voi tehdä hyvää, joillekin lääkkeet ja lepo vois olla paikallaan. Mullakin menee nyt taas vähän möksmöks... Ei jaksa syyä, en osaa nukkua, opiskelen ihan vasemmalla kädellä ja teen töitä siinä sivussa. Siivoan ja tiskaan jos jaksan. Nyt siivosin, mutta tiskit jäi kesken. No, tunnen itseni niin hyvin, että tiiän et tää loppuu kohta. Pitäis vaan toi syöminen tsempata, se on mun heikko kohta... Toisaalta en taas saanu mitään hyödyllistä tehtyä koko viikonloppuna, mutta meillä oli lapsen kanssa ihana viikonloppu. Käytiin keskustassa ekaa kertaa ilman rattaita ja se lapsen riemu oli jotain niin ihanaa. Paskat mä välitän jostain kielenhuollon pikkutentistä, johon ois varmaan kantsinu vähän lukea. Mitä väliä.

;)

Viitsitkö vähän kertoa tilanteestasi? Mä oon menossa ens viikolla lääkäriin masennusepäilyn takia. Miks lähdit lääkäriin? Saitko lääkkeen lisäksi terapiaa? Miten se lääke tehosi ja kuinka nopeasti?

Teen kotityöt kun jaksan, perusasiat yritän hoitaa. Välillä on raskasta, kaksi lasta on kotona aina vapaapäivinäni arkipäivinäkin. Yritän kuitenkin nauttia olennaisesta; perheeni seurasta. Pian lapset ovat jo kouluikäisiä ja sitten jää enemmän aikaa tehdä kotitöitäkin...

kotityöt oon jotenkin hoitanut vasemmalla kädellä mutta just vain välttämättömin. Aikaisemmin oli tärkeää että kaikki oli järjestyksessä. Töihinpaluu on just käsillä, jospa siitä saisi uutta puhtia muutenkin elämään - viimeiset pari vuotta olen ollut käytännöllisesti katsoen neljän seinän sisällä. (siis ollaan tietysti ulkoiltu, mutta henkisesti...)